Kuolevat keskustat

Pohjois-Savossa Iisalmessa kansainvälisesti tunnetut yritykset takovat ennätystuloksia, mutta samaan aikaan kaupungin keskusta uhkaa hiipua. Tyhjyyttään ammottavat liiketilat eivät kuitenkaan ole vain pienten kaupunkien ongelma.

Pohjois-Savossa sijaitsevan Iisalmen kauppakeskuksessa palvelee enää vain muutama liike. Vielä kaksi vuotta sitten tilanne oli toinen.

15.7. 2:00 | Päivitetty 15.7. 6:37

”Mukava, että tulee muitakin puheluita kuin irtisanomisia.”

Iisalmelaisen yrittäjä Jouko Kuosmasen puhelin soi eräänä synkkänä perjantaina viime vuonna kolme kertaa. Siksi hänen äänessään on nyt häivähdys helpotusta, kun luurin toisessa päässä onkin vain toimittaja.

Kuosmanen omistaa Iisalmen keskustasta useita keskeisiä kiinteistöjä. Viimeisen vuoden parin sisään liiketiloja on kuitenkin tyhjentynyt ennen­näkemättömällä vauhdilla.

”Koronasta se kaikki lähti”, hän huokaa.

Nyt Kuosmasella on ydin­keskustassa noin 3 000 neliömetriä vapaita toimitiloja. Vastaavaa ei hänen mukaansa ole tapahtunut aiemmin. Yleensä kysyntää on ollut enemmän kuin tarjontaa.

Muutama vuosi sitten otsikot puhuivat ”Iisalmen ihmeestä”.

Useat mediat lähtivät katsomaan, kuinka 21 000 asukkaan kaupunki Pohjois-Savossa on onnistunut luomaan tukun kansainvälisesti menestyneitä yrityksiä. Muun muassa juomavalmistaja Olvi, kaiuttimia tekevä Genelec, maanalaiseen rakentamiseen keskittynyt Normet ja vieremäläinen metsäkone­jätti Ponsse ovat saaneet aikaan sen, että Ylä-Savon vienti on kasvanut useita vuosia koko maata nopeammin.

Lue lisää: Luulitko, että Itä-Suomella menee huonosti? Iisalmen ihme imee enemmän työntekijöitä kuin seudulla riittää väkeä

Yritykset takovat Iisalmessa edelleen kovaa tulosta. Talous­menestyksestä huolimatta kaupungin ydinkeskusta uhkaa näivettyä: tyhjyyttään ammottavat liiketilat tervehtivät ohikulkijaa monella nurkalla.

Reko (oikealla), Viljami, Väinö ja Eija Rautaparta pysähtyivät Iisalmen torille jäätelöille. He ovat huomanneet, että vaateliikkeitä on kaupungissa lopettanut, mutta tilalle on tullut ruokapaikkoja. He tekevät vaateostokset usein verkossa. Perheen mielestä Iisalmi on silti edelleen elinvoimainen kaupunki.

Kaupunkikeskustojen hiipuminen näkyy kaikkialla Suomessa. Valtakunnallisen mittauksen mukaan vuosina 2019–2022 kaupunkikeskustojen elinvoimaluku on laskenut vuosittain keskimäärin nelisen prosenttia.

Mittauksessa keskusta on sitä elinvoimaisempi, mitä enemmän siellä on kauppoja sekä ravintoloita ja mitä vähemmän tyhjiä liiketiloja. Tuloksia suhteutetaan kaupungin asukaslukuun.

Lue lisää: Kaupunkien keskustojen elinvoima hiipuu edelleen, syynä kaupan rakenne­muutos ja koronavirus

Suuret, pääsääntöisesti muuttovoittoiset kaupungitkaan eivät välty keskustojen hiljentymiseltä. Helsingissä on jo hetken aikaa oltu huolissaan legendaarisesta ostoskadusta, kun Aleksanterinkadulla liike toisensa jälkeen on sulkenut ovensa.

Helsinki on isona kaupunkina kärsinyt erityisen paljon etätyön suosion kasvamisesta ja turistien puuttumisesta koronavirus­pandemian vuoksi.

Vaateliike Asukulma palveli iisalmelaisia yli 40 vuoden ajan, mutta sulki ovensa viime vuonna.

Iisalmen kaupunginjohtaja Jarmo Ronkainen ei pidä kaupungin tilannetta vielä dramaattisena, vaikka sanoo koronavirus­epidemian ja maailman­tilanteen kurittaneen myös Iisalmea.

”Aaltoliikettä on aina. En puhuisi ongelmasta, vaan yleisestä kehityksen muutoksesta.”

Muutoksella Ronkainen viittaa kaupan murrokseen, jota hän pitää suurimpana syynä keskustan hiipumiselle. Shoppailu on siirtynyt kivijalkakaupoista paljolti verkkoon, ja varsinkin isommissa kaupungeissa kaupat keskittyvät keskustojen ulkopuolelle ostoskeskuksiin.

Sen sijaan ravintola- ja kahvilakulttuuri on vahvistanut otettaan keskustassa koronavirus­epidemian jälkeen. Vain muutama viikko sitten Iisalmen torin laidalle avautui jälleen uusi ravintola.

Myös erilaiset tapahtumat erityisesti kesäaikaan saavat ihmiset liikkeelle, Ronkainen kertoo.

Keskustan palvelut ja elinvoima ovat riippuvaisia päivittäisten kävijöiden määrästä, mutta Iisalmen kokoisessa kaupungissa keskustassa asuminen on vähäistä. Ronkaisen mielestä olisikin tärkeää miettiä, miten alueella asumista voisi lisätä.

Väestökato ei Ronkaisen mukaan sen sijaan ole merkittävä tekijä Iisalmen keskustaa uhkaavan kuihtumisen taustalla. Kaupungin muuttotappio on lievää ja syntyy pääasiassa luonnollisesta muutoksesta.

Iisalmi kuitenkin kärsii jossain määrin muuttotappioita Kuopiolle erityisesti nuorten kohdalla, jotka muuttavat isompaan kaupunkiin esimerkiksi laajempien koulutus­mahdollisuuksien perässä. Kaupunkien välillä tapahtuu myös paljon edestakaista pendelöintiä.

Voiko Kuopio siis olla uhka Iisalmen vetovoimalle?

”On hyvä, että maakunnassa on vahva veturi. Kuopio pystyy saamaan työntekijöitä ja opiskelijoita, mikä hyödyttää ilman muuta meitä kaikkia maakunnassa”, Ronkainen sanoo.

Yrittäjä Jouko Kuosmasella on Iisalmen ydinkeskustassa noin 3000 neliömetriä vapaata liiketilaa.

Iisalmessa liiketilojen tyhjeneminen näkyy rajuimmin torin laidalla sijaitsevassa kauppakeskus Iisassa. Toisella seinustalla on enimmäkseen pimeitä näyteikkunoita ja suljettuja rullakko-ovia.

Vielä alle kaksi vuotta sitten kauppa­keskuksessa palveli kuuden vaateliikkeen lisäksi parturi-kampaamo ja kahvila. Sitten iski joukkopako: ensin lähtivät Vero Moda ja Jack & Jones, ja perässä seurasivat Kappahl ja H&M. Nyt jäljellä on kaksi vaateliikettä sekä väliaikaisesti tiloihin muuttanut Lidl.

Arkipäivänä suurin osa kauppakeskuksen kulkijoista on matkalla ruokaostoksille. Iisalmelainen Iida Niiranen, 21, tuli kuitenkin katselemaan vaatteita.

”Onhan se surullista, että täältä on lähtenyt niin paljon liikkeitä. Tietysti sitä toivoisi, että yritykset pärjäisivät.”

Niiranen kertoo käyvänsä usein vaate­ostoksilla Kuopion Matkus-kauppa­keskuksessa. Sieltä on helpompi löytää etsimänsä suuresta valikoimasta.

”Nykyään liikkeissä on niin värikkäitä vaatteita enkä minä niitä käytä. Täällä on vähän haasteellista, kun ei oikein ole valinnanvaraa”, Niiranen naurahtaa.

Iisalmelainen Iida Niiranen käy monien muiden kaupunkilaisten tavoin usein vaateostoksilla Kuopiossa. Muutoin hän pitää Iisalmen palveluita kattavina.

Iisalmessa on jo ryhdytty töihin keskustan elävöittämiseksi. Keskustaa uhkaavaa lakastumista on lähdetty taklaamaan erilaisilla hankkeilla ja brändityöllä.

Kaupungin tilaaman elinvoima­selvityksen pohjalta keskusta-alue on laitettu jopa mahtipontisesti uuteen uskoon: seuraavan kymmenen vuoden aikana on suunnitelmissa esimerkiksi purkaa linja-autoasema, pystyttää uusi pysäköintitalo ja rakentaa kaupungin­rantaan saunamaailma. Lisäksi keskustaan havitellaan lisää vehreyttä, ja joitakin vanhoja rakennuksia on ajatuksena purkaa uudisrakentamisen tieltä.

”Vaikka Iisalmessa on vanhoja ja kauniita perinteisiä paikkoja, kuten kauppahalli, niin tarvitsemme myös uudiskohteita ja rohkeita investointeja. Keskustan täytyy päivittyä maailmanmenon mukana. Museoituminen ei ole vaihtoehto”, kaupunginjohtaja Ronkainen sanoo.

Kauppakeskus Iisan liikkeiden määrä romahti viime vuonna.

Iisalmessa on tänä kesänä myös toteutettu visuaalisuus­pilotti, jossa kohennetaan ”Kuppilat kuntoon!” -tyylisesti keskustan kivijalka­liikkeiden ilmeitä.

Lisäksi kaupunki on halunnut tehdä keskustassa liikkumisesta helpompaa. Jo aiemmin on luovuttu esimerkiksi lauantain pysäköinnin­valvonnasta.

Kiinteistöomistaja Jouko Kuosmasella ei ole pulaa ideoista keskustan elinvoiman parantamiseksi. Keskustaan voisi rakentaa vaikka talviluistelu­radan, sähkö­potkulaudoille kenties omat väylät, ja uusi hotellikin olisi poikaa.

”Viinakauppa ja hyvät apteekit ovat onneksi säilyneet keskustassa. Ilman niitä saattaisi olla huomattavasti hiljaisempaa.”

Yrittämisen pelko on kuitenkin tällä hetkellä suuri maailman­tilanteen takia, Kuosmanen uskoo. Viimeisen kahden kuukauden aikana tilanne on kuitenkin lähtenyt huomattavasti parempaan suuntaan. Tyhjiä liiketiloja on hänen mukaansa jo varovasti kyselty.

”On tästä henkiin herätty, eikä meillä ole antautumismielialaa. Pakko uskoa, että tästä vielä hyvä tulee.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat