Emil Santamäki, 18, loi ysi­luokalla Cherry-hahmon, joka pukeutuu punaiseen mekkoon ja korkeisiin saappaisiin – ”Jokaisessa meissä asuu drag queen”

Drag-taide voi olla nuorelle tärkeä itseilmaisun muoto, sanovat dragin tekemisen yläkoulu­ikäisinä aloittaneet Emil Santamäki ja Sani Mononen.

Emil Santamäen drag-hahmo Cherry pukeutuu punaiseen. Kokonaisuuden luomiseen menee vähintään kaksi tuntia.

27.7. 2:00 | Päivitetty 27.7. 6:42

“Siitä tulee sellainen vapaus, kun saan pukea Cherryn päälleni.”

Helsinkiläinen Emil Santamäki, 18, loi Cherry-hahmon yhdeksännellä luokalla koulunsa Kinky Bootsista inspiroitunutta musikaalia varten.

Cherryn asuun kuuluu punainen kihara peruukki, punainen mekko, punaiset korkeat saappaat komeilla koroilla sekä näyttävä meikki. Kokonaisuuden luomiseen menee vähintään kaksi tuntia.

”Elämäni kohokohtia tulee aina olemaan se, kun astuin esityksessä punaiseen kohdevaloon ja minusta näkyi yleisölle vain Cherryn siluetti. Biisini alkoi, ja seisoin yleisön odottavan katseen edessä.”

Emil Santamäki sanoo olevansa perfektionisti, joka haluaa Cherryn meikkiä luodessaan kiinnittää huomiota yksityiskohtiin. ”Siinä tehdään tosi eri ihmistä kuin arkista minää.”

Drag ja sen sopivuus lapsille ja nuorille on kuluvana kesänä herättänyt keskustelua. Drag on taidemuoto, jossa leikitellään sukupuolilla ja sukupuolirooleilla muun muassa pukeutumisen avulla.

Kesäkuun lopussa drag-artistin pitämää satutuokiota häirittiin Helsingin keskustakirjasto Oodissa.

Aiemmin kesäkuussa Twitterissä sanailtiin kiivaasti siitä, onko Nuorten Pride -viikolla soveliasta järjestää drag-työpajoja, joissa nuoret saavat kehitellä omaa hahmoaan.

HS kysyi kahdelta dragin tekemisen teini-iässä aloittaneelta nuorelta, mitä drag heille merkitsee ja mitä he ajattelevat kuluvana kesänä käydystä keskustelusta.

Lue lisää: Aggressiivisesti huudelleet häiriköt ilmestyivät drag queenin vetämälle lasten satu­tunnille Oodissa – Laaja poliisitehtävä

Lue lisää: Oodissa lapsille satuja lukenut drag-artisti kertoo HS:lle, miten aggressiivinen häiriköinti kirjastossa eteni

Dragissa parasta on se, ettei siinä ole rajoja, sanoo Emil Santamäki.

Hänen drag-harrastuksensa alkoi yläkouluaikana meikkien ja asujen kokeilusta omassa huoneessa. Kiinnostus lähti RuPaul’s Drag Race -ohjelman katsomisesta.

”Minulle se vapaus ilmaista itseään on spektaakkelimaista. Tuntuu, että sisälläni on aina asunut halu kokeilla kaikkea kimaltavaa. Dragissa pääsen kokeilemaan uhkarohkeastikin kaikkea sellaista, mitä yhteiskunnassa ei välttämättä aiemmin ole koettu soveliaana.”

Vuosien varrella Santamäen harrastus on siirtynyt myös lavalle. Musikaaliesitysten lisäksi Santamäki piti tänä keväänä lukiossaan aamunavauksen Cherrynä.

”Mitä enemmän tässä kehittyy, sitä yllättyneempi olen siitä, miten hahmo muuttaa minua sisältä ja ulkoa. Minulla on aina ollut fiilis, että kun olen Cherry, minulla on voittamaton olo.”

Santamäki on ollut Cherry-hahmona myös Helsingin Pride-tapahtumissa. Hahmon ulos vieminen tuntui jännittävältä.

”Samalla ympärilläni oli kuitenkin se kupla. Kuin olisin ollut satuhahmo. Minulla on se hahmon turva.”

Oodin tapahtumien yhteydessä jotkut olivat sitä mieltä, että drag-hahmo voisi vaikuttaa haitallisesti lapsen henkiseen kehitykseen. Santamäki sanoo olleensa järkyttynyt ajatuksesta.

”Eivät lapset ajattele, että ’tuossa on mies mekossa’ vaan että siinä on turvallinen, kimaltava satuhahmo.”

Santamäki ajattelee, että jos hän olisi nähnyt drag queeneja jo lapsena, hänen kasvunsa omaksi itsekseen olisi ollut helpompi.

”Ehkä minun ei silloin olisi tarvinnut käydä näitä prosesseja läpi vanhempana. Drag queenin näkeminen luo avoimuutta: että hei, tällaistakin on olemassa.”

Lisäksi dragia voi tehdä kuka tahansa – esimerkiksi cis-naiset eli naiset, joiden kokemus omasta sukupuolesta vastaa syntymässä määriteltyä.

”Kun ollaan hahmon takana, ei sitä sukupuolta katso siinä mielessä, että onko tuossa mies vai nainen vaan että siinä on nyt drag queen.”

Lue lisää: 12-vuotias drag queen valloittaa lavoja, mutta saa myös solvauksia: "Niitä ei kannata kuunnella"

”Jokaisessa meissä asuu drag queen. Se pitää vaan kaivaa esiin.”

Kouvolalainen Sani Mononen, 17, on yksi dragia tekevistä cis-naisista. Mononen kutsuu itseään afab queeniksi. Kirjainyhdistelmä afab tulee sanoista ”assigned female at birth” eli naiseksi syntymässä määritelty.

Myös Mononen kiinnostui dragista alun perin RuPaul’s Drag Race -ohjelman myötä. 13-vuotiaana hän kokeili ensimmäisen kerran drag-meikkien tekemistä.

Nyt Mononen tekee dragia kotonaan Kouvolassa. Drag-yhteisöä ei Kouvolasta löydy, mutta Mononen on löytänyt sellaisen Instagramista.

Välillä Mononen tekee pelkkiä meikkejä, joskus kokonaisia lookeja eli myös asuja. Sitten hän kuvaa luomuksensa Instagram-tililleen. Viimeisimpään lookiinsa hän sai inspiraation 70-luvun diskotyylistä.

Monosesta dragissa parasta on itsensä ilmaiseminen.

”Itseilmaisu on dragissa niin laajaa ja ainutlaatuista. Vaikka näytän melkein eri ihmiseltä, se on silti minua itseäni. Se voimaannuttaa.”

Mononen on törmännyt ennakkoluuloihin siitä, että drag tarkoittaa aina sitä, että mies pukeutuu naiseksi.

”Joskus sain kommentin Twitterissä, että ’ethän sinä voi tehdä dragia, kun et ole mies’. Mutta dragissa ei ole sääntöjä, kunhan kunnioitat taidemuotoa ja ilmaiset itseäsi.”

17-vuotias Sani Mononen kokeili ensimmäisen kerran drag-meikkien tekemistä 13-vuotiaana. ”Dragissa ei ole sääntöjä, kunhan kunnioitat taidemuotoa ja ilmaiset itseäsi.” KUVA: SANI MONONEN

Yksi huolia herättänyt ajatus on, että dragissa seksualisoidaan nuoria. Mononen ei itse ole saanut osakseen näitä kommentteja, mutta hän on törmännyt niihin.

”Se on ihan outo keskustelu. Sitä seksualisointia tekevät ne ihmiset, jotka drag-artisteja vastustavat.”

Emil Santamäki on lisäksi törmännyt huoleen, että lapsia yritetään dragilla ”käännyttää” esimerkiksi homoksi.

”Tuollainen homopelottelu on todella pölyttynyttä. Nykyään on sitä paitsi olemassa myös cis-heteromiehiä, jotka tekevät dragia”, Santamäki sanoo.

Sani Monosella ei ole Kouvolassa drag-yhteisöä, mutta hän on löytänyt sellaisen Instagramista. KUVA: SANI MONONEN

Moni aikuinen kuitenkin suhtautuu dragin tekemiseen myönteisesti. Esimerkiksi Santamäen sukulaiset ja vanhemmat ovat olleet kannustavia.

”Mummo on ostanut minulle meikkisiveltimiä. Ja äiti soitti hiljattain minulle vaatekaupasta, että ’tykkäisiköhän Cherry tällaisesta’. Olin, että ’kiitos äiti!’”

Myös Sani Monosen lähipiiri on suhtautunut hyväksyvästi. Monosen mukaan moni ei kuitenkaan välttämättä ymmärrä, että kyseessä on oma taiteenmuotonsa.

"He aina kehuvat, että onpa hienot meikit. Sekin on positiivista, mutta mietin, tajuavatko he, että koko juttu on taidetta. Mutta se johtuu vain siitä, että ihmisillä ei ole dragista laajasti tietoisuutta.”

Santamäki ajattelee, että drag auttaa tutustumaan piirteisiin, joita ei ehkä ole itsessään vielä löytänyt.

”Jokaisessa meissä asuu drag queen. Se pitää vaan kaivaa esiin. Se voi opettaa jokaiselle itsestään lisää.”

Entä mitä Cherry on opettanut Santamäelle?

”Että on ok olla tosi ekstra – ja että se on piirre, jota ihmiset minussa arvostavat. Ja että on vapaus kokeilla ihan kaikkea.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat