Suomi-naamojaan jakaneet amerikkalaiset potkaistiin pois Facebook-ryhmästä – Laurie Leppänen-Hiltunen perusti uuden ryhmän, jossa on nyt tuhansia Suomi-faneja

Kristina Stroh suunnitteli matkaa Suomeen etsimään juuriaan ennen kuin korona­pandemia iski. Facebook-ryhmän kautta on kuitenkin löytynyt yhteys muihin suomalais­taustaisiin amerikkalaisiin.

Vasemmalla Kristina Stroh ja hänen isänsä Randall E. Laakko. Oikealla Joe Justufsson.

24.7. 17:09 | Päivitetty 24.7. 17:40

Näytänkö suomalaiselta?

Tätä kyselevät amerikkalaisessa Facebook-ryhmässä tuhannet ihmiset toisiltaan. ”Do I look Finnish?” -niminen ryhmä ilmestyi Facebookiin pari vuotta sitten. Nyt ryhmässä on jo noin 9 400 jäsentä.

Yhdysvaltalaisia on ryhmässä ylivoimaisesti eniten. Se on luonnollista, sillä suomalais­siirtolaisten jälkeläisiä on Yhdysvalloissa paljon. Suomen kansalaisia on ryhmän kokoon suhteutettuna ani harva.

Jäsenet julkaisevat ryhmässä hymyileviä kuviaan ja kysyvät, näyttävätkö he suomalaisilta. Muut ryhmäläiset ihastelevat iloisesti.

Mistä ihmeestä on kyse? Ryhmän perustaja Laurie Leppänen-Hiltunen sekä ylläpitäjät Kristina Stroh ja Joe Justufsson selittävät HS:lle ilmiön taustat.

”Olin suomalaiseen syntyperään liittyvässä ryhmässä, jossa monet ihmiset jakoivat kuvia. Siellä oli keskustelua suomalaiseen ulkonäköön liittyvistä yhteneväisyyksistä, kuten korkeista poskipäistä”, Leppänen-Hiltunen kertoo.

Ryhmän jäsenet alkoivat pian kysellä toisiltaan, näyttävätkö he suomalaisilta. Leppänen-Hiltusen mukaan se jostain syystä ärsytti ryhmän ylläpitäjiä.

”He käskivät jäseniä lopettamaan kyselemisen ja alkoivat potkia ihmisiä pois ryhmästä. Kysyin, mistä on kyse, ja he potkaisivat minutkin ulos. Perustin oman ryhmäni, joka on tarkoitettu kuvien jakamiseen, ja Do I look Finnish? -ryhmä oli syntynyt.”

Sukunimestään huolimatta Leppänen-Hiltunen puhuu suomea vain muutamia sanoja. Hän on toisen polven amerikkalainen: hänen isoisänsä muutti aikoinaan Suomesta Yhdysvaltoihin.

Leppänen-Hiltunen pyysi myös Strohia ja Justufssonia ylläpitäjiksi ryhmään. Kolme Suomi-fania oli tutustunut keskenään Leppänen-Hiltusen mainitsemassa Suomi-ryhmässä. He halusivat uuden ryhmän perustuvan iloisuuteen ja hyvään mieleen.

”Ryhmä on perustettu paitsi huvin vuoksi, myös siksi että löytäisimme ihmisiä, jotka näyttävät laillamme suomalaisilta. Ja että löytäisimme vaikka sukulaisia”, Leppänen-Hiltunen sanoo.

”Ryhmä on perustettu myös siksi, että löytäisimme ihmisiä, jotka näyttävät laillamme suomalaisilta.”

Ryhmään tulee lukuisia julkaisuja päivässä. Ylläpitäjien työtä helpottaa se, että yleensä julkaisut ovat hyvähenkisiä ja iloisia. Omien kuviensa lisäksi jäsenet julkaisevat kuvia ja linkkejä Suomesta.

Kristina Stroh iloitsee siitä, että kolmikko löysi toisensa.

”Tämä on hienoa, sillä me kaikki kolme liitymme toisiimme suomalaisten esi-isiemme kautta, jotka muuttivat aikoinaan Yhdysvaltoihin. Ja meillä kaikilla on yhdysvaltalaiset juuremme erityisesti Michiganin osavaltiossa, vaikka itse asun nykyään itärannikolla Delawaren osavaltiossa suurimman osan vuodesta.”

Suuri osa suomalaissiirtolaisista muutti aikoinaan juuri Michiganiin, missä luonto on suomalaisen kaltainen, havumetsäinen ja järvinen. Siellä pienessä Hancockin kaupungissa on myös Finlandia-yliopisto ja Finnish American Heritage Center, amerikan­suomalaista perinnettä ja kulttuuria ylläpitävä keskus.

”Isäni on ensimmäisen sukupolven amerikkalainen”, Hiltunen-Leppänen kertoo.

Suomalaista isoisäänsä hän ei koskaan tavannut.

”Hän kuoli kaivosonnettomuudessa, kun isäni oli neljävuotias. Mummuni jäi yksin viiden lapsen kanssa, suuren laman aikana. He olivat hyvin hyvin köyhiä.”

Joe Justufssonin Suomi-juuret ovat vielä kauempaa kuin Leppänen-Hiltusen. Hänen isoiso­vanhempansa olivat kotoisin Suomesta.

”Isoisoisäni oli Kivipää Hailuodosta, ja isoisoäitini oli Mommo Rovaniemeltä.”

Justufssonin isoisoisä, nuorimies Kivipää, lähti Suomesta Yhdysvaltoihin vuonna 1882 ja isoisoäiti, nuori neito Mommo, vuonna 1889.

Myöskään Justufsson ei ole tavannut yhtäkään Suomessa asunutta sukulaistaan.

”Suomesta muuttaneet isoisoisäni ja isoisoäitini molemmat olivat kuolleet ennen kuin minä synnyin.”

Justufsson seuraa erittäin tarkasti suomalaisuutta ja jakaa kiinnostavia asioita runsaasti muidenkin ryhmäläisten nähtäväksi. Hän julkaisee linkkejä esimerkiksi suomalaisten luonto­kuvaajien tuotantoon.

Jääkiekon MM-turnauksen aikoihin ryhmässä oli monia jääkiekkoon liittyviä julkaisuja. Esimerkiksi heti finaalin jälkeen Kristina Stroh julkaisi ryhmässä videon suomalais­pelaajien riemusta.

Muita aiheita ryhmässä ovat esimerkiksi historia, taide ja nyt jossain määrin toki myös Nato. Sotilas­poliittisesta tilanteesta huolimatta valoisat asiat hallitsevat julkaisuja.

Taiteilijoista viimeisimpänä on ollut esillä Hugo Simberg. Sisu on pysyväisaihe: se mainitaan usein julkaisuissa, vähintään kommenteissa.

Vaikka kaikkien ylläpitäjien juuret ovat Suomesta, he eivät koskaan ole käyneet Suomessa eivätkä tavanneet Suomessa olevia sukulaisiaan.

Kristina Stroh sukulaisineen oli pari–kolme vuotta sitten järjestämässä yhteistä reissua suvun syntysijoille.

”Sitten iski koronapandemia ja keskeytti suunnittelun joksikin aikaa. Toivottavasti jonain päivänä vielä teemme sen, löydämme sukulaisiamme ja jäljitämme juuriamme”, Stroh sanoo.

”Sekä äitini että isäni puolen isoisovanhempani muuttivat Suomesta Yhdysvaltoihin aivan 1900-luvun alussa. Laakko on tyttönimeni ja isäni sukunimi. Isäni äidin sukunimi oli alun perin Soronen.”

Strohin isoisä ja isosetä lähtivät Yhdysvaltoihin Turun seudulta.

”Perhe lähti Suomesta Venäjän vallan vuoksi. Vanhemmat halusivat suojella lapsia joutumiselta Venäjän armeijaan vastoin tahtoaan”, hän kertoo.

”Uskon, että meillä on muinaisia sukuyhteyksiä Turun lisäksi myös Rovaniemen alueelle.”

Kaikki kolme ylläpitäjää sanovat olevansa hyvin yllättyneitä Suomi-ryhmänsä kansain­välisestä suosiosta.

”Uskon, että syy suosioon on ’ei politiikkaa’ -sääntömme ja se, että ihmisten pitää olla ystävällisiä”, Justufsson sanoo.

”Tarvitsemme elämään valoa ja ystävällisyyttä. Ehkä sen vuoksi ihmiset pitävät ryhmästä. Toivottavasti”, Stroh toteaa.

Ylpeys suomalaisuudesta tulee helposti puheeksi kolmikon kanssa keskustellessa.

”Suomalaisten pitäisi olla ylpeitä siitä vahvuudesta, miten he ovat saavuttaneet ja säilyttäneet itsenäisyytensä”, Justufsson sanoo.

”Sisustaan suomalaiset voivat olla aina ylpeitä, kaikissa tilanteissa”, toteaa puolestaan Leppänen-Hiltunen.

Stroh innostuu kertomaan tarkkaan oman sukunsa vaiheista.

”Sukulaisemme muuttivat Keweenawin niemelle, Michiganin Yläniemimaalle. Olen kuullut, että alue puustoineen ja vesineen on hyvin samanlaista kuin Suomessa, samoin kuin sää.”

Strohin isällä ja hänen siskollaan on yhä perheen käyttöön omistettu kesämökki Yläjärven etelärannalla. Yläjärvi eli englanniksi monelle tutumpi Lake Superior on pohjoisin Yhdysvaltain suurista järvistä. Noin puolet siitä on Kanadan puolella.

”Nautimme todella, kun vietämme mökillä kesää vuoroillamme. Tavallaan muutamme takaisin Suomeen joka kesä mennessämme Michiganiin mökille.”

Mökissä huokuu suvun historia, sillä sen rakensivat Kristina Strohin isotäti ja isosetä.

”Siellä mökillä on upea perheen, rakkauden ja välittämisen tuntu, yhä tähän päivään asti. Lapsenikin rakastavat mökkiä nykyään. Opimme paljon rakkaudesta luontoon, saunaan ja ruokaan.”

Stroh itse oppi ensimmäiset suomen kielen sanansa mökillä, perheen kanssa. Se hetki lapsuudessa on hänelle yksi hienoista suomensukuisista muistoista.

Stroh haluaa korostaa, kuinka suuri merkitys ”Do I Look Finnish?” -ryhmällä ja sen tuomalla yhteisöllisyydellä on tuhansille ihmisille, joiden sukujen syntysijat ovat kaukana merten takana.

”Me olemme ylpeitä siitä, että meillä on yhteys suomalaisiin. Kun näemme, miten ihmiset jakavat ryhmä­julkaisujaan eri puolilta maailmaa, minulle tulee tunne kuin olisin osa erityistä kerhoa. Joku asia meissä syvällä sitoo meitä yhteen”, Stroh sanoo.

”Onko se sisu, joustavuus, rakkaus luontoon ja ympäristöön, rakkaus perheeseen, rauhallisuuteen, toisista välittäminen? Joku tai kaikki noista asioista? Mikä se ikinä onkaan, se on ihmeellistä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat