Hallituksen vaalilupaus vanhuspalveluiden hoitajamitoituksesta ei ole toteutumassa kuin paperilla – ”Tänä kesänä on varmasti vaikein tilanne, mitä historiassa on ollut”

Lisäksi vanhuspalveluiden työvoimapula uhkaa jo kesällä kriisiytyä entisestään hoitajien lomasijaisten puutteen takia.

Valtakunnallista hoitajamitoitusta tiukennettiin vuoden alussa. Ensi vuoden huhtikuussa vaatimus tiukentuu entisestään.

9.6. 7:44

Hallituspuolueiden tärkeimpiin vaalilupauksiin kuulunut hoitajamitoituksen nosto vanhuspalveluissa ei ole toteutumassa.

Lisäksi vanhuspalveluiden työvoimapula uhkaa jo kesällä kriisiytyä entisestään hoitajien lomasijaisten puutteen takia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kerrotaan, että viime marraskuussa hoitajamitoituksen ollessa 0,55, yhteensä 92 yksikköä ei päässyt lakisääteiseen mitoitukseen. Hoitajamitoituksen noustessa jälleen ensi keväänä suurin osa yksiköistä joutuu tekemään rekrytointeja.

Jotta kaikki ympärivuorokautisen hoidon yksiköt saadaan nousemaan vaadittuun 0,7 hoitajan mitoitukseen, lisärekrytointeja tarvitaan THL:n mukaan lähes 80 prosentissa yksiköistä.

”Todella moni on rekrytoimassa tällä hetkellä. Todennäköisesti niiden yksiköiden määrä on kasvanut [marraskuusta], jotka eivät täytä nykyistä 0,6:n mitoitusta”, johtava asiantuntija Sari Kehusmaa kertoo.

Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki ilmoitti vastikään vähentävänsä väliaikaisesti tehostetun palveluasumisen yksiköiden paikkamäärää henkilöstövajeen vuoksi. Rekrytointiyrityksistä huolimatta henkilöstömäärää ei muuten saataisi kesän ajaksi vastaamaan lakisääteistä hoitajamitoitusta, sillä sijaisista on huutava pula.

Palvelupäällikkö Eeva-Liisa Tammi Jyväskylän kaupungilta kertoo, että hoitajavajeen pahenemiseen on vaikuttanut moni tekijä.

”Hoitajia tulee ja menee ja sijaiset ovat epävarmoja. Meidän rekrytointimme tekee koko ajan töitä sen eteen, että me saisimme hoitajia. Mutta valitettavasti hoitajia ei ole tällä hetkellä tarpeeksi saatavilla”, Tammi kertoo.

Lomasijaisista on ollut Jyväskylässä ajoittain pulaa ennenkin, mutta tänä vuonna tilanne on erityisen huono.

”Ikinä ei ole tarvinnut tällaista tehdä. Tämä on viimeinen vaihtoehto tähän tilanteeseen”, Tammi kertoo runsaan vuosikymmenen kokemuksella.

Valtakunnallista hoitajamitoitusta tiukennettiin vuoden alussa. Tällä hetkellä hoitohenkilökuntaan kuuluvia tulee olla pitkäaikaishoidossa 0,6 hoitajaa asukasta kohden. Ensi vuoden huhtikuussa vaatimus tiukentuu entisestään, ja työntekijöitä tarvitaan 0,7 jokaista asukasta kohden.

Hoitajamitoituksesta ei voi joustaa, sillä se on kirjattu vanhuspalvelulakiin.

”Hoitoyksiköitä on useammasta syystä suljettu.”

Hoivahenkilökunnan pula koskee kuntien lisäksi myös yksityisiä toimijoita. Yksityistä sosiaali- ja terveysalaa edustavan Hyvinvointiala Halin mukaan henkilöstön rekrytointien tilanne on erityisen hankala pääkaupunkiseudulla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla.

”Tänä kesänä on varmasti vaikein tilanne, mitä historiassa on ollut. Sekä sairaanhoitajia että lähihoitajia on tällä hetkellä vaikea saada palkattua”, kertoo hoivan ja osaamisen johtaja Arja Laitinen Halista.

Halin mukaan hoitajamitoituksesta on jo nyt haittaa, koska hyvin toimivia hoivakoteja joudutaan sulkemaan, sillä koulutusvaatimukset täyttäviä hoitajia ei ole.

”Hoitoyksiköitä on useammasta syystä suljettu. Osittain [johtuen] hoitajamitoituksesta, osittain siitä, että vuorokausihinnat ovat niin alhaiset, että niillä ei pystytä kattamaan kohoavia mitoituksia ja niistä syntyviä kustannuksia”, Laitinen avaa tilannetta.

”Meillä olisi uusia hoivakoteja, mutta niitä ei voida avata, koska ei ole riittävää henkilöstöä. Monissa hoivakodeissa myös suljetaan yksittäisiä paikkoja, jotta henkilömitoitus täyttyy niiden [asukkaiden] osalta, jotka talossa jo ovat.”

THL:ssä ollaan tietoisia hoiva-alan hankalasta rekrytointitilanteesta ympäri Suomea.

”Tilannetta on kiristänyt ripeä tahti, jolla henkilöstömitoitusta nostetaan. Samanaikaisesti meille tulee koko ajan uusia vanhuspalveluiden käyttäjiä. Tilanne, jossa suuret ikäluokat vanhenevat, on vaikea henkilöstömitoituksen noston osalta”, THL:n Kehusmaa arvioi.

THL kerää kaksi kertaa vuodessa tietoa vanhuspalvelulain toteutumisesta. Tuorein saatavilla oleva tieto on viime vuoden marraskuulta. Tuolloin vanhuspalveluiden yksiköt ilmoittivat tarvitsevansa 7 500 koulutettua työntekijää lisää kotihoitoon ja ympärivuorokautiseen hoitoon.

Jos tilanne säilyy viime marraskuun kaltaisena, kevääseen 2023 mennessä tarvittaisiin siis ainakin 7 500 uutta vakituista työntekijää vanhuspalveluihin. Lisäksi tarvitaan runsaasti sijaisia hoitajien kesälomien ajaksi.

”Lisätarve vuodessa on niin iso, että se varmasti kriisiyttää henkilöstön saatavuuden ainakin lyhyellä tähtäimellä”, Kehusmaa sanoo.

Hoitajamitoituksen nostoa ajatellen koulutusmääriä lähihoitajien ja sairaanhoitajien osalta on hieman nostettu, mutta THL:stä arvioidaan, että koulutuspaikkojen nosto ei riitä korvaamaan hoitajapulaa lyhyellä aikavälillä.

Mikäli hoitajapulaa ei saada Jyväskylässä ratkaistua, joudutaan tehostetun palveluasumisen asukaspaikkojen täyttämättä jättämistä jatkamaan syksylläkin.

Tehostetun palveluasumisen paikoille olisi kuitenkin kovasti kysyntää. Asukaspaikkojen karsimisesta seuraa, että ympärivuorokautisen asumisen hoivajonot pitenevät. Esimerkiksi vanhusten kotiutuminen kaupunginsairaalasta palveluasumiseen hidastuu.

Asukaspaikkoja jätetään Jyväskylässä täyttämättä lähinnä sitä mukaa, kun asukkaita poistuu palveluasumisen piiristä. Joissain tilanteissa asukkaita voidaan kuitenkin oman toimintayksikön sisällä pyytää muuttamaan, jotta henkilökuntaa saadaan keskitettyä.

”Ilman muuta mitoituksen nostosta on hyötyä vanhuspalveluille pitkällä aikavälillä.”

Myös THL:ssä on huomattu, että hoitajapula näkyy vanhuspalveluissa työntekijöiden keskittämisenä ympärivuorokautiseen hoitoon.

Ratkaisu ei ole Kehusmaan mukaan pitkällä tähtäimellä kestävä. Asiakasmäärät kotihoidossa ovat voimakkaassa kasvussa ja henkilöstövaje heikentää jo tällä hetkellä palvelun saatavuutta kotihoidon asiakkailla.

Hoitajapulasta ja rekrytointivaikeuksista huolimatta Kehusmaa vakuuttaa, että hoitajamitoituksen nosto on ollut perusteltu toimenpide.

”Ilman muuta mitoituksen nostosta on hyötyä vanhuspalveluille pitkällä aikavälillä”, Kehusmaa sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat