Valtiovarain­ministeriö suunnittelee ruuhkamaksuja veroksi, jonka perisi valtio – käyttöönoton harkinta jää seuraaville hallituksille

Hallituspuolue vihreät ei ensi kuulemalta innostu valtiovarain­ministeriön suunnitelmasta, vaan kannattaa ruuhkamaksuja alueellisena työkaluna.

Aamuliikennettä Porkkalankadulla Helsingissä 22. lokakuuta 2019.

28.6. 7:54

Yksityisautoilijoille tarkoitetut ruuhka­maksut eivät ole ainakaan ihan lähi­tulevaisuutta. Tarvittavan lainsäädännön valmistelu on aloitettu valtiovarain­ministeriössä, mutta maksujen keruuta sääntely ei vielä suoraan tee mahdolliseksi.

”Tässä vaiheessa tehdään tällaista puite­lainsäädäntöä, eikä se vielä johda mihinkään konkreettiseen ruuhka­maksun kantamiseen”, sanoo neuvotteleva virkamies Markus Teräväinen valtiovarain­ministeriöstä.

Tarvittava lakikehikko pyritään saamaan valmiiksi ennen kuin vaalikausi päättyy ensi keväänä. Se ei kuitenkaan vielä ota kantaa esimerkiksi siihen, missä ja miten maksu kerättäisiin.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmaan on kirjattu, että tällä hallituskaudella säädetään laki, joka mahdollistaa ruuhkamaksujen käyttöönoton.

Ruuhkamaksuksi määritellään ruuhkautuvien tiealueiden käytöstä perittävä maksu, jonka pääasiallisena tarkoituksena on ehkäistä ruuhkautumista. Ruuhkamaksujen periminen on herättänyt vastustusta niin kansalaisissa kuin esimerkiksi elinkeinoelämän piirissä.

Lainvalmistelu on vielä kesken, mutta Teräväisen mukaan suunnitteilla on veromuotoinen maksu, jonka valtio perisi. Tämäntyyppinen vero ei hänestä sovi kunnalliseksi veroksi, sillä sen vaikutukset ylittävät kuntarajat.

”Valmistelu tehtäisiin kuitenkin varmasti kuntien kanssa yhteistyönä.”

Mitään poliittisia linjauksia asiasta ei ole tehty.

Ruuhkamaksujen merkitystä fossiilittomien päästöjen vähentämisessä pohtinut liikenne- ja viestintä­ministeriön asettama työryhmä suositti vuonna 2020, että käyttöönotto olisi kaupunkiseutujen omassa päätäntävallassa.

Ensi kuulemalta hallituspuolue vihreät ei innostu ministeriön suunnitelmasta, että vero pyöräytettäisiin valtion kassan kautta.

”Olisi perusteltua, että tämä olisi nimenomaan alueellinen työkalu, jossa tuottoa voisi hyödyntää esimerkiksi joukkoliikenteen kehittämiseen”, kommentoi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne.

Hänestä kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla tiedetään parhaiten, miten maksu kannattaisi toteuttaa.

Harjanne kyseli ruuhkamaksujen perään blogissaan jo viime kesänä. Hänestä kaupunkien, kuntien ja alueiden pitäisi saada tarvittava lainsäädäntö­kehikko mahdollisimman nopeasti käyttöön.

Hallituksen tavoitteena on, että Suomi vähintään puolittaa kotimaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Ruuhkamaksu on mainittu yhdeksi keinoksi, jolla tähän tavoitteeseen pyritään.

Hallituksen vuosi sitten keväällä hyväksymän fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaan ruuhkamaksuilla voidaan vähentää liikenteen päästöjä suurilla kaupunkiseuduilla. Tiekartan mukaan ruuhkamaksut vähentävät ruuhkia, lyhentävät matka-aikoja ja tekevät liikenne­järjestelmästä sujuvamman ja turvallisemman.

Kaupunkitaloustieteen apulaisprofessori Tuukka Saarimaa Aalto-yliopistosta toteaa, että ruuhkamaksuilla voi olla vaikutuksia hiilidioksidipäästöihin, jos ajaminen kokonaisuudessaan vähenee.

”Sen pääasiallinen tehtävä se ei ole. Siihen on parempia ja suorempia keinoja.”

Vihreiden Harjanne nimeää ruuhkamaksun kestävän kaupunkirakenteen työkaluksi.

”Se toki auttaa vähentämään fossiili­energian kulutusta, mutta se ei minusta ole suora päästö­vähennys­toimi.”

Harjanteen mukaan ruuhkamaksut auttaisivat säätelemään, kuinka paljon tilaa autoille tarvitsee varata kaupunkirakenteessa.

”Eli tietyllä tavalla se on tilankäytön hinnoittelua ennen kaikkea.”

Saarimaan mukaan ruuhkamaksut ovat kannatettava ajatus. Hyvä ruuhkamaksu olisi sellainen, että se ottaisi huomioon, onko tie ruuhkainen.

”Kun maksu veloitetaan esimerkiksi aamuruuhkan aikaan tietyllä tiellä, sitä tietä jäävät käyttämään vain ne autoilijat”, jotka arvostavat sitä eniten ja joille on tärkeää päästä juuri sinä tiettynä aikana työpaikalleen.

Ne, jotka eivät halua maksaa ruuhkamaksua, voivat muuttaa käyttäytymistään monella tapaa.

”Voi joko lähteä työpaikalle puolta tuntia aiemmin tai puolta tuntia myöhemmin. Voi myös siirtyä muihin kulku­välineisiin tai joukko­liikenteeseen”, Saarimaa sanoo.

Ruuhkamaksujen käyttöönottoa on selvitetty lähinnä pääkaupunki­seudulla.

”Helsingin liikenne on aika paljon vilkkaampaa kuin muualla Suomessa, mutta ei se tietenkään mahdottomuus ole, että se otettaisi käyttöön myös muualla”, Teräväinen sanoo.

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmassa vuonna 2019 on linjattu, että Helsingin seudulle luodaan valmius ottaa käyttöön tie­liikenteen hinnoittelu liikenteen päästöjen ja tieverkon ruuhkautumisen vähentämiseksi. Linjauksen mukaan seudun ja valtion tulisi yhteistyössä suunnitella ja arvioida seudulle toteuttamis­kelpoinen tiemaksu­järjestelmä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat