Insinööri taisteli vuosia Sipilän työajan pidennyksiä vastaan ja voitti kaksi erää – Korkein oikeus asettuikin työnantajan kannalle

Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen mukaan työehtosopimuksella voidaan joissain tapauksissa sivuuttaa periaate, jonka mukaan sopimuksia tulkitaan työntekijälle edullisella tavalla.

Korkeimman oikeuden mukaan kiky-sopimuksella voitiin pidentää työaikaa vastoin sitä, mitä työntekijän omassa työsopimuksessa oli sovittu.

30.6. 11:10

Kilpailukykysopimuksen aiheuttamaa työajan pidentymistä vastaan taistellut insinööri on hävinnyt riidan korkeimmassa oikeudessa.

Ennakkopäätöksellään korkein oikeus kumosi alempien oikeusasteiden ratkaisut ja katsoi, että miehen työehtosopimuksella voitiin sopia miehen työehtojen heikentämisestä vastoin miehen omaa työsopimusta.

Työsopimuksessa miehen säännölliseksi työajaksi oli sovittu 37,5 tuntia viikossa.

Vuonna 2016 solmittu kiky-sopimus toi työaikaan 24 tunnin vuosittaisen pidennyksen. Yhtiössä oli sovittu paikallisesti, että viikkotyöaikaan lisätään puoli tuntia vuoden 2017 alusta.

Kiky-sopimus tehtiin silloisen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) vaatimuksesta.

Mies ilmoitti heti, ettei hän hyväksy työnajan pidennystä.

Hän vei asian oikeuteen, koska hänen mukaansa työsopimukseen kirjattua työaikaa ei voinut pidentää kiky-sopimuksen takia. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa ja Helsingin hovioikeudessa hän voittikin jutun.

Nyt korkein oikeus päätti toisin.

Korkein oikeus totesi, että työoikeudessa on yleisesti noudatettu niin sanottua edullisemmuussääntöä. Sen mukaan työnantajan tulee soveltaa työntekijän kanssa solmitun työsopimuksen ehtoa, jos se on työntekijälle edullisempi kuin alan työehtosopimus.

Kiistan ytimessä oli, voidaanko työehtosopimuksella heikentää niitä ehtoja, joista työntekijän kanssa on sovittu hänen kanssaan tehdyllä työsopimuksella. Tähän asiaan korkein oikeus ei ole aiemmin ottanut kantaa.

Korkein oikeus huomautti, että työtuomioistuin on useissa ratkaisuissaan ja lausunnoissaan katsonut, että työehtosopimuksella on mahdollista tietyin edellytyksin poiketa edullisemmuussäännöstä. Tämä siis tarkoittaa, että työntekijän ehtoja voidaan joissain tilanteissa heikentää.

Yleensä sopimuksia tulkitaan kuitenkin työntekijälle edullisesti, korkein oikeus totesi.

”Työehtosopimusmääräykset ovat siten lähtökohtaisesti luonteeltaan työsuhteen vähimmäisehtoja, joista työsopimuksella voidaan poiketa työntekijän eduksi.”

Joissain tilanteissa työehtosopimuksen määräykset ovat enimmäisehtoja, korkein oikeus jatkoi. Silloin työehtosopimuksen määräykset korvaavat myös työtekijälle edullisemmat työsopimuksen ehdot.

Korkeimman oikeuden mukaan tämä kanta on vakiintuneesti hyväksytty työtuomioistuimen oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa.

Tällainen tilanne on kuitenkin poikkeuksellinen, eikä enimmäisehdoilla saa olennaisella tavalla huonontaa työntekijälle työsopimuksessa sovittuja ehtoja.

Tässä tapauksessa kyse oli säännöllisen työajan pidentämisestä 24 tunnilla vuodessa ansiotasoa muuttamatta.

Kiky-sopimuksen tehneiden työmarkkinajärjestöjen nimenomaisena tarkoituksena oli, että ehtoa sovelletaan kaikkiin sen piirissä oleviin työntekijöihin niin, että edullisemmuussääntö sivuutetaan, korkein oikeus totesi.

Työajan pidennyksessä ei korkeimman oikeuden mukaan ollut myöskään kyse niin olennaisella tavalla miehen työsopimuksen ehtoja heikentäneestä muutoksesta, että sitä voitaisiin pitää kohtuuttomana.

Tämän takia mies ei ollut oikeutettu vaatimaansa korvaukseen työajan pidentymisestä. Summa ei ollut suuri, vain noin 130 euroa, koska mies irtisanoutui yhtiöstä vain pari kuukautta kiky-sopimuksen voimaantulon jälkeen.

Lue lisää: Kiky-sopimus pidensi naisten työaikaa, miehiin vaikutus huomattavasti vähäisempi

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat