Erittäin uhanalaista raakkua pelastetaan nyt istutuksilla – Mustionjoen pikkuraakut saivat lupaavan alun

Raakku voi helposti elää yli 200-vuotiaaksi, joten joessa pikkuraakuilla voi olla monta vuotta edessään.

Mustionjokeen istutetut 3-vuotiaat raakut olivat kesäkuun lopulla tehdyssä tarkastuksessa keskimäärin yhden senttimetrin mittaisia. Vieressä aikuinen raakku.

1.7. 14:29

Mustionjokeen noin vuosi sitten istutetut raakun eli jokihelmisimpukan poikaset ovat selviytyneet ensimmäisestä vuodestaan luonnonvedessä.

Istutushetkellä raakut olivat kahden vuoden ikäisiä ja noin viiden millimetrin mittaisia. Nyt niillä on keskimäärin kokoa jo senttimetrin verran.

Asiasta kertovat yhteistiedotteessa Metsähallitus, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Etelä-Pohjanmaan ely-keskus sekä Jyväskylän yliopisto.

Kesäkuun lopulla tehdyn tarkastuksen perusteella 200 istutetusta pikkuraakusta on jäljellä noin 185. Raakut kasvoivat ensimmäiset vuotensa laitoskasvatuksessa Norjassa, ennen kuin ne tuotiin Uudellamaalla sijaitsevaan Mustionjokeen.

Raakku voi helposti elää yli 200-vuotiaaksi, joten joessa pikkuraakuilla voi olla vielä monta vuotta edessään.

Hankepäällikkö Juha-Pekka Vähä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä kertoo tiedotteessa, että lisää on tulossa.

”Arviolta tuhansia pikkuraakkuja pudottautuu Konnevedellä [tutkimusasemalla] olevista isäntäkaloista aivan näinä päivinä. Ensimmäiset pudokkaat havaittiin tällä viikolla”, Vähä kertoo.

Ne on tarkoitus palauttaa Mustionjokeen vuoden 2022 aikana.

Myös Pohjanmaalla sijaitsevaan Ähtävänjokeen on istutettu vastaavissa kasvatuslaatikoissa tuhatkunta pikkuraakkua. Nekin ovat menestyneet hyvin. Myös Ähtävänjokeen on tarkoitus istuttaa tulevaisuudessa lisää raakkupoikasia.

Raakku on Suomessa erittäin uhanalainen. Sekä Mustionjoen että Ähtävänjoen raakut on todettu liian huonokuntoisiksi lisääntymään luonnossa.

Kasvatuslaatikoissa istutetut raakut ovat menestyneet hyvin sekä Mustionjoessa että Ähtävänjoessa.

Lisäksi Mustionjokeen on tarkoitus palauttaa aikuisia simpukoita, joita on kuntoutettu Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla. Kuntoutus aloitettiin vuonna 2016 osana Freshabit LIFE IP -nimistä hanketta.

"Kahden vuoden kuntoutuksen jälkeen syksyllä 2018 raakut tuottivat lopulta glokidium-toukkia, joista saatiin kasvatettua pikkuraakkuja ensi kertaa Suomessa”, erikoissuunnittelija Jari Ilmonen Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo tiedotteessa.

Tulevaisuudessa Suomen jokiin voidaan istuttaa laajasti Konneveden tutkimusaseman kasvatuslaitoksella kasvaneita raakkupoikasia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat