17-vuotiaat autokuskit ovat tilastojen synkkä piste – ministeri Timo Harakka uskoo kuitenkin yhä laki­hankkeeseensa

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka pitää vuonna 2018 tehtyä ajokorttilainmuutosta epäonnistuneena ja siksi laki piti tehdä uusiksi.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

10.6. 2:00 | Päivitetty 10.6. 6:41

Suomessa viedään täyttä häkää eteenpäin lakimuutosta, joka toteutuessaan käytännössä laskee ajokortin ikärajan 17 vuoteen.

Helsingin Sanomat uutisoi tällä viikolla 17-vuotiaiden kuskien tilanteesta liikenteessä. Tilastojen valossa viime vuodet eivät ole parantaneet nuorten turvallisuutta liikenteessä. Erityisesti ylinopeuksissa alaikäiset kuskit näkyvät piikkinä.

”Valitettavasti on nyt nähty, että 17-vuotiaat eivät ole ihan kypsiä henkilöauton rattiin”, lausui Poliisihallituksen poliisitarkastaja Heikki Kallio.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) seisoo kuitenkin täysin lakihankkeen takana. Uskoa riittää siihen, että suunnitelluilla rajoituksilla synkkiä tilastoja saadaan käännettyä parempaan päin.

”Nykytilanteessa ajoluvan on saanut melkein automaattisesti. Esittämämme ajorajoitukset lisäävät liikenneturvallisuutta ”, Harakka sanoo.

Useampien tilastojen ja asiantuntijalausuntojen mukaan ajokortti-iän madaltaminen ei lisää nuorten liikenneturvallisuutta, vaan päinvastoin nostaa riskiä onnettomuuksien lisääntymiselle.

Eurooppaan verratessa Suomessa nuorten ikäryhmän suhteellinen osuus kaikista liikenteessä tapahtuneista vakavista loukkaantumisista on tilastojen suurin. Vuoden 2018 jälkeen 17-vuotiaiden henkilöauton kuljettajien henkilövahingot ovat moninkertaistuneet. Tätä selittää ikäpoikkeuslupien vaatimusten höllentäminen vuonna 2018 ja sitä seurannut poikkeuslupien räjähtänyt suosio.

Paluuta vanhaan ei Harakan mukaan kuitenkaan ole.

”Perustelu on silloin vuonna 2018 ollut ymmärrettävästi se, että tämä on pitkien etäisyyksien maa. Nuoret kulkevat mopoilla ja mopoautoilla, jotka ovat melko turvattomaksi koettuja kulkuneuvoja. Itse kulkuneuvokin parantaa nuoren itsensä liikenneturvallisuutta.”

Yhtenä perusteena Harakka tuo ilmi toisen asteen kouluverkon harventumisen. Mikäli palattaisiin vanhaan 18 vuoden tiukkaan ikärajaan, tulisi Harakan mukaan myös palauttaa toiselle asteelle kouluja.

”On aivan selvää, että haja-asutusalueilla nuorten itsenäiseen liikkumiseen täytyy tarjota mahdollisuuksia.”

Liikenne- ja viestintäministeriön Traficomin tilastojen mukaan poikkeuslupia on haettu tasaisesti ympäri Suomea.

Poliisihallitus toi HS:n haastattelussa esiin näkemyksensä siitä, että alaikäisten ajo-oikeutta olisi voitu rajoittaa jo nykylain puitteissa. Poliisin mukaan esimerkiksi yöllinen ajokielto olisi voitu ottaa käyttöön ehtona luvan myöntämiselle. Lain mukaan poikkeuslupapäätökseen voidaan lisätä ehtoja kuljetuksille.

Liikenne- ja viestintäministeriön asiantuntijoiden mukaan ehtojen asettaminen ei ole mahdollista ilman eduskunnan kuulemista.

Harakan mukaan vuonna 2018 säädetty laki oli niin puutteellinen poikkeuslupien osalta, että laki haluttiin uudistaa käytännössä kokonaan.

”Muutokset liikenneturvallisuuden lisäksi ajo-opetuksen lisäämiseen laitettiin käytännössä heti hallituskauden alettua vireille.”

Esityksen mukaan alaikäisen ajamista rajoitettaisiin tulevaisuudessa kolmella eri tavalla: yöllinen ajaminen kielletään, kyydissä saa olla vain yksi henkilö kerrallaan ja autoon tulee kiinnittää alaikäisen kuljettajan tunnus.

Tilastoissa ja asiantuntijalausunnoissa alaikäisten määrän lisääntymistä ei pidetä lähtökohtaisesti liikenneturvallisuutta lisäävänä asiana. Harakka kuitenkin uskoo siihen, että rajoituksilla nuorille tyypillisimpiä onnettomuuksia saadaan estettyä tehokkaasti.

”Kun tyypillinen vakava onnettomuus on se, että öisessä ylinopeustilanteessa täyteen pakattu auto törmää, niin nyt nämä tulevat kerta kaikkiaan eliminoitua.”

Poliisi onkin enteillyt että toteutuessaan lakimuutos tuo poliisille enemmän töitä ja valvontavastuuta. Yöllisen ajokiellon ja kuljettavien määrän rikkomisesta seuraa alaikäiselle ajokielto. Tunnuksen poisjättäminen autosta sen sijaan johtaa rikesakkoon.

Arvioiden mukaan alaikäisiä kuljettajia voisi muutoksen myötä tulla liikenteeseen 20 000–30 000 vuosittain.

”Se on kyllä aika iso haarukka. Tarkoittaisi sitä, että alaikäisten ikäluokasta puolet haluaisi ajo-oikeuden”, Harakka arvio.

Hänen näkemyksensä mukaan on myös mahdollista että ehdotetut rajoitukset tulevat vähentämään poikkeusluvan kiinnostavuutta.

Isoin vaikutus on kuitenkin niin sanotulla hupiajelun vähentymisellä. Harakan mukaan esitetyt rajoitukset voisivat saada nuoren pohtimaan, että onko kortti todella välttämätöntä saada vuotta aiemmin.

Jatkossakaan ajolupaa ei myönnetä automaattisesti kaikille 17-vuotiaille, vaan heillä täytyy olla luvan saamiseksi huoltajan suostumus. Näin halutaan viedä vastuuta enemmän nuorten huoltajille, kuin viranomaiskoneistolle.

Poikkeuslupaprosessista luopuminen vapauttaa myös paljon työvoimaa, kun paperiprosessi poistuu. Traficomissa on ollut käytännössä koko ajan kuukausien jonot poikkeuslupien saamiseksi. Kaikista tulleista poikkeuslupahakemuksista noin 5 prosenttia on vuosittain hylätty.

Nopeimmillaan uusi ajokorttilaki voisi astua voimaan ensi lokakuussa. Sitä ennen lakiehdotus kuitenkin pitää vielä käsitellä eduskunnassa. Ajokoulutuksen osalta lakiuudistuksen takarajana pidetään huhtikuuta 2023. Uudistuksessa on tarkoitus palauttaa opetukseen esimerkiksi pakolliset ajorataopinnot pimeälle ja liukkaalle kelille.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat