Työntekijät kertovat: Yritykset tuhoavat surutta käyttö­kelpoista tavaraa Suomessa: ”He istuivat varaston lattialla rikkomassa palautus­tuotteita”

Lievästi virheellisiä palautus- ja reklamaatiotuotteita rikotaan ja heitetään pois eri alojen yrityksissä. Yritykset perustelevat tuhoamista muun muassa sillä, etteivät tuotteet päätyisi vääriin käsiin.

HS kertoi hiljattain turkulaisen XXL-urheiluliikkeen roskalavasta, josta löytyi tuhansien eurojen arvosta rikottuja tuotteita. Oikealla rikki viilletty nojatuoli lahtelaisen Jysk-huonekaluliikkeen roskalavalla.

30.6. 2:00 | Päivitetty 30.6. 7:58

Monet Suomessa toimivat yritykset hävittävät käyttökelpoisia palautus- ja reklamaatiotuotteita, kertovat HS:n haastattelemat entiset työntekijät ja silminnäkijät.

Yritykset vakuuttavat hävittämisen olevan viimeinen ratkaisu, joka tehdään vain tuotteen ollessa käyttökelvoton – tai jos esimerkiksi tavarantoimittaja näin vaatii.

Entinen muotiketju H&M:n ja alusvaateliike Change Lingerien työntekijä muistaa rikkoneensa käskystä palautus- ja reklamaatiotuotteita sekä myymättä jääneitä tuotteita.

H&M:llä hän oli töissä 2000-luvun ensikymmenen lopulla ja Changella 2010-luvun puolivälissä.

Haastateltava esiintyy jutussa nimettömänä, koska paljastaa toimintatapoja entisistä työpaikoistaan. HS on nähnyt hänen työtodistuksensa molemmista paikoista.

”Changella rintaliivit leikattiin kahtia. Vikana saattoi olla täysin mitätön asia, kuten purkautunut pitsi, puuttuva koriste tai hajonnut hakanen”, hän kertoo sähköpostitse.

”Minulle sanottiin, että vaatteet tuhotaan, ettei kukaan voi dyykata niitä roskiksesta”

Molemmissa liikkeissä myyjiä oli kielletty ottamasta tuhottavia tuotteita omaan käyttöön.

”Jos niin olisi tehnyt, se olisi kuulemma ollut myymälävarkaus, josta olisi ilmoitettu poliisille.”

H&M:llä palautustuotteet laitettiin takaisin myyntiin, jos ne olivat käyttämättömiä ja niissä oli laput kiinni.

Muut palautukset lajiteltiin huonokuntoisiin tuhottaviin sekä hyväkuntoisiin, joiden kerrottiin menevän hyväntekeväisyyteen.

”Koskaan ei sanottu, että minne ja milloin.”

Tuhottavaksi saattoi mennä esimerkiksi vaatteita, joissa oli purkaantunut sauma tai näkyvä tahra.

”Minulle sanottiin, että vaatteet tuhotaan, ettei kukaan voi dyykata niitä roskiksesta. En ymmärtänyt, miten se olisi keneltäkään pois, jos vaate on muutenkin menossa roskiin, mutta en kyseenalaistanut ketjun käytäntöjä.”

Muotiketju H&M:llä ja alusvaateliike Changella työskennellyt haastateltava kertoo, että vähänkin virheelliset palautus- ja reklamaatiotuotteet päätyivät usein roskikseen. Hän toivoo käytäntöjen muuttuneen vuosien myötä.

Changella reklamaatiotuotteet käytiin samaan tapaan läpi ennen niiden leikkaamista ja hävittämistä. Rikkomista perusteltiin niin ikään sillä, ettei kukaan hakisi tuotteita roskiksesta.

Työntekijän mukaan pitkään myymättä jääneillä tuotteilla oli sama kohtalo.

”Esimerkiksi useamman vuoden myymälässä seisoneet tuotteet hävitettiin, jos ne olivat auringosta haalistuneet eivätkä kelvanneet enää alerekkiin tai olivat malliltaan jo vanhanaikaisia.”

Kokemuksista on vuosia aikaa, ja liikkeiden toiminta on saattanut muuttua, hän sanoo ja huomauttaa, että esimerkiksi H&M:lle voi viedä käytettyjä vaatteita kierrätettäväksi.

Changen ohjeiden mukaan virheettömät ja puhtaat palautustuotteet myydään uudelleen ja käyttö- ja myyntikelvottomat tuotteet menevät sekajätteeseen.

Hävitykseen menee selkeästi virheellisiä tuotteita, kuten esimerkiksi rintaliivejä, joiden kaarituki puuttuu tai on väärän kokoinen, kertoo Change Lingerien Suomen ketjujohtaja Marjo Topi.

”Tuotteet täytyy leikata. Emme halua työntekijöidemme käyttävän rikkinäisiä vaatteita”

Hän kieltää tuotteiden hävittämisen pintapuolisten virheiden vuoksi.

”Merkitsemme tuotteen ja pyrimme myymään sen ylimääräisellä alennuksella. Emme me hävitä tuotetta, jos se on käyttökelpoinen”, hän toteaa ja sanoo, että käytännöt ovat voineet päivittyä ajan mittaan.

Palautusten ja reklamaatioiden käsittelylle ei ole ”robottimaista” ratkaisua vaan myyjät arvioivat tuotteiden kunnon ja kohtalon yksilöllisesti, Topi lisää.

Topi kieltää väitteen, että pitkään myymättä jääneitä tuotteita heitettäisiin pois.

”Tuotesarjaa ei hävitetä vain siksi, ettei se ole ollut kauden bestseller.

Change Lingerien Suomen ketjujohtaja Marjo Topi sanoo, että roskikseen heitetään vain selkeästi virheellisiä tuotteita, kuten rintaliivejä, joiden kaarituki puuttuu tai on väärän kokoinen.

Hän vahvistaa, että poisheitettävät tuotteet rikotaan ennen hävittämistä, jottei kukaan voisi ottaa niitä käyttöönsä.

”Kyllä, tuotteet täytyy leikata. Emme halua työntekijöidemme käyttävän rikkinäisiä vaatteita.”

Hän sanoo, että on silti mahdotonta valvoa, ottaako joku hävitettävän tuotteen itselleen vai meneekö se todella roskikseen.

H&M:n Pohjoismaiden viestintäosasto vastaa sähköpostitse, että vaatteita ei tuhota, jos ne ovat ehjiä, koskemattomia ja turvallisia.

”Vaate tuhotaan vain, ellei se läpäise turvallisuusstandardeja, jos se on homeessa tai sen kierrättämiseen ei löydy ratkaisua”, viestinnästä kerrotaan englanniksi.

Tällöin vaatteen hävittäminen tapahtuu jo ennen sen päätymistä liikkeeseen, vastauksessa tarkennetaan.

Viestinnästä kerrotaan, että käyttö- muttei myyntikelpoiset tuotteet lahjoitetaan hyväntekeväisyysjärjestöille tai lähetetään uusiokäyttö- tai kierrätysyrityksille. Näitä järjestöjä tai yrityksiä ei viestissä nimetä.

Myyntikunnossa palautetut tuotteet laitetaan takaisin myyntiin, ja hintalappujen puuttuminen ei tätä estä, viestissä vakuutetaan.

HS kertoi taannoin Turun Skanssin XXL-urheiluliikkeen roskalavalta löytyneen tuhansien eurojen arvosta reklamaatiotuotteita.

Lue lisää: Urheilukauppa XXL:n roskalavalta löytyi tuhansien eurojen edestä käyttö­kelpoisia tuotteita, jotka oli viilletty rikki veitsellä

Lue lisää: XXL:n mukaan roskalavalle heitettiin käyttökelvottomaksi luokiteltuja tuotteita: Tuhotaan, jos voivat aiheuttaa vaara­tilanteita tai tavarantoimittaja­sopimus niin vaatii

Ohikulkijan mukaan tuotteet näyttivät muuten käyttökelpoisilta, mutta ne oli viilletty rikki.

Kuvassa pressulla peitetty roskalava Turun Skanssin XXL:n edustalla.

Eräs XXL:n entinen työntekijä todisti tuotteiden tuhoamista ja pois heittämistä ollessaan ketjun liikkeessä polkupyörämyyjänä 2020-luvun taitteessa.

Hän esiintyy jutussa nimettömänä, koska kertoo entisen työpaikkansa toiminnasta. HS on nähnyt hänen palkkakuittinsa XXL:ltä.

Haastateltavan mukaan varastovastaavat hävittivät läjäpäin tuotteita joka viikko.

”He istuivat varaston lattialla rikkomassa palautustuotteita. Tuhoamisvälineen valinnassa sai käyttää mielikuvitusta. Yksi heistä lopetti, koska koki työnsä niin turhaksi.”

Hajotettavat tuotteet olivat pääasiassa vähän käytettyjä palautustuotteita, haastateltava kertoo.

Vähän käytetyt tuotteet myytiin joko henkilökunnalle tai kirjattiin reklamaatioiksi ja hävitettiin. Todellisuudessa vain vähän tuotteita jäi henkilökunnan ostettavaksi, ja harva myöskään osti niitä.

”Helpommalla pääsi, kun teki reklamaation”, liikkeessä ajateltiin.

”Lahjoitettavaksi ei jäänyt oikeastaan mitään”

Tuhottavaksi päätyi erityisesti urheilu- ja ulkoilutarvikkeita, kuten telttoja, kajakkeja ja jääkiekkovarusteita. Haastateltava arvioi, että suuressa osassa näistä oli vain pientä tai kosmeettista vikaa.

Joukossa oli myös käyttökelvottomia tavaroita, kuten vuotavia jalkapalloja tai polkupyöriä, joiden rungossa oli huomattava vika. Tällöin ehjät osat otettiin talteen varaosiksi ja loput rikottiin.

XXL kertoo lahjoittavansa käyttö- muttei myyntikelpoiset tuotteet Suomen Punaisen Ristin (SPR) Kontti-kirpputoreille. Yhteistyö alkoi vuonna 2019.

Haastateltavan mukaan tämä ei toiminut käytännössä, sillä palautus- tai reklamaatiotuotteita ei hänen tietonsa mukaan saanut antaa hyväntekeväisyyteen.

Konttiin vietäväksi sai laittaa vain käyttämättömiä ja ehjiä tavaroita, myymälässä ohjeistettiin. Tuotteen kohtalosta päätti varastovastaava tai myymäläpäällikkö.

SPR:n keräyslaatikko pysyi tyhjänä, sillä käyttämättömät tavarat pyrittiin myymään uudelleen alennushinnalla.

”Lahjoitettavaksi ei jäänyt oikeastaan mitään. En nähnyt kertaakaan, että palautuksia olisi laitettu Konttiin vietävien keräyslaatikkoon.”

Turun Skanssin XXL:n roskalavalta löytyi muun muassa rinkkoja, makuupusseja ja telttoja. Ohikulkijan mukaan tavarat näyttivät käyttökelpoisilta, mutta ne oli viilletty rikki.

XXL vahvistaa, että heidän linjansa mukaan myyntikelpoiset palautukset myydään uudelleen ja käyttö- muttei myyntikuntoiset annetaan SPR:n Konttiin.

”Kuulostaa eriskummalliselta, ettei tuotteita olisi päätynyt myös hyväntekeväisyyteen”, sanoo XXL Suomen toimitusjohtaja Pasi Lämpsä.

Virheellisiä tuotteita voidaan myös korjata käyttö- tai myyntikelpoisiksi.

”Tuotteiden hävittäminen on viimeinen vaihtoehto.”

Ohjeet ovat samat kaikille myymälöille, mutta työntekijät käsittelevät kunkin palautuksen ja reklamaation yksilöllisesti. Myös virhearvioita voi tapahtua, Lämpsä sanoo.

”Päätöksen voi tehdä esimerkiksi myyjä, osastovastaava tai myymäläpäällikkö.”

Lämpsän mukaan XXL aikoo viimeaikaisen uutisoinnin myötä seurata tarkemmin, että yrityksen virallinen linja näkyy myös myymälöiden arjessa.

”Koen, että ohjeemme ovat selvät, mutta voi olla, ettei niitä ole syystä tai toisesta jalkautettu riittävän selkeästi jokaiseen myymälään.”

”On mahdollista, että myös käyttökelpoisia tuotteita heitetään pois, jos sopimus näin vaatii”

Hän kieltää väitteen, että tuotteiden kirjaaminen reklamaatioksi olisi muita vaihtoehtoja ”helpompaa”.

”Esimerkiksi Konttiin lahjoittaminen ei vaadi ylimääräistä työtä toisin kuin tuotteen tuhoaminen.”

Palautus- tai reklamaatiotuote hävitetään, jos se on käyttökelvoton ja asiakkaalle mahdollisesti vaarallinen tai tavarantoimittaja­sopimus vaatii tuotteen hävittämistä.

”On mahdollista, että myös käyttökelpoisia tuotteita heitetään pois, jos sopimus näin vaatii”, Lämpsä myöntää.

Hän sanoo, ettei itse ole vastuussa sopimuksista eikä voi kommentoida, miksi kelpo tavaroiden hävittämiseen johtavia sopimuksia tehdään.

Lue lisää: Jos käyttökelpoista tavaraa tuhotaan sopimuksen takia, sellaisia sopimuksia ei pidä tehdä, sanoo vastuullisuus­professori

Lämpsän mukaan tuotteet tuhotaan ennen niiden hävittämistä, jos ne voisivat aiheuttaa käyttäjälleen vaaraa eikä virhe ole helposti havaittavissa tai ”maallikolle ymmärrettävissä”.

”On mahdollista, että jotkin tavarantoimittajasopimukset voivat vaatia tuotteen tuhoamisen ennen poisheittämistä”, hän lisää.

Kesäkuun alussa lahtelainen Saara Eerola näki Lahden Launeen Jysk-huonekalumyymälän edustalla suuren roskalavan. Huomio kiinnittyi erityisesti rikki viillettyyn nojatuoliin.

”Tuolissa ei ollut päällisin puolin muuta vikaa kuin silvottu kangas”, hän kertoo.

Lahdessa Launeen Jyskin roskalavalta löytyi muun muassa rikki viilletty nojatuoli, joka muuten näytti pintapuolisesti käyttökelpoiselta.

Roskalavan ”sekametelisopassa” oli kaikenlaista tavaraa, kuten kalusteita ja sisustusesineitä sekä pahvi- ja muovijätettä.

”Tuotteet näyttivät käyttämättömiltä. Seassa oli muun muassa muovikasveja, joissa oli vielä hintalaput kiinni. Kaiken lisäksi jätettä ei ollut mitenkään lajiteltu.”

Myyjät kertoivat tuotteiden olevan asiakaspalautuksia, jotka heidän tulee hävittää. Osa tavaroista oli remontin alta pois heitettyjä.

Myyjät myönsivät myymälän henkilökunnan rikkoneen roskalavalla lojuneen tuolin.

”Tuotteet pitää tuhota, sillä muuten joku voisi palauttaa roskalavalta hakemansa tuotteen liikkeeseen ja yritys joutuisi maksamaan korvauksen kahdesti”, myyjät kertoivat.

Kesäkuun alussa Launeen Jyskin roskalavalla Lahdessa oli kaikenlaista tavaraa nojatuoleista muovikasveihin. Paikalla ollut Saara Eerola kuvailee näkyä ”sekametelisopaksi”.

Kun Eerola antoi asiasta palautetta Instagramissa, Jysk vastasi tuhottavaksi päätyvien tuotteiden määrän olevan ”todella pieni”.

”Toivottavasti tähän olisi jatkossa jokin toinen ratkaisu”, viestissä sanottiin.

Vastaus vaikutti Eerolasta ristiriitaiselta, sillä myyjiä oli nimenomaan ohjeistettu tuotteiden tuhoamiseen.

Saara Eerola jakoi Instagramissa kuvia Launeen Jyskin roskalavalta. Jysk vastasi yksityisviestillä Eerolan palautteeseen.

”Surullista, kun tavalliset ihmiset tekevät muutoksia arjessaan, mutta suuret yritykset eivät kanna vastuuta. Se on turhauttavaa.”

Jysk Suomen myynti- ja marketointijohtaja Riikka Nuutinmäen mukaan myyntikelpoiset palautustuotteet pyritään myymään alennushinnalla ja käyttökelvottomat hävitetään.

Myymälän työntekijä tekee arvion tuotteen kunnosta.

”Meillä ei ole minkäänlaista kiinnostusta heittää pois tuotteita, jotka voitaisiin myydä asiakkaille”, hän vastaa sähköpostitse.

Nuutinmäki vahvistaa, että hävitettävät tuotteet rikotaan, jottei kukaan voisi palauttaa niitä liikkeeseen.

”Tämä tehdään esimerkiksi leikkaamalla tekstiili niin, että se merkitään selvästi poisheitetyksi.”

Nuutinmäen mukaan tuotteiden ”merkitsemisen” taustalla on Jyskin rajoittamaton palautusoikeus sekä turvallisuus.

”Tämä [tuotteen rikkominen] on erityisen tärkeää tapauksissa, joissa ei näe helposti, onko tuote käyttökelvoton pelkästään katsomalla sitä.”

Nuutinmäen mukaan Jysk aikoo parantaa lajittelujärjestelmäänsä, jotta jätteiden lajittelu olisi jatkossa helpompaa työntekijöille.

”Meidän on järkevää minimoida kertyvän jätteen määrää mahdollisimman paljon ja lajitella jätteet oikein.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat