Korona­potilaiden määrä sairaaloissa kaksin­kertaistui kuukaudessa

Koronapositiivisten potilaiden määrä on noussut sairaaloissa eritoten virusmuunnosten vuoksi, arvioivat ylilääkärit Stepani Bendel ja Markku Broas. Tehohoidettavien määrä on sen sijaan pysynyt tasaisena.

Kuopion yliopistollisen sairaalan tehohoito-osasto joulukuussa 2021.

14.7. 21:03

Sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrä Suomessa on liki kaksinkertaistunut kuukaudessa. Kun 15. kesäkuuta sairaaloissa oli 351 koronapositiivista potilasta, torstaina 14. heinäkuuta heitä oli 654.

Luvuissa on mukana sekä koronavirustaudin vuoksi sairaalahoitoon joutuneita että koronapositiivisia, jotka ovat hoidossa muista syistä.

Koronapositiivisten tehohoitopotilaiden osuus ei ole kuukauden aikana muuttunut samassa suhteessa. Kesäkuun 15. päivä heitä oli 13 ja torstaina 12.

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) tehohoidon ylilääkäri Stepani Bendelin mukaan ei ole viitteitä siitä, että yhä useampi joutuisi tehohoitoon koronataudin vuoksi. Hänestä kyse voi olla uusien virusmuunnosten myötä kasvaneista tartuntamääristä, jotka heijastuvat myös koronapositiivisten sairaalapotilaiden määriin.

”Vaikka potilas olisi tullut hoitoon nilkkamurtuman vuoksi, sitä todennäköisemmin hän on koronapositiivinen, mitä enemmän tautia on liikkeellä yhteiskunnassa.”

Bendel muistuttaa, että tartunnatkin itsessään kuormittavat sairaaloiden arkea, sillä ne vaativat erityistoimia, kuten eristämistä ja kohortointia eli sijoittamista sopivalle osastolle.

Hänen mukaansa olisi oleellista tietää, kuinka moni potilas on nimenomaisesti erikoissairaanhoidon tarpeessa koronan aiheuttaman oireen vuoksi.

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) tehohoitolääkäri Stepani Bendel.

Koronapositiivisten tehohoitopotilaiden määrä on pysynyt stabiilina, vaikka sairaalahoidossa olevien määrä on kokonaisuudessaan noussut.

Bendelin mukaan viime kuukausina tehohoidossa olevista koronapositiivisista 30–50 prosenttia on ollut hoidossa ensisijaisesti jonkin muun syyn vuoksi.

”Tehohoidossa ei ole lukujen nousua näkynyt pitkään aikaan. Kaikista vakavimmat tapaukset näyttäisivät olevan hallinnassa, sillä rokotteet estävät edelleen vaikeita tautimuotoja.”

Lapin sairaanhoitopiirin infektiotautien ylilääkäri Markku Broas näkee kaksi pääsyytä koronapotilaiden määrän valtakunnalliseen nousuun: nopeasti leviävät omikronmuunnoksen alavariantit, BA.4 ja BA.5, sekä rokotesuojan heikentyminen väestössä.

Tuoreen australialaistutkimuksen mukaan koronaviruksen BA.5-muunnoksen tartuttavuusluku on 18,6 eli samaa luokkaa kuin herkästi tarttuvalla tuhkarokolla, Broas kertoo.

BA.5 on tuore omikronmuunnoksen alavariantti, joka esimerkiksi syrjäytti aiemmin valtaviruksena olleen BA.2:n Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä kesäkuussa.

Lue lisää: Koronaviruksen BA.5-variantilla on ”supervoima”: väistää tehokkaasti immuniteettia

Broasin mukaan koronarokotteiden suoja on alkanut heikentyä suurella osalla yli 60-vuotiaista, sillä he ovat saaneet kolmannet rokoteannoksensa joulu-tammikuun tienoilla.

”On loogista, että herkästi leviävät variantit aiheuttavat enemmän sairastumisia, mikä lisää myös sairaalahoitoa vaativien tartuntojen riskiä tässä ikäryhmässä.”

Tehohoitopotilaiden määrän vakauden taustalla on Broasin mukaan se, että herkästä tartuttavuudestaan huolimatta uusin BA.5-muunnos aiheuttaa mahdollisesti harvemmin tehohoitoa vaativia sairastumisia kuin esimerkiksi viime vuonna riehunut deltavariantti.

”Täytyy silti muistaa, että tehohoidon kuormitus tulee pienellä viiveellä”, hän sanoo.

Lapin sairaanhoitopiirin ja Länsipohjan keskussairaalan infektiotautien ylilääkäri Markku Broas.

Kesä- ja heinäkuussa Lapin maakunnassa noin puolet koronapositiivisista potilaista on ollut hoidossa suoraan koronavirustaudin vuoksi, Broas kertoo.

Hänestä erottelu koronaviruksen vuoksi hoidettaviin ja muista syistä hoitoon joutuneisiin koronapositiivisiin potilaisiin ei ole yksiselitteinen.

”Koronatauti voi olla pahentava tai laukaiseva tekijä esimerkiksi sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen. Erottelu riippuu siitä, miten hoidon syy arvioidaan osastoilla.”

Aiemmin tällä viikolla THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek sanoi HS:lle, että tällä hetkellä Suomessa vain noin yksi viidesosa koronatautia sairastavista potilaista on tullut sairaalaan koronaviruksen vuoksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) nykyisen aikataulun mukaan yli 65-vuotiaiden rokotusten on määrä alkaa elokuun puolivälissä. Syyskuun alussa suositus neljännestä rokotteesta laajenisi 60 vuotta täyttäneisiin ja 12–59-vuotiaisiin, jotka kuuluvat vakavan koronataudin riskiryhmiin.

Broasin mielestä neljännet koronarokotukset tulisi aloittaa yli 60-vuotiailla sekä riskiryhmäläisillä pikimmiten. Euroopan lääkevirasto (EMA) ja Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC) ovat suosittaneet samaa.

”Näissä ryhmissä kolmannen rokotteen suoja alkaa heikentyä merkittävästi kolmen tai neljän kuukauden kuluessa rokottamisesta”, Broas sanoo.

Lue lisää: EU kehottaa jäsenvaltioita antamaan välittömästi neljännen koronarokotteen yli 60-vuotiaille – Suomi aikoo antaa piikit vasta syyskuussa

Broasin mukaan aikataulun aikaistamisesta on jo ”vahva konsensus”, joka vahvistui keskiviikkona, kun Hanna Nohynek sanoi Ylen A-Studiossa, että yli 60-vuotiaiden rokotukset voitaisiin aloittaa heti, jos rokottajia löytyy. Nohynekin mukaan THL on selvittänyt kuntien mahdollisuuksia aloittaa rokotukset aiottua aiemmin.

Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Kymsote) ehti jo aloittaa 12-69-vuotiaiden riskiryhmäläisten neljännet koronarokotukset viime perjantaina.

Tiistaina Kymsote kertoi keskeyttäneensä jo aloitetut rokotukset, sillä ne olivat THL:n voimassa olevan linjan vastaisia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat