26-vuotias Ville kertoo, miksi yhä useampi nuori luisuu nyky-Suomessa velka­kierteeseen

Monen nuoren rahavaikeudet paisuvat, koska he lykkäävät velkojensa maksamista yhä uusilla kulutusluotoilla. Tällaiseen tilanteeseen joutunut 26-vuotias Ville toivoo nuorille aikuisille lisää opastusta raha-asioissa.

16.7. 2:00 | Päivitetty 16.7. 9:50

Kaikki alkoi matkakuumeesta.

Viisi vuotta sitten Ville oli 21-vuotias helsinkiläinen, joka halusi palavasti kavereidensa kanssa reissaamaan. Niin palavasti, että vaikkei Villellä ollut ylimääräistä rahaa, hän päätti rahoittaa reissun lainarahalla.

Hän otti 3 000 euron kulutusluoton netistä löytyneestä rahoituslaitoksesta.

”Ajattelin, että otetaan nyt isompi summa kerralla, pystyn sitä kyllä makselemaan, koska kävin kuitenkin töissä”, Ville kertoo.

”Jos se olisi ollut vaikeaa, en olisi lähtenyt siihen. Mutta se oli todella helppoa. Kun olin tehnyt hakemuksen netissä, meni päivä, kun rahat olivat jo tilillä. Siinä vaiheessa en tajunnut kunnolla korkoja, kuinka paljon ne vaikuttavat ja kuinka paljon lainaa joutuu maksamaan takaisin.”

Kolmen vuoden kuluttua Ville havahtui ajautuneensa niin vakaviin maksuvaikeuksiin, ettei rahaa riittänyt edes ruokaan.

Nuorten ja nuorten aikuisten talous- ja velkaongelmat ovat lisääntyneet selvästi viime vuosien aikana. HS uutisoi heinäkuun alussa, että myös alle 20-vuotiaiden nuorten maksuhäiriöt ovat kääntyneet kasvuun.

Lue lisää: Alle 20-vuotiaiden nuorten maksu­häiriöt ovat kääntyneet kasvuun: Osalla ei ole rahaa edes julkiseen liikenteeseen tai muihin perus­kuluihin

Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar kertoi jutussa, että alle 29-vuotiaiden talousongelmien taustalta löytyy pienten tulojen lisäksi kolme pääsyytä: rahapelaaminen, itsenäistymisen haasteet ja kuluttaminen yli todellisten varojen.

Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar kertoo, että nuoret lykkäävät usein velkojen takaisinmaksua ottamalla lisää kulutusluottoja.

Takuusäätiö on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka yrittää ehkäistä ja ratkaista yksityisten ihmisten talous- ja velkaongelmia.

Pantzarin mukaan nuoret lykkäävät usein velkojen takaisinmaksua ottamalla lisää kulutusluottoja. Samalla he velkaantuvat lisää, kunnes muutaman vuoden jälkeen tilanne muuttuu mahdottomaksi.

Näin kävi myös nyt 26-vuotiaalle Villelle. Aiheen arkuuden vuoksi Ville esiintyy tässä haastattelussa keksityllä nimellä.

Kun Ville otti ensimmäisen kulutusluottonsa, hän työskenteli kaupan kassalla. Aikansa Ville maksoi lainaa takaisin ja pysyi maksusuunnitelmassa. Rahaa kuitenkin kului, ja jossain vaiheessa hän huomasi rahojen loppuneen.

Lainaa oli maksettava, joten Ville päätyi ottamaan uuden lainan: 4000 euron pikavipin toisesta verkon rahoituspalvelusta. Sen jälkeen hän otti vielä 500 euron pikavipin kolmannesta paikasta.

”Käytännössä kaikki raha, mitä tuli, myös meni.”

”Oma rahankäyttö ei muuttunut, vaikka tuli koko ajan lisää maksettavaa joka kuukaudelle. En budjetoinut rahoja oikeastaan mitenkään, vaikka olisi pitänyt. Jatkoin sillä kulutuskäyttäytymisellä, johon olin tottunut”, Ville kertoo.

Villen talous kietoutui sotkuiseksi ja alati kiristyväksi vyyhdeksi. Hän yritti hallita talouttaan erilaisilla järjestelyillä, lykkäämällä laskujen maksamista ja yrittämällä neuvotella perintäfirmojen kanssa.

”Hetken aikaa pystyin pyörittämään sitä rulettia, että maksut pysyivät suurin piirtein aikataulussaan. Kunnes jossain vaiheessa tuli se tilanne, että rahat eivät enää mitenkään riittäneet kaikkien erien maksamiseen.”

Kun Ville heräsi maksuvaikeuksiensa vakavuuteen, hän ahdistui. Harrastukset ja kaverit jäivät. Tuli univaikeuksia. Ville oli sairauslomalla milloin mistäkin syystä, mutta ahdistuksesta ja masennuksesta hän ei työterveyshuollossa puhunut.

”Olin sellaisessa häpeän loukussa. Tuntui liian isolta asialta myöntää jollekulle ja itsellekin se, ettei kykene hoitamaan taloudellisesti asioitaan. Se oli raskasta aikaa”, Ville kertoo.

”Se kuoppa syveni, ja jossain vaiheessa nousi vaan seinä pystyyn.”

”Jossain vaiheessa nousi vaan seinä pystyyn.”

Ville oli 24-vuotias, kun hän soitti äidilleen ja kertoi tälle ahdingostaan. Äiti kuunteli ja kyseli. Hän antoi Villelle rahaa akuuttien laskujen hoitamiseen, ja he menivät yhdessä pankkiin neuvottelemaan Villen raha-asioista.

Velkasumma oli kasvanut 10 000 euron suuruiseksi. Viimeinen 500 euron pikavippi ehti mennä ulosottoon. Siitä tuli Villelle maksuhäiriömerkintä sekä korkoineen ja ulosottokuluineen yli 2 000 euron lasku.

Pankista Ville sai lainan ja takaisinmaksusuunnitelman, jonka avulla hän sai maksettua velat pois. Äiti ryhtyi pankkilainan takaajaksi.

”Helpotus oli valtava. Jo siinä vaiheessa helpotti paljon, kun sain kerrottua asiasta vanhemmille. Ja kun sain asiat järjestettyä, tuli tosi hyvä olo”, Ville sanoo.

”Onneksi minulla on ollut aina hyvät suhteet vanhempiin ja etenkin äitiin, koska olen asunut hänen luonaan suuren osan lapsuudesta. Olin sillä tavalla onnekkaassa asemassa, että oli tukiverkko, johon pystyin luottamaan.”

Nyt Ville on saanut elämänsä ja taloutensa takaisin raiteilleen. Hän asuu tyttöystävänsä kanssa Kouvolassa. Siellä hänellä on uusi, mielekäs ja aiempaa parempipalkkainen työ.

Ville maksaa pankkilainaa takaisin suunnitellusti muutaman vuoden. Rahaa jää elämiseen ja säästöönkin.

Ongelmien kautta Ville oppi paljon arjen rahankäytöstä ja taloudenpidon perusasioista.

”Kun muutin omilleni, olin aika tyhjän päällä raha-asioiden tietotaidossa. Kaikki oli uutta. Käytännössä kaikki raha, mitä tuli, myös meni. Ei ollut säästöjä. Ei ollut mitään tietoa siitä, miten lainanhakuprosesseja tehdään pankissa ja miten niitä tehdään tuollaisissa nettipalveluissa. Ei ollut mitään käsitystä järkevän kokoisesta korosta”, hän sanoo.

Ville on muuttanut myös kulutuskäyttäytymistään. Hän ei osta ihan jokaista mieleen juolahtavaa asiaa, vaan arvioi, haluaako ja tarvitseeko sitä oikeasti. Ongelmien keskellä hänellä oli tapana ostaa jotain kivaa vain siksi, että saisi hetkellisesti paremman olon.

Ville on huolissaan nuorten maksuvaikeuksien lisääntymisestä ja siitä, ettei kaikilla ole välttämättä tukiverkkoa kuten hänellä. Hän kannustaa puhumaan vaikeuksista edes jollekulle.

Hän toivoo myös, että nuoret saisivat myös enemmän raha-asioihin liittyvää valistusta ja ohjausta. Yläkoulussa opetetaan talouteen liittyviä asioita, mutta Villen mielestä oppia tarvitaan paljon vanhempanakin.

”Sitä luulee olevansa tosi aikuinen 18-vuotiaana, ja käsitys vain vahvistuu, kun siirtyy kahdenkympin toiselle puolelle. Vaikka tosiasia on se, että on oikeasti vielä tosi kokematon tuollaisissa asioissa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat