Miksi Sarastian kaltaiset uudistukset epä­onnistuvat yksi toisensa perään? Professoria se ei yllätä

Aalto-yliopiston professorin mukaan uuden järjestelmän käyttöönoton yhteydessä tulisi tehdä aina varasuunnitelma, mikäli uusi järjestelmä ei heti toimi halutulla tavalla.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä käytössä oleva Apotti-potilastietojärjestelmä aiheutti erityisesti alkuaikoina lukuisia ongelmia.

9.7. 18:02

Ensin Apotti, sitten poliisin eri tietojärjestelmät, nyt Helsingin kaupungin Sarastia.

Viime vuosina tehdyt julkisen puolen suuret tietojärjestelmäuudistukset ovat yksi toisensa perään kangerrelleet tai epäonnistuneet kokonaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa ensimmäisen kerran vuonna 2018 käyttöön otettu Apotti johti erityisesti alkuaikoina kymmeniin vaaratilanteisiin, kun järjestelmä ei tavalla tai toisella toiminut.

Paljon paremmin ei ole mennyt poliisillakaan. Poliisin työn tehostamiseen kaavaillut Vitja- ja Kejo-järjestelmät ovat myöhästyneet vuosia ja ylittäneet kustannusarviot miljoonilla euroilla. Asetietojärjestelmä Askel on jouduttu kilpailuttamaan kolmesti.

Lue lisää: Syvä huoli Apotista

Lue lisää: Poliisin uusi asetieto­järjestelmä pahoissa vaikeuksissa: toimitus­sopimus CGI Suomen kanssa lopetetaan

Tuoreimpana surulliselle listalle pääsi Helsingin kaupunki, joka siirtyi maalis-huhtikuun vaihteessa uuteen palkanmaksu­järjestelmään, Sarastiaan.

Yhdessä Sarastian kangertelevuuden sekä palkanlaskijoiden pulan vuoksi kaupungilta on jäänyt osia palkasta tai peräti kokonaisia palkkoja maksamatta, joissakin tapauksissa useilta kuukausilta.

Lue lisää: Näin 39 000 ihmisen palkan­maksu ajettiin lohduttomaan seka­sortoon – Helsingin kaupungin sisä­piiriläiset kertovat painajaismaisesta kaaoksesta

Miksi julkisen puolen tietojärjestelmäuudistukset tuntuvat menevän kroonisesti pieleen kerta toisensa jälkeen?

Aalto-yliopiston tietoverkkotekniikan professorin Jukka Mannerin mukaan ongelmat johtuvat usein siitä, että liian monimutkaisia tietojärjestelmiä pyritään tuottamaan liian edullisesti.

”Kun katsotaan tämän päivän tietojärjestelmiä, ne ovat hyvin monimutkaisia ja tulevat jatkuvasti enemmän ja enemmän monimutkaisemmiksi. Erilaisten vaatimusten määrä järjestelmiä kohtaan kasvaa kokoa ajan”, Manner kertoo.

”Samanaikaisesti kuitenkin tuotteet halutaan usein tuottaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tämä yhtälö, missä tehdään monimutkaista edullisesti, voi johtaa helposti ongelmiin erityisesti uusien järjestelmien käyttöönoton yhteydessä.”

Manner toteaa, ettei osaa esimerkiksi Helsingin kaupungin tapauksessa sanoa, mistä ongelmat tarkalleen johtuvat. Hän arvioi ilmiötä yleisellä tasolla.

Mannerin mukaan kilpaileminen hintojen kautta johtaakin siihen, että markkinoille tuodaan helposti ”liian raakoja tietojärjestelmiä”.

”Järjestelmä tuodaan usein liian nopeasti asiakkaalle, koska tiedetään, että sitä voidaan alkaa heti päivittämään. Havainnollistavana esimerkkinä ovat uudet puhelimet – heti kun olet ostanut ja ottanut käyttöön uuden puhelimen, tulee siihen uusia järjestelmäpäivityksiä”, Manner avaa.

Manner kuitenkin muistuttaa, ettei tämä ole mikään luonnonlaki, vaan monella alalla tietojärjestelmät tuodaan asiakkaille huomattavasti valmiimpana.

”Esimerkiksi auto- ja lentokoneteollisuudet ovat tästä hyviä esimerkkejä.”

”Laadukkaidenkin tietojärjestelmien käyttöönotto voi epäonnistua, mikäli sen käyttöönotossa tehdään virheitä.”

Manner itse ei olekaan lainkaan yllättynyt, että moni julkisen puolen tilaama tietojärjestelmä on käyttöönottovaiheessa kangerrellut.

”Pitäisi ymmärtää, että niin kuin muissakin tuotteissa, myös tietojärjestelmissä tuotevalikoima vaihtelee laadukkaista tuotteista vähemmän laadukkaampiin.”

Mistä sitten johtuu, että tietojärjestelmiä työnnetään keskeneräisinä tuotteina markkinoille? Entä kenen syytä tietojärjestelmien ongelmat loppupeleissä ovat?

Syitä ongelmaan löytyy Mannerin mukaan molemmista päistä tuotantoketjua.

”Tietojärjestelmien valmistaminen on kallista. Koodaus on käsityötä ja koodareille maksetaan korkeita palkkoja”, Manner sanoo.

”Koska kustannukset ovat suuret ja yrityksien pitää tehdä voittoa, on painetta työntää markkinoille nopeasti uusia järjestelmiä. Ja sitten päivittää niitä, sen sijaan että järjestelmää hiottaisiin ensin pitkään ennen sen myymistä”, Manner selittää.

Toisaalta Manner painottaa myös ostajan velvollisuuksia.

”Jos tehdään isoja, megaluokan uudistuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon tai palkanlaskentaan, ja halutaan budjettipaineiden takia edullisin tietojärjestelmä, ei ole yllättävää, että ongelmia käyttöönoton yhteydessä voi ilmetä.”

Lisäksi Manner alleviivaa myös vastuuta järjestelmän käyttöönotossa.

”Vastuu järjestelmän toimivuudesta on yhtä lailla järjestelmän toimittajalla kuin sen tilanneella asiakkaalla. Laadukkaidenkin tietojärjestelmien käyttöönotto voi epäonnistua, mikäli käyttöönotossa tehdään virheitä.”

Tärkeintä Mannerin mukaan olisi uuden järjestelmän käyttöönoton yhteydessä tehdä aina varasuunnitelma, mikäli uusi järjestelmä ei heti toimi halutulla tavalla.

”On huolestuttavaa, mikäli kuukausitolkulla jatkunut vika tietojärjestelmässä estää ihmisten palkansaannin. Tällöin tulisi löytää tapoja ohittaa hetkellisesti järjestelmä, samalla kun sen ongelmia korjataan.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat