”Tapahtuu paljon esimerkiksi sellaista, että keskitytään kuvauskohteeseen ja ilma-alus osuu puuhun” – Jo noin 17 500 suomalaista saa lennättää yli puolikiloista lennokkia

Noin 17 400 ihmistä on jo suorittanut yli puolen kilon lennokin lennätykseen vaadittavan kokeen. Vaikka lennokin lennätyksen säännöt ovat tiukentuneet Suomessa, ilmakuvaaja Julius Jansson pitää viranomaisen suhtautumista asiallisena.

Julius Jansson ei ole pitänyt kiristynyttä sääntelyä liian rajoittavana. Hän on saanut myös lentorajoitusalueille kuvaus- ja lentolupia, kun on pyytänyt niitä asianmukaisesti.

13.7. 9:10 | Päivitetty 13.7. 15:42

Suomalaisten lennokkilennättämisen villit vuodet ovat takanapäin.

Vielä muutama vuosi sitten Suomessa ei ollut juurikaan vaatimuksia ihmiselle, joka halusi lennättää kauko-ohjattavia ilma-aluksia, käytännössä lennokkia.

Euroopan unionin sääntely on kuitenkin muuttanut tilanteen. Vuodesta 2021 jokaisen kamerallisen tai vähintään 250-grammaisen lennokin lennätyksestä vastaavan käyttäjän on pitänyt rekisteröityä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille. Aikaisemmin rekisteröitymisvaatimus koski vain ammattilennättäjiä. Lisäksi suurelle osalle kauko-ohjaajista on tullut pakolliseksi suorittaa verkkoteoriakoe.

”Sääntely on tiukentunut huomattavasti siitä, mitä aikaisemmin kansallisissa ilmailumääräyksissä luki miehittämättömistä ilma-aluksista, sanoo Kimmo Huoviala”, Traficomin miehittämättömän ilmailun tarkastaja.

Helmikuusta lähtien 0,5–2-kiloisten lennokkien lennättäjien on täytynyt suorittaa vielä lisäteoriakoe, jos on halunnut lennättää tiheästi asutulla alueella ja enintään 50 metrin päässä muista ihmisistä.

Heinäkuun ensimmäisiin päiviin mennessä yli 16 200 toimijaa on rekisteröitynyt Traficomille, ja noin 17 400 ihmistä on suorittanut kauko-ohjaajan verkkokokeen. Helmikuussa voimaan tulleen lisäteoriakokeen on tehnyt lähes 1 300 ihmistä.

Julius Jansson on lennättänyt lennokkia vuodesta 2018. Valokuvausta harrastanut Jansson hankki lennokin, kun niiden hinnat alkoivat olla tavallisen kuluttajan kukkarolle sopivat. Lisäksi hänellä oli ajatuksena kuvata kiinteistövälittäjänä toimivan puolisonsa myyntikohteita ilmasta.

Sittemmin yrittäjänä toimiva Jansson on alkanut tarjota kuvausta myös muille. Tällä hetkellä hän arvioi ilmakuvauksen työllistävän hänet osapäiväisesti.

Jansson on suorittanut sekä verkkokokeen että helmikuusta asti vaaditun lisäteoriakokeen. Hänen kohtaamansa kysymykset koskivat esimerkiksi lennokin tekniikkaa ja lentosäätä.

Jansson ei ole pitänyt kiristynyttä sääntelyä liian rajoittavana. Hän on saanut myös lentorajoitusalueille kuvaus- ja lentolupia, kun on pyytänyt niitä asianmukaisesti.

”Suomen viranomaisilla on minusta mahdollistava asenne. Ei ole kieltämisen vuoksi lähdetty kieltämään”, Jansson sanoo.

Miehittämättömän ilmailun tarkastaja Huoviala Traficomista kertoo, että kokeiden yksi tarkoitus on ollut saada osallistujat ajattelemaan lennokin lennättämistä omaa toimintaa laajemmin.

”lennokki ei ole vain lentävä kamera, vaan osa ilmailua, ja sitä voi käyttää kuvien ottamiseen. Ilmailu on hirveän laaja asia”, jossa on otettava paljon huomioon.

Ilmakuvaus on Julius Janssonille bisnestä. Tällä hetkellä se työllistää hänet osapäiväisesti.

Traficom on aiemmin tänä vuonna arvioinut, että lennokkien lisääntynyt sääntely on vähentänyt ilmailun vaaratilanteita. Huovialan mukaan vaaratilanteiden määrä olisi todennäköisesti nykyistä suurempi, jos säännöt eivät olisi kiristyneet.

”Meiltä on huomattavissa määrin kysytty neuvoja, tulkintoja ja ohjeistuksia. Sosiaalisessa mediassa on paljon keskusteluja, ja tieto on levinnyt. Sitä kautta voisin uskoa, että turvallisuus on noussut”, hän sanoo.

Vaaratilanteiden väheneminen näkyy myös tilastoissa. Traficom kirjasi vuonna 2018 yhteensä 19 lentoturvallisuuden läheltä piti -tilannetta, jossa osallisena oli lennokki ja miehitetty ilma-alus. Viime vuonna vastaavia ilmoituksia kirjattiin kolme, tämän vuoden ensikuukausien aikana puolestaan yksi. Viime vuosina vähentyneisiin vaaratilanteisiin on voinut tosin osaltaan vaikuttaa koronavirusepidemia, joka leikkasi lentoliikenteen määrää merkittävästi.

Vielä vuonna 2018 lennokkihäirintä oli Euroopassa laajalti otsikoissa. Tuolloin Lontoossa Gatwickin lentokenttä jouduttiin sulkemaan useaksi päiväksi, koska lentokentän alueella lennätettiin luvatta lennokkeja.

Suomessakin on vastaavaa tapahtunut, mutta ilman yhtä vakavia seurauksia. Toukokuussa 2021 Helsinki-Vantaan lentoasemalta lentoon lähteneen matkustajalentokoneen miehistö huomasi, että koneen siiven lähellä lensi lennokki. Lentokone oli tuolloin noin 400 metrin korkeudessa ja lentorajoitusalueella. Traficom kirjasi tapahtuman vakavaksi vaaratilanteeksi.

Varsinaisten vaaratilanteiden lisäksi tapahtuu myös esimerkiksi laiterikkoja. Niistä ei kuitenkaan välttämättä aiheudu ihmisille vaaraa.

”Tänä päivänä tapahtuu paljon esimerkiksi sellaista, että keskitytään kuvauskohteeseen ja miehittämätön ilma-alus osuu puuhun”, Huoviala sanoo.

Pääasiassa pääkaupunkiseudulla kuvaava Jansson kokee, että säännöillä on ennen kaikkea valistava vaikutus. Lennättäjät myös keskustelevat säännöistä paljon esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Jansson uskoo, että niiden noudattamiseen kohdistuu myös sosiaalista ohjausta.

”Sellaista henkilöä kyllä huomautetaan, jos puhuu sääntöjä vastaan”, hän sanoo.

Ilmailusäännösten noudattamista valvoo myös poliisi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat