Kysely: Lähes kaikki Suomen pride-tapahtumien järjestäjät ovat kohdanneet häirintää ja ilkivaltaa

Tutkija pitää sateenkaarilippujen tuhoamista vakavana väkivaltaisena tekona. ”Jos joku poistaa Suomen lipun tangosta ja sytyttää sen palamaan, ei siihenkään suhtauduta kuin se ei olisi mitään.”

Pride-kulkueen juhlijoita vuonna 2016 kulkemassa Senaatintorilta läpi Helsingin keskustan Kansalaistorille.

17.6. 8:15

Uutistoimisto STT:n selvityksen mukaan valtaosa Suomessa järjestettävien pride-ihmisoikeustapahtumien järjestäjistä on kohdannut häirintää tai ilkivaltaa.

Tapahtumajärjestäjien mukaan yleisimpiä häirinnän ja ilkivallan muotoja ovat asiaton ja loukkaava puhe sekä sateenkaarilippujen varastaminen ja tuhoaminen.

Vihapuhetta tutkiva Tuija Saresma Jyväskylän yliopistosta on järkyttynyt, miten moni järjestäjä on joutunut häirinnän kohteeksi.

”Kun on näin suuresta määrästä kyse, se herättää kysymyksen, voisiko häirintä olla organisoitua tai että joku rohkaisisi siihen. Se vasta pelottava ajatus onkin.”

Joensuussa järjestettävässä Pohjois-Karjala Pridessä häirintä ja ilkivalta ovat jokavuotinen ilmiö, kertoo tapahtumaa järjestävän Pohjois-Karjalan Setan koordinaattori Anni Rannikko.

”Sateenkaarilippuja on varastettu siitä lähtien, kun viisi-kuusi vuotta sitten aloimme liputtaa. Sitä ennen kulkueita on häiritty autoista tööttäilemällä ja huutelemalla solvauksia.”

Tänä vuonna Joensuun kaupunki nosti sateenkaarilipun kaupungintalon tornin lippusalkoon, jotta sitä ei varastettaisi.

Ilkivallan lisäksi pride-tapahtumajärjestäjien ja -osallistujien häirintä on Rannikon mukaan Joensuussa yleistä.

”Somekirjoittelua, kirjepostia ja sähköposteja. Yleistä huutelua kadulla. Viime syksynä järjestetyn pride-kulkueen jälkeen osallistujia seurattiin autolla ja heiteltiin kananmunilla”, hän kuvailee.

Lue lisää: ”Pride-penkki” poltettiin vain viikon jälkeen Tampereen kupeessa: ”Tuntuu tosi hurjalta”

Lähes kaikki tapahtumajärjestäjät kertovat kärsineensä omaisuuteen kohdistuvasta ilkivallasta.

Yleisintä on sateenkaarilippujen varastaminen. Pelkästään viime vuonna lippuja varastettiin tai tuhottiin ainakin Lahdessa, Joensuussa, Oulussa ja Riihimäellä.

”Lippu symboloi sateenkaari-ihmisten oikeuksia ja meitä, joten lippuun kohdistuvat teot kohdistuvat myös ihmisoikeuksiimme ja oikeuteemme olla”, Rannikko sanoo.

Myös Jyväskylän yliopiston Saresma näkee lippujen varastamisen ja tuhoamisen vakavana tekona, jolla on vihamotiivi.

”Jos joku poistaa Suomen lipun tangosta ja sytyttää sen palamaan, ei siihenkään suhtauduta kuin se ei olisi mitään. Lipun polttaminen on tietoinen ja hyvin väkivaltainen teko”, jossa vahvan symboliarvon omaava esine häpäistään.

Vähemmistöjen kohtaama vihapuhe ei Saresman mukaan ole vaaratonta, ja siksi se tulisi ottaa vakavasti.

”On aina olemassa vaara, että puhe äityy teoiksi.”

Myös Suomessa pride-tapahtumien järjestäjiin ja osallistujiin on kohdistunut fyysistä väkivaltaa tai sen uhka.

Suurin hyökkäys pride-tapahtumia vastaan nähtiin vuonna 2010 Helsingissä, kun pride-kulkueeseen tehtiin kaasuisku, jossa 88 ihmistä altistui kyynelkaasulle. Kolme miestä tuomittiin iskusta neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen muun muassa 88 henkilön pahoinpitelyistä.

Tampereella pride-kulkueen lähtöpaikalle on tapahtumajärjestäjän mukaan useana vuonna liimattu trans- ja homofobisia tarroja, joiden alle on piilotettu partateriä, jotta tarrojen poistaja satuttaisi itsensä.

Vuonna 2010 Oulussa järjestettyä sateenkaarimessua uhattiin pommi-iskulla.

Pride-tapahtumia järjestetään tänä vuonna yhteensä 32 paikkakunnalla. Ihmisoikeusjärjestö Setan mukaan se on ennätysmäärä.

STT kysyi yhteensä 32 tapahtumajärjestäjältä, ovatko he kokeneet häirintää tai ilkivaltaa ja jos ovat, niin minkälaista.

Vastauksia saatiin 25 tapahtumajärjestäjältä, joista 22 kertoi kohdanneensa jonkinlaista häirintää tai ilkivaltaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat