2030-luvulla Pohjoismaissa on valtavat F-35-ilmavoimat – Tällainen on mekanismi, joka tekee Pohjolasta sotilas­mahdin

Pohjolan ilmavoimista tulee koko Euroopan mittakaavassa merkittävä tekijä.

Maaliskuussa Alaskan Fairbanksissa, Eielson tukikohdassa otetussa kuvassa näkyy runsaat 40 F-35-hävittäjää kiitoradalla niin sanotussa ”elefanttikävelyssä”. Se tarkoittaa tiivistä muodostelmaa, josta suuri joukko koneita pääsee ilmaan mahdollisimman nopeasti. Määrä antaa myös mittakaavan sille, että 30-luvulla Pohjoismaissa on samoja koneita sata enemmän.

4.7. 2:00 | Päivitetty 4.7. 6:39

Pohjoismaissa tulee olemaan erittäin vahvat ilmavoimat lähivuosina, kun Norja, Tanska ja Suomi saavat päätökseen F-35-hankintansa. Nykytiedon mukaan vuosikymmenen vaihteessa näissä kolmessa maassa on käytössään yhteensä 143 viidennen sukupolven F-35-hävittäjää.

Lisäksi Ruotsilla on vajaat sata JAS 39 Gripen -hävittäjää ja maa on tilannut niitä kymmenittäin lisää.

Yhteismäärä on siis todennäköisesti jonkin verran alle 300 kappaletta hävittäjiä, joista puolet on kehittyneimpiä mahdollisia malleja.

Määrää voi verrata siihen, että Saksan Luftwaffen F-35-tilausmäärä on 35 ja Britannian Royal Air Forcen 138 kappaletta.

”Fakta on se, että Pohjoismailla tulee olemaan 30-luvulla merkittävät ilmavoimat, jotka vielä suurelta osalta koostuvat F-35-hävittäjistä”, sanoo Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Timo Herranen.

”Se on Pohjois-Euroopan turvallisuuden kannalta merkittävä tekijä. Nyt vielä meillä on tietyt rajoitteet yhteistyössä, mutta Nato-jäsenyyden jälkeen yhteistyö helpottuu kaikkien Pohjoismaiden kesken”, Herranen sanoo.

”Suomi on aina tehnyt yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa, meillä on yhteiset intressit, kulttuuri ja geopolitiikka.”

Samaan suuntaan heitti idean myös puhemies Matti Vanhanen, joka Kultarannan keskusteluissa aiemmin kesäkuussa esitti, että Suomi, Ruotsi ja Norja järjestäisivät yhteisen arktisen alueen ilmapuolustuksensa.

Ja Madridin huippukokouksen jälkeen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on alkanut näyttää erittäin todennäköiseltä, joten yhteistyö tiivistyy varmasti muutenkin.

”Ilmavoimia johdetaan yleensä kokonaisuutena samalla operaatioalueella. Niitä ei voi paloitella. Jotenkin johtaminen on ratkaistava. Nato ja Pohjoismaat löytävät kyllä yhdessä tehokkaimman tavan toimia”, Herranen sanoo.

Konkreettista yhteistyötä helpottaa jatkossa varsinkin se, että koneet ovat samoja. Ne on rakennettu yhteensopiviksi, vaikka koneissa olisi eri maiden ilmavoimien tunnukset. Koulutus, huolto ja varaosat ovat yhtenevät.

Britannian F-35B Lightning II -hävittäjä ja Suomen Hornet Siilinjärvellä kesäkuun lopussa, jolloin Karjalan lennosto isännöi brittien F-35B-hävittäjien vierailua Rissalan tukikohdassa.

”Viidennen sukupolven hävittäjä pystyy tekemään lajitovereidensa kanssa enemmän kuin mitkään neljännen sukupolven hävittäjät keskenään. Se on verkottunut laite ja se tarjoaa merkittävää suorituskykyä”, Herranen sanoo.

”Meidän tavoite on pyrkiä mahdollisimman suureen yhteensopivuuteen eli saamaan mahdollisimman sama versio.”

Hän katsoo asiaa laajemmin ja muistuttaa, että samoja koneita tulee käyttöön Britannian lisäksi esimerkiksi Hollannissa ja Belgiassa. Se kasvattaa Nato-maiden yhteistä voimaa entisestään. Euroopassa on niitä 30-luvulla käytössä kaikkiaan yli 500.

Tanska päätti jatkaa omien vanhojen F-16-hävittäjiensä lentovuosia Venäjän aiheuttaman uhan vuoksi. Niiden piti poistua vahvuudesta 2024, mutta nyt niitä onkin päätetty käyttää vuoteen 2027 asti, kertoi uutistoimisto Reuters juhannuksen alla.

Aikajänne toki on pitkä ja paljon ehtii tapahtua, mutta voiko Suomessa olla sama edessä Hornetien kanssa? Prikaatikenraali Herranen ei usko, että tarvetta tulee jatkoajalle.

Ensimmäiset F-35:t tulevat Rovaniemelle 2026. Alustava operointivalmius niillä on 2028 ja täysi suorituskyky 2030. Hornetien alasajo alkaa vuonna 2025.

”Hornetien elinkaari optimoidaan siirtymässä F-35:een ja operatiivinen kyvykkyys säilyy aina. En pidä relevanttina, mikä määrä runkoja meillä on tarkalleen missäkin vaiheessa käytössä. Säilytämme taistelukyvyn ja säädämme runkojen määrää tarpeen mukaan.”

Siihen liittyy hänen mukaansa operatiiviset tarpeet, Hornetien elinkaaren päättyminen ja uusien hävittäjien käyttöön saaminen.

Kysymysmerkki on, millainen on Venäjän ilmavoimien vahvuus ja kyvykkyys sitten, kun se on lopettanut hyökkäyksensä Ukrainaan. Ennen sotaa se oli modernisoinut kalustoaan ja kasvattanut määrää, mutta Ukrainassa se ei ole loistanut tehollaan.

Herranen arvioi, että suhteessa Pohjoismaihin Venäjällä on suunnilleen saman verran hävittäjiä.

Ainoa viidennen sukupolven hävittäjä Venäjällä on Suhoi Su-57, joiden määrää on ollut tarkoitus lisätä tällä vuosikymmenellä, mutta sen ominaisuuksia ja kykyjä on epäilty lännessä vahvasti. Valmiina niitä on ilmeisesti vain joitakin kappaleita.

”Niitä ei ole operatiivisessa käytössä paljon näkynyt”, kommentoi Herranen.

Puolustusvoimien pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri sanoo hänkin, että Pohjolan ilmavoimista tulee koko Euroopan mittakaavassa merkittävä tekijä.

Hän vertaa Pohjolan F-35-koneiden määrää brittien ilmavoimiin, jolla niitä on hieman vähemmän, mutta Pohjolassa mukaan lasketaan vielä ruotsalaisten Gripenit.

”Venäjällä on noin 600 ensilinjan hävittäjää. Mutta lännessä koneiden käytettävyysprosentti on korkeampi, joten niistä saa generoitua lentosuorituksia paljon enemmän kuin venäläiset voivat”, Toveri sanoo.

Hän myös muistuttaa, että Pohjoismaissa lentäjät harjoittelevat huomattavasti enemmän kuin Venäjällä ja nimenomaan koneilla, jotka ovat kehittyneitä F-35-hävittäjiä. Siten hän uskookin, että pelkkä pohjoismainen ilma-ase on sellaisella tasolla, että Venäjä ei sitä pystyisi lyömään.

”Venäjällä ei ole mitään millä Venäjä voisi sen lyödä ja saamaan ilmaherruuden tai edes ilmaylivoimaa.”

”Tällaiset sormiharjoitukset osoittavat sen, minkä edun saa, kun puolustautuu yhdessä. Suomen 64 koneella olisi vaikea puolustautua kymmenkertaista ylivoimaa vastaan. Siksi sotilaallisessa liittoutumisessa on järkeä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat