Ministeriö vastaa Suomen kurdien Turkki-huoliin

Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat tiistaina ”yhteisymmärrysasiakirjan”, jossa maat sitoutuvat muun muassa käsittelemään ”nopeasti ja perusteellisesti” Turkin tekemät ratkaisemattomat karkotus- ja luovutuspyynnöt.

Suomen, Turkin ja Ruotsin välinen ”yhteisymmärrysasiakirja” ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr), Ruotsin ulkoministeri Ann Linden ja Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlun allekirjoittamana. Ruutukaappaus asiakirjasta Naton sivuilta.

1.7. 13:30

Osa Suomen kurdeista on huolissaan siitä, että Suomi taipuu Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin vaatimuksiin ja esimerkiksi heihin kohdistuva tarkkailu tai heistä tietojen antaminen turkkilaisviranomaisille lisääntyy. Myös luovutusasiat ovat olleet tapetilla.

Kurdiliiton puheenjohtaja Welat Nehri kertoi keskiviikkona HS:lle kokevansa, että sopimus on tehty kurdien kustannuksella. Nehrin mukaan toisaalta Suomen turvallisuuden takaaminen Naton jäsenyydellä on hyvä asia myös Suomen kurdeille.

”Mutta millä ehdoilla ja miten kurdit joutuvat kärsimään seurauksista. Siitä on nyt kyse”, Nehri sanoi.

Lue lisää: ”Pahalle on annettu pikku­sormi” – Suomen kurdeja huolestuttavat Suomen ja Turkin sopimuksen seuraukset

Miten oikeusministeriö vastaa Suomen kurdien huoleen, osastopäällikkö Antti Leinonen?

”Vastikään allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan olennaisin sisältö yksittäisten luovuttamispyyntöjen osalta on se, että ne käsitellään asianmukaisesti ja Euroopan neuvoston luovuttamisyleissopimuksen määräämällä tavalla. Tältä osin mikään ei ole muuttumassa aikaisempaan verrattuna.”

Eli voiko sanoa, ettei kurdeilla ole syytä huoleen?

”Voi sanoa, että ei ole syytä huoleen [luovuttamispyyntöjen käsittelyn osalta]. Edelleen esimerkiksi perusteet luovuttamiselle ovat täysin muuttumattomat. Ne tulevat yleissopimuksesta, joka velvoittaa sekä Suomea että Turkkia.”

Mitä voit kertoa uudesta viranomaisyhteistyön mekanismista, joka sekin on herättänyt kysymyksiä ja huolta?

”En osaa sanoa, onko jonkinlaista mekanismia tulossa ja jos on, niin minkä tyyppinen yhteistyö voisi olla kyseessä.”

Milloin mekanismin luonteesta voitaisiin saada ensihahmotelma? Puhutaanko viikoista vai kuukausista?

”Sitä on mahdoton sanoa. Suomen näkökulmastahan tilanne on se, että luovutuspyyntöjen käsittely on toiminut hyvin ja meillä ei ole akuuttia tarvetta uusille järjestelyille. Koska yhteisymmärryspöytäkirjassa ollaan sitouduttu keskustelun käymiseen, keskustelua käydään jos se lähtee käyntiin.”

Aikooko Suomi muuttaa kurdeja koskevia käytäntöjään tiedonvaihdosta, luovutuksista tai jostakin muusta?

”Mitään tällaista minulla ei ole tiedossa.”

Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat tiistaina ”yhteisymmärrysasiakirjan”, jossa maat sitoutuvat muun muassa käsittelemään ”nopeasti ja perusteellisesti” Turkin tekemät ratkaisemattomat karkotus- ja luovutuspyynnöt. Lisäksi maat sitoutuvat ottamaan huomioon Turkin toimittamat ”tiedot, todisteet ja tiedustelutiedot”.

Lisäksi aikomuksena on perustaa jonkinlaisen yhteistyömekanismin, jonka voidaan tiivistää terrorismintorjuntaan ja organisoidun rikollisuuden ehkäisyyn liittyvää yhteistyötä. Mukana virkahenkilöitä maiden ulko-, sisä- ja oikeusministeriöistä sekä tiedustelupalveluista.

Lue lisää: HS kävi läpi Turkin, Suomen ja Ruotsin ”yhteis­ymmärrys­asiakirjan”, tässä sen keskeinen sisältö

Sisäministeriöstä ei kommentoitu HS:lle sitä, voisiko yhteistyö tarkoittaa esimerkiksi Krp:n tai Suojelupoliisin ja Turkin vastaavien toimijoiden välistä yhteistyötä.

”Yksityiskohdat selviävät vasta myöhemmin”, ministeriön viestinnästä kerrotaan sähköpostitse.

Suomella ja Turkilla on vuosia sitten solmittu valtiosopimus rikosten torjunnan tehostamisesta, jonka soveltamisalassa on myös terrorismi.

Suomella on yhteisymmärrys­pöytäkirjoja poliisitoiminnan osalta monien eri maiden, muun muassa Kosovon ja Viron kanssa sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen osalta muun muassa Georgian, Albanian, Arabiemiraattien, Makedonian, Etelä-Afrikan ja Filippiinien kanssa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat