Maura Häkin mukaan karjalaisia sorretaan Suomessa, ja se on saanut monet suuttumaan

Karjalainen Maura Häkki saa lukuisia vihaviestejä, koska hän oikaisee karjalaisuutta koskevia väärinkäsityksiä Tiktokissa.

Karjalaisuus on pienestä pitäen ollut läsnä Maura Häkin elämässä, mutta hän opetteli kielen vasta aikuisiällä.

31.7. 2:00 | Päivitetty 31.7. 15:32

Heinäkuun alkupuolella Maura Häkki, 22, seisoi Kolilla ruutat eli karjalainen kansanpuku yllään.

”Se oli aika raskasta henkisesti. Tuntui, että olimme sirkuseläimiä jossain eläintarhassa, kun ihmiset vain tuijottivat ja ottivat kuvia ilman lupaa. Saimme myös vähän mielenkiintoisia kommentteja”, Häkki kertoo.

Kolilla Häkki oli kuvaamassa materiaalia erääseen videoprojektiin. Siinä ääneen pääsevät karjalaiset nuoret, joihin myös Häkki lukee itsensä. Hän puhuu itsestään karjalaisena, ei suomalaisena.

Häkin karjalaisuus on perintöä isoisältä, joka sotien jälkeen päätyi nyky-Venäjän Hyrsylästä Pohjois-Karjalan Juukaan. Jo edesmennyt isoisä puhui äidinkielenään livvinkarjalaa, mutta Juuassa perhe luopui kielen käytöstä, sillä heitä syrjittiin. Siksi Häkkikään ei oppinut karjalan kieltä kotona.

Häkki päätti opetella kielen aikuisiällä. Hän meni isänsä kanssa kansalaisopiston karjalan kursseille. Häkin mielestä karjala ei ollut kovin vaikea kieli oppia. Isällekin lapsena opitut sanat alkoivat muistua nopeasti mieleen, hän kertoo.

Nykyisin he puhuvat keskenään karjalaa.

”Se on takaisin otettu kotikieli.”

Maura Häkki on tatuoinut ranteisiinsa kuviot, joita tyypillisesti nähdään karjalaisissa lapasissa. Näin Häkillä on ikään kuin lapaset ympäri vuoden kädessä.

Häkki on huolissaan karjalan kielen ja kulttuurin kohtalosta.

”Iso osa puhujista on iäkkäämpiä, eikä kieli välity luonnollisesti nuorille sukupolville”, hän kertoo.

Siksi hän tekee lyhyitä videoita karjalaisuudesta lähes 13 000 seuraajalleen Tiktok-videosovelluksessa. Katsotuimmalla videolla on noin puoli miljoonaa näyttökertaa, kertoo Häkki.

Monet Häkin videoiden pariin löytäneet ovat kiitelleet informatiivisesta sisällöstä, mutta Häkille on myös lähetetty valtava määrä vihaviestejä.

”Tappouhkauksia, itsemurhaan kehottamista, karjalaiset keskitysleirille, että larppaan karjalaista”, luettelee Häkki.

Monet lähettävät myös sellaisia viestejä, että Häkin pitäisi mennä takaisin Venäjälle. Häkki on syntynyt ja kasvanut Suomessa, eikä karjalaisuus ole hänelle paikkasidonnaista, vaan kieltä ja kulttuuria. Mistä vihapostin lähettäjien logiikka kumpuaa?

”Monet yhdistävät karjalaisuuden siihen, että karjalaisia on vain Venäjällä, koska Suomi luovutti osan Karjalasta sotien jälkeen Venäjälle. Monet pitävät karjalaisia evakkoja ainoastaan suomalaisina sekä uskovat käsitykseen karjalaisista suomalaisena heimona”, Häkki sanoo.

”Sitten kun kritisoi Suomen valtiota ja tuo sortoa esiin, joidenkin on siinä vaiheessa ehkä helpompi sanoa, että jos et ole tyytyväinen, voit lähteä täältä.”

Häkki on videoillaan muun muassa kritisoinut sitä, miten Suomi on ominut kansalliseepokseksi nostettuun Kalevalaan karjalaista runoutta. Elias Lönnrot kävi 1800-luvulla ympäri Suomea ja Karjalaa keräämässä myyttisiä tausta-aineistoja teokseensa, mutta karjalaisen kulttuurin osuus Kalevalassa saa Suomessa harvoin tunnustusta.

Kalevala muistuttaa Häkkiä karjalaisen kulttuurin hyväksikäytöstä ja suomalaisten karjalaisiin kohdistamasta sorrosta, eikä hän siksi haluaisi nähdä kirjaa laisinkaan. Sorrolla Häkki viittaa muun muassa evakkojen kohteluun ja siihen, ettei karjalan kieltä vielä nykypäivänäkään ole laajasti tunnustettu omaksi kielekseen.

”Haluaisin, että Kalevala jätettäisiin johonkin hyllyn pohjalle tai poiskin hyllystä varastoon pölyttymään. Mutta tiedän myös, että on karjalaisia, joille se voi olla tärkeä.”

Häkkiä harmittaa, että karjalaiset nähdään tietynlaisena suomalaisena kansallissymbolina ja karjalainen kulttuuri osana suomalaista kulttuuria.

”Koetaan, että on vahva omistajuus ja oikeus siihen, vaikka sitä ei oikeasti ole.”

Tämä liittyy siihen, että suomalaista kansallisidentiteettiä on aikoinaan rakennettu karjalaisuudella, sanoo Häkki. Nykypäivänäkin ”Karjala takaisin” -lausahdus on tuttu monelle, ja Häkin mukaan karjalaisuutta ikään kuin eksotisoidaan. Samalla kauhistellaan, miten huonosti Karjalan evakkoja ja heidän jälkipolviaan on sotien jälkeen kohdeltu.

Kun Häkki korjaa ihmisten virheellisiä käsityksiä karjalaisuudesta ja kertoo kulttuurista ja kielestä yleisesti, hän saa osakseen ilkeitä kommentteja ja vihapuhetta. Mistä tällainen ristiriita johtuu?

Häkki ajattelee, että myös tässä vaikuttaa taustalla suomalaisten kokema omistajuus.

”Tulee ehkä helposti sellainen puolustusreaktio, kun ikään kuin murenee se, mihin on kasvanut ja opetettu koulusta saakka.”

”On aika kiire, kun miettii karjalan kielen uhanalaisuutta.”

Jos Häkki saisi toivoa yhtä asiaa karjalaisten aseman parantamiseksi, se olisi oma kielilaki karjalalle.

”Se pitäisi saada nyt. On aika kiire, kun miettii kielen uhanalaisuutta”, Häkki sanoo.

”Sen avulla olisi mahdollista taata juuri vaikka [kielen] opiskelua koulussa.”

Nykyisin karjala rinnastuu lainsäädännössä niin sanottuihin maahanmuuttajakieliin, HS kertoi viime vuonna. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Venäjältä Suomeen muuttaneella karjalaisella lapsella on lakisääteinen oikeus karjalan opetukseen koulussa, mutta Suomessa karjalankieliseen perheeseen syntyneellä lapsella ei ole samaa lakisääteistä oikeutta.

Kielilain myötä karjalan kehittämiselle saataisiin rahoitusta ja kielen elvytys vauhdittuisi. Suomessa esimerkiksi saamen kielillä on oma kielilakinsa.

Aktivismi on kielteisistä kommenteista ja vihapuheesta huolimatta tuonut paljon hyviä asioita Häkin elämään. Hän mainitsee lukuisat uudet ystävät, joita on löytynyt niin sosiaalisen median kuin Karjalazet Nuoret Suomes -järjestön kautta. Häkki aikoo vastaisuudessakin jatkaa aktivistina.

”En halua, että syrjintä tai viha estää minua olemasta sitä, mitä olen.”

Häkki sitoo karjalaisia kengännauhoja, jotka kulkevat nimellä paglat.

Vaikka varmuus olla oma itsensä on kasvanut, on monia asioita, joihin rohkeus ei vielä aivan riitä, kertoo Häkki. Yksi tällainen teko on kansanpuvun käyttäminen arjessa.

”Koko kokonaisuutta en ole uskaltanut arjessa käyttää. Sellaista rohkeutta minulla ei vielä ole.”

Puvun osia, kuten vyötä, huivia ja koruja, Häkki yhdistelee muihin vaatteisiin usein.

”Haluan tähdätä siihen, että yritän käyttää niitä enemmän. Mitä enemmän ihmiset niihin törmäävät, sitä enemmän tietoisuus leviää, ja minua vielä nuoremmille karjalaisille tulee olemaan helpompaa käyttää niitä.”

Lue lisää: Miksi karjalan kielestä on vaiettu? Nuoret karjalaiset levittävät tietoa somessa ja yrittävät pelastaa uhanalaisen kielen

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat