”Pahalle on annettu pikku­sormi” – Suomen kurdeja huolestuttavat Suomen ja Turkin sopimuksen seuraukset

”Suomen puolelta tultiin verrattain vähän vastaan. Siitä huolimatta koen, että tässä on tehty sopimus kurdien kustannuksella”, sanoo Kurdiliiton puheenjohtaja Welat Nehri.

Seida Sohrabi, Welat Nehri, Alan Salehzadeh

29.6. 19:58

Suomessa asuvat kurdit ovat ottaneet osittain ristiriitaisin mielin vastaan tiedot Suomen, Ruotsin ja Turkin välisestä yhteisymmärrysasiakirjasta, jonka myötä Turkki tukee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

HS haastatteli kolmea kurditaustaista toimijaa. He olivat tyytyväisiä, että sopimus vie Suomea lähemmäksi Natoa, mutta samalla huolestuttaa se, miten sopimus käytännössä vaikuttaa kurdeihin.

Helsingin kaupunginvaltuuston varavaltuutettu kurditaustainen Seida Sohrabi (kok) on pääosin tyytyväinen.

”Oma fiilis on positiivinen ja iloinen. Olen ylpeä meidän suomalaisista poliitikoista ja siitä koordinaatiosta ja yhteistyöstä, jota he ovat tehneet myös Ruotsin kanssa”, hän sanoo.

Sohrabin mielestä on hienoa, että Suomi ja Ruotsi päättivät yhteistyössä hakea Nato-jäsenyyttä. Hän on tyytyväinen, että myös hakuprosessissa edettiin yhdessä.

"Missään vaiheessa Ruotsia ei jätetty taakse, vaikka aika monet asiat Turkin vaatimuksista liittyivät pääosin Ruotsiin”, Sohrabi sanoo.

Seida Sohrabi

Hän uskoo, että useista asiakirjan tulkinnanvaraisista kohdista käydään vielä keskusteluja maiden välillä. Sohrabi sanoo kuitenkin luottavansa suomalaiseen diplomatiaan.

”Jos me suostumme Turkin vaatimuksiin, se olisi antanut ennakkotapauksen muillekin maille siitä, miten Suomea ja Ruotsia voi kohdella. Nyt tämä näytti ihan hyvältä ja toivon, ettei mitään yllätyksiä tule”, hän sanoo.

”Se on vähän kaksipiippuinen asia”, kommentoi puolestaan Kurdiliiton puheenjohtaja Welat Nehri tuoretta sopimusta.

”Se, että Suomen turvallisuus taataan myös Naton jäsenyydellä on hyvä asia myös Suomen kurdeille. Mutta millä ehdoilla ja miten kurdit joutuvat kärsimään seurauksista. Siitä on nyt kyse. Turkki ei saanut ehtoja sellaisenaan läpi, vaan tässä oli kompromissitulos. Suomen puolelta tultiin verrattain vähän vastaan. Siitä huolimatta koen, että tässä on tehty sopimus kurdien kustannuksella.”

Tutkimusjohtaja Alan Salehzadeh konsulttiyritys Menattosta on osittain pettynyt sopimuksen. Hän sanoo ymmärtävän hyvin Suomen tilannetta ja tarvetta Nato-jäsenyyteen, mutta Suomen ei pitäisi toimia kurdeja vastaan.

Salehzadeh huomauttaa, että Suomea pidetään sananvapauden, ihmisoikeuksien ja demokratian kärkimaana. Mutta Suomi sanoo ymmärtävänsä ”Turkin huolen terrorismista ja sen, ketkä ovat Turkin mukaan terroristeja”.

"Ymmärretään diktaattorin huoli. Ja olemme liittolaisia heidän kanssaan. Yhteistyö diktaattorin kanssa on vaarallista. Nato-maat ovat paheksuneet Turkin toimintaa viime aikoina, mutta nyt Suomi ja Ruotsi nostavat Turkin brändiä, että he taistelevat terroristeja vastaan ja mekin olemme mukana”, Salehzadeh sanoo.

”On luvattu liikaa. Kun annetaan pahalle pikkusormi, se vie koko käden. Se on vaarallista ja huolenaihe.”

Alan Salehzadeh

Häntä huolestuttaa myös sopimuksessa mainittu viranomaisyhteistyö.

Maat aikovat perustaa yhteistyömekanismin, jonka avulla ne voivat tiivistää terrorismintorjuntaan ja organisoidun rikollisuuden ehkäisyyn liittyvää yhteistyötään. Mukana olisi virkahenkilöitä maiden ulko-, sisä- ja oikeusministeriöistä sekä tiedustelupalveluista.

Salehzadehia mietityttää, mitä tiivistynyt yhteistyö maiden turvallisuusviranomaisten välillä tarkoittaa Suomen kurdien kannalta.

Suomi on kertonut, ettei Suomessa ole tällä hetkellä ratkaisemattomia luovutuspyyntöjä Turkilta.

”Mutta Turkkia tuntien on vain ajan kysymys, milloin Turkki tulee esittämään uusia pyyntöjä. Toivon, ettei löysennetä ehtoja, joilla ihmisiä palautetaan Turkkiin”, sanoo Welat Nehri.

Nehrin mukaan Suomessa asuvien kurdien keskuudessa keskustellaan nyt siitä, miten sopimus tulee käytännössä toteutumaan.

”Mitä kaikkea on luvattu kurdien pään menoksi. Tällaista keskustelua näkee somessa, kun ihmiset kirjoittavat”, hän sanoo.

Welat Nehri

Nehrin mukaan huolet yhteisymmärrysasiakirjasta ulottuvat myös kurdeihin laajemmin. Hän huomauttaa, että Turkki on pyrkinyt heikentämään kurdien asemaa etenkin Rojavan alueella eli kurdien perustamalla autonomisella hallintoalueella Pohjois- ja Itä-Syyriassa. Nyt Nehri on huolissaan, että Rojavan kurdit jäävät ilman tukea.

”Se on huono viesti kurdeille, jotka ovat taistelleet Isisiä vastaan ja pitäneet yhtä lännen kanssa, jotta Isis on saatu kuriin Syyrian ja Irakin alueilla”, hän sanoo.

”Tämä on isompi kysymys, koska muutkin maat ovat kurdien kanssa samassa rintamassa Isisin vastaisessa taistelussa ja ovat tukeneet jonkin verran Rojavan kurdeja. On erikoista, jos muut Nato-maat tukevat kurdeja tässä asiassa ja Suomi ja Ruotsi olisivat eri kategoriassa.”

Aseiden viennistä Turkkiin Welat Nehrillä on selvä näkemys. Sinne ei edelleenkään pitäisi viedä aseita, sillä etelärajallaan Syyrian puoleisia alueita miehittävä Turkki uhkaa siellä yhä sotilaallisilla operaatioilla.

”Tällaisessa tilanteessa aseiden toimittaminen Turkkiin olisi kyllä vastoin kaikkia periaatteita ja ihmisoikeus­sopimuksia, joihin Suomi ja Ruotsi ovat sitoutuneet”, Nehri sanoo.

Nyt syntyneestä sopimuksesta on kerrottu Suomessa ja Turkissa hyvin erilaisin sanankääntein. Suomalaispoliitikkojen mukaan suuria muutoksia ei ole näköpiirissä. Turkissa puolestaan on kerrottu, että Turkki sai sen mitä lähti hakemaan.

Tämä liittyy todennäköisesti Turkissa ensi vuonna käytäviin vaaleihin. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan haluaa näyttäytyä vahvana johtajana.

Nehri epäilee, että tulkinnat sopimuksesta voivat olla erilaisia jatkossakin. Häntä mietityttääkin se, mitä Turkki vaatii Suomelta ja Ruotsilta käytännössä.

”On vaikea kuvitella, että Turkki jättäisi kaiken vain tämän kirjatun sopimuksen varaan. On huoli siitä, mihin tämä käytännössä asettuu. Jos Turkki lähtee vielä vaatimaan, että asioita lähdetään toteuttamaan heidän näkemällään tavalla, miten Suomi ja Ruotsi tulevat siihen reagoimaan”, Nehri sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat