Suojelupoliisi (Supo) on seurannut terroristijärjestöksi luokiteltua Kurdistanin työväenpuolue PKK:hon liittyvää toimintaa Suomessa vuosikymmenien ajan. PKK-taustaisia henkilöitä on suojelupoliisin terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden joukossa tälläkin hetkellä, sanoo Supon päällikkö Antti Pelttari HS:n haastattelussa.
Turkki on vastustanut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä sen esittämien terrorismin torjuntaa koskevien huolien perusteella. Esillä on ollut erityisesti PKK:n toiminta.
Suomen ja Ruotsin edustajat neuvottelevat asiasta tällä viikolla Naton huippukokouksessa Madridissa.
”PKK:n toiminta Suomessa on hyvin pienimuotoista, ja sen Suomessa aiheuttama uhka on hyvin matala. Kyse on tukitoiminnasta, joka kohdistuu Suomen ulkopuolelle. Tukitoiminnassa on yleisellä tasolla yleensä kyse rahoituksen keräämisestä tai propagandan levittämisestä. On viitteitä, että myös PKK tekee tällaista Suomessa”, Pelttari kertoo.
Pelttari kertoo ymmärtävänsä Turkin esittämiä huolia terrorismin torjunnasta, koska maa on ollut terroristisen toiminnan polttopisteessä pitkään.
”Meidän viestimme on selvä. Suhtaudumme terrorismin torjuntaan hyvin vakavasti. Turkissa terrorismi on ollut erittäin vakava ongelma vuosikymmenien ajan. Suomessakin siitä on tullut ongelma viimeisen vuosikymmenen aikana. Tuomitsemme terrorismin lainsäädäntömme mukaisesti kaikissa muodoissaan.”
Pelttari pitää Turkin esittämiä näkemyksiä sinänsä yllättävinä, sillä Suomen terrorismin torjunta ei poikkea hänen mukaansa muiden EU-maiden käytännöistä.
Pelttari totesi blogikirjoituksessaan viime viikolla, että suojelupoliisi kantaa huolta Suomen ohella muiden maiden turvallisuudesta. Kirjoituksen mukaan Supo on valmis omassa roolissaan tukemaan Suomen, Ruotsin ja Turkin välisiä keskusteluja Turkin kansallisen turvallisuuden huolista.
Mitä se tarkoittaa käytännössä?
Pelttari vastaa, että kyse voi olla esimerkiksi terrorismin torjunnan ja terroriuhkaa koskevan tilannekuvan tuottamisesta.
Hän ei kommentoi sitä, onko suojelupoliisi osallistunut keskusteluihin suoraan Turkin kanssa Suomen Nato-hakuprosessin yhteydessä.
”Olemme jatkuvasti yhteydessä kansainvälisiin kumppaneihimme, myös turkkilaisiin.”
Pelttari esitti viime viikolla blogikirjoituksessaan Turkki-näkemystensä yhteydessä myös, että Suomen terrorismilainsäädäntö kaipaa kokonaisuudistusta.
Liittyykö esitys kokonaisuudistuksesta jollain tavalla Turkin esittämiin näkemyksiin terrorismin torjunnasta?
”Siinä mielessä on yhteys Turkki-asiaan, että kyse on kokonaisuudesta”, Pelttari sanoo. ”Mitä tapahtuu Suomessa, heijastuu myös muihin maihin.”
Hänen mukaansa on tärkeää, että rikosvastuu toteutuu myös terrorismirikosten kohdalla.
Turun puukotuksista annettu on tuomio on toistaiseksi ainoa lainvoimainen terrorismituomio Suomessa. Lähes kaikissa muissa EU-maissa on Pelttarin mukaan annettu enemmän tuomioita.
Suojelupoliisi on esittänyt terrorismilainsäädännön kokonaisuudistusta jo kauan ennen Suomen päätöstä hakea Nato-jäsenyyttä ja sen jälkeen noussutta Turkki-keskustelua.
Kokonaisuudistusta ovat toivoneet myös muun muassa oikeuskansleri, ulkoministeri, sisäministeriö, keskusrikospoliisi, Poliisihallitus, Etelä-Suomen syyttäjäalue, Suomen lakimiesliitto ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.
Supon päällikkö toivoo, että seuraava hallitus ottaisi terrorismirikosten kokonaisuudistuksen asialistalleen.
Pelttari kehuu Suomen terrorismilainsäädäntöön viime vuosina tehtyjä muutoksia, mutta lainsäädännöstä on tullut hänen mukaansa lukuisten yksittäisten uudistusten myötä monimutkainen ja vaikeaselkoinen.
”Yksittäisen teon arviointi voi edellyttää useiden pykälien soveltamista.”
Suojelupoliisi ei kaipaa Pelttarin mukaan mahdollisen kokonaisuudistuksen yhteydessä ”merkittäviä uusia toimivaltuuksia eikä uusia kriminalisointeja”.
Hän kuitenkin huomauttaa, että terrorismirikosten esitutkinta-, syyttämis- ja tuomitsemiskynnys on nykyisin korkea Suomessa.
”Kokonaisuudistus voisi selkiyttää tätä tilannetta.”
Suojelupoliisi arvioi maaliskuussa tiedotustilaisuudessa, että Venäjä kohdistaa todennäköisesti tulevina kuukausina kyber- ja informaatio-operaatioita Suomea vastaan.
”Tilanne on edelleen hyvin rauhallinen. Hybridivaikuttamisskenaariot eivät ole toteutuneet”, Pelttari kertoo.
Hänen mukaansa kyse voi olla siitä, että Venäjän voimavarat ovat kiinni Ukrainan sodassa ja kotimaan tilanteessa. Lisäksi Suomen Nato-päätösprosessin nopeus saattoi yllättää Venäjän.
”Venäjän vaikuttamisen uhka ei ole poistunut. On hyvä olla edelleen hereillä”, Pelttari sanoo.