Suomi varautuu apinarokkoon ostamalla rokotteita, ensimmäiset saapuvat maahan lähipäivinä

Suomeen saadaan heinäkuun lopussa yli tuhat apinarokkorokotetta heinäkuun lopussa. WHO päättää tänään, julistetaanko apinarokko kansainväliseksi terveysuhaksi

Newyorkilaiset jonottivat apinarokkorokotuksia alkuviikolla. Myös Suomi on saamassa rokotteita kesän aikana.

21.7. 14:24 | Päivitetty 21.7. 18:58

Suomessa on viimeisen kahden viikon aikana todettu neljä uutta apinarokkotartuntaa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautilääkäri Katja Kotkavaara. Tähän mennessä Suomessa on todettu yhteensä 17 apinarokkotartuntaa. Suomen ensimmäinen apinarokkotartunta todettiin toukokuun lopulla.

”Meillä on sekä ulkomailta että myös kotimaasta tulleita tartuntoja”, sanoo Kotkavaara.

Suurin osa tartunnoista on kuitenkin ulkomailta. THL ei kerro julkisuuteen, missä sairaanhoitopiireissä tartuntoja on todettu, sillä tapauksia on sen verran vähän, sanoo Kotkavaara.

”Todennäköisesti tapauksia tulee Suomessa vielä lisää, mutta emme odota mitään suurta eskaloitumista.”

Kotkavaara painottaa, että valtaväestölle riski sairastumiseen on todella pieni.

Tartuntatapausten määrän lisääntymiseen varaudutaan rokotuksilla.

Lue lisää: EU ostaa 110 000 apinarokko­rokotetta

Suomi on saamassa yli tuhat apinarokkorokotetta heinäkuun lopussa. Rokotuksia on tarkoitus antaa ihmisille, jotka ovat olleet lähikontaktissa apinarokkoon sairastuneiden kanssa.

Ohjeistusta lähikontaktin määrittelystä viimeistellään THL:ssä parhaillaan. Kotkavaaran mukaan lähikontaktiksi voidaan esimerkiksi laskea suora kontakti ihomuutoksiin tai pitkään kestävä kasvokkainen kontakti.

”Tämä ei ole sellainen lyhyen arkielämän kohtaamisen kautta tarttuva tauti”, tarkentaa Kotkavaara.

Kotkavaara kertoo, että rokotteita jaetaan sairaanhoitopiireihin ympäri Suomea.

”Sillä tavalla, että lähikontaktit voidaan rokottaa nopeasti, jos tapauksia ilmenee kyseisellä alueella.”

Maailman terveysjärjestö WHO:n asiantuntijaryhmä on torstaina keskustellut siitä, luokitellaanko apinarokon leviäminen kansainväliseksi terveysuhaksi. Päätöksen julkistamisen aikataulusta ei ole tietoa, kertoo uutistoimisto AFP.

Maailmalla on tähän mennessä todettu lähes 14 000 apinarokkotapausta yli 70 maassa.

WHO:n asiantuntijaryhmä pohti viimeksi kesäkuussa, pitäisikö apinarokon leviäminen luokitella järjestön korkeimmalla uhkaluokituksella. Silloin WHO totesi, ettei apinarokon leviäminen tuolloin muodostanut kansainvälistä terveysuhkaa.

Lue lisää: WHO: Apinarokko ei ole tällä hetkellä kansainvälinen kansanterveysuhka

Kansainväliseksi kansanterveysuhaksi on aiemmin julistettu esimerkiksi koronaviruspandemia, Kongon ebolaepidemia ja polioviruksen leviäminen.

Suomen hallitus päätti heinäkuun alusta alkaen lisätä apinarokon Suomessa valvottaviin tartuntatauteihin.

Apinarokkoa esiintyy tyypillisesti Keski- ja Länsi-Afrikan trooppisilla sademetsäalueilla villieläimillä. Se on zoonoosi, eli ensisijaisesti eläimistä ihmisiin tarttuva tauti. Ihmisillä apinarokko todettiin ensimmäisen kerran vuonna 1970.

AFP:n mukaan Euroopan talousalueella on todettu tähän mennessä lähes 8 000 apinarokkotapausta. Eniten tartuntoja on todettu Espanjassa, jossa on raportoitu lähes 3 000 tapauksesta. Espanjan jälkeen eniten tapauksia on ollut Saksassa ja Ranskassa.

Suomen kanssa väkimäärältään lähes samankokoisessa Norjassa tartuntamäärä viimeisen kahden viikon aikana kaksinkertaistunut, kertoo Norjan yleisradioyhtiö NRK. Keskiviikkona 6. heinäkuuta tartuntoja oli 22, tällä viikolla luku oli noussut 44:een.

THL:n mukaan apinarokko tarttuu ihmisten välillä huonosti. Tartunnan voi saada suorassa kontaktissa infektoituneeseen eläimeen veren, rakkuloiden tai muiden eritteiden välityksellä.

THL:n mukaan tänä vuonna Afrikan ulkopuolella todetuista tartunnoista valtaosa on saatu seksissä, mutta kyseessä ei ole seksitauti.

Lue lisää: Apina­rokko ei ole seksi­tauti eikä heterous suojaa tartunnalta, sanovat asian­tuntijat – ”On sattumaa, että se on levinnyt miesten bileissä”

Apinarokon tyypillisiä alkuoireita ovat korkea kuume, turvonneet imusolmukkeet ja rakkulainen ihottuma. Tavallisesti rokkoon liittyy näppyläinen tai rakkulainen ihottuma. Yleensä tauti paranee itsestään muutamassa viikossa, mutta vakavaan tautiin voi sairastua, jos puolustuskyky on muun sairauden tai lääketieteellisen hoidon vuoksi heikentynyt.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat