”Laitetta käytettiin taukopaikalla, jossa ihmiset söivät eväitä” – Tuuli Miettunen hämmästyi nähdessään, että Thermacell-karkottimia oli tuotu kansallispuistoon

Pohjoisen kansallispuistoissa on harkittu esimerkiksi Thermacell-laitteet kieltäviä kylttejä. Metsähallituksen mukaan kylttejä ei kuitenkaan ole tulossa, vaan asiasta viestitään digitaalisesti.

Thermacell-laitteen sisältämän pralletriini-kemikaalin vaikutuksia ympäristöön selvitetään. Laitetta ei saa viedä luontoon, kuten metsään tai kalareissulle.

28.7. 10:07

”Ihana retkipäivä kansallispuistossa, mutta Thermacellejä siellä täällä”, kummasteli oululainen Tuuli Miettunen vierailtuaan Rokuan kansallispuistossa tällä viikolla.

Thermacell on hyttysten torjuntaan tarkoitettu laite, jonka teho perustuu höyrystettäviin pralletriinimattoihin. Thermacellistä nousi kohu viime kesänä, kun sen markkinoitiin sopivan erinomaisesti retkeilyyn. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ohjeen mukaan sitä ei saa kuitenkaan käyttää metsässä.

Kohun jälkeen muun muassa ulkoilu- ja retkeilyketju Partioaitta veti Thermacellin pysyvästi myynnistä.

Lue lisää: Hyttys­­karkotus­laite Thermacellin kuvaillaan sopivan ”erinomaisesti” retkeilyyn – Tukesin mukaan sitä ei kuitenkaan saa käyttää metsässä

Miettunen sanoo törmänneensä laitteisiin kansallispuistossa nyt ensimmäistä kertaa. Hän käy joka vuosi retkeilemässä Rokuan maastoissa, noin tunnin ajomatkan päässä Oulusta.

”Thermacellejä tuli vastaan useampia, pari repusta roikkuen ja yhdellä taukopaikalla”, sanoo Miettunen.

Miettunen kirjoitti Rokualla tekemistään havainnoista myös viestipalvelu Twitterissä ja toivoi ihmisten muistavan, ettei Thermacell kuulu kansallispuistoon. Julkaisu herätti kommentteja puolesta ja vastaan.

Laitteet pistivät Miettusen mielestä silmään senkin takia, että maastossa ei juurikaan ollut hyttysiä. Rokua on pääosin kuivaa jäkäläkangasta.

Thermacell-laite on käynyt läpi Tukesin riskiarvion, jonka mukaan laitteen käyttö on turvallista rakennusten ulkopuolella, kuten terassilla ja pihapiirissä.

Metsähallituksen luontopalvelut ohjeistaa, ettei höyrystettäviä hyönteismyrkkyjä tai -torjuntalaitteita saa käyttää kansallispuistojen ja muiden retkikohteiden taukopaikoilla, sillä niiden rakennelmia ei luokitella rakennuksiksi.

”Laitteiden myrkyt ovat erittäin haitallisia vesieliöstölle ja pölyttäjille. Tukes on hyväksynyt hyttystentorjuntalaitteet käyttöön vain rakennusten ulkopuolella pihapiirissä”, Metsähallitus ohjeistaa.

Miettunen itse sanoo luottavansa peittävään vaatetukseen ja tarvittaessa iholle laitettaviin karkotteisiin. Omalla pihallaankaan Miettunen ei käyttäisi Thermacelliä, koska hän haluaa suojata pihan pölyttäjiä. Laitetta kehotetaan välttämään kukkivien kukkien läheisyydessä.

Miettunen otti asian puheeksi Thermacelliä taukopaikalla käyttäneen seurueen kanssa.

”Kysyin, ovatko he tietoisia ohjeistuksesta, jonka mukaan laitetta ei saa käyttää luonnonsuojelualueiden taukopaikoilla tai reiteillä. Heillä ei ollut siitä tietoa, joten selvästikään pelkästään netissä tiedottaminen ei ole tavoittanut kaikkia”, Miettunen sanoo.

Thermacellin käyttöä on havaittu myös muissa kansallispuistoissa, esimerkiksi Oulangalla Kuusamossa, jossa on pohdittu asiasta viestimistä kyltein.

”Kylttiohjeistukselle on selvästi tarvetta. Kokemattomampikin luonnossa liikkuja yleensä pysähtyy opaskylttien ääreen lähtöpisteissä ja taukopaikoilla ja lukee ohjeistukset”, sanoo Miettunen.

Metsähallituksen luontopalveluiden viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist sanoo, että kylttien käyttöä ja muita viestintäkeinoja on pohdittu tänä kesänä Oulangan lisäksi monessa pohjoisen kansallispuistossa. Metsähallitus ei ole kuitenkaan turvautunut maastokyltteihin tänä kesänä.

”Emmekä varmasti jatkossakaan”, hän sanoo.

”Maastokyltit ovat kallis keino eivätkä tavoita kuin murto-osan niistä, joiden tarvitsisi viesti saada. Ohjeistus voi myös muuttua, mikäli lainsäädäntö muuttuu. Viestintä on siksi digitaalista, ja toivomme tietenkin näkyvyyttä niin mediassa, retkeilijäyhteisöissä kuin somessakin”, kertoo Rosqvist.

”Maastokyltit ovat kallis keino eivätkä tavoita kuin murto-osan.”

Viestintää Metsähallitus aikoo silti tehostaa. Sen toive on, että retkeilijät jättäisivät höyrystävät laitteet kokonaan kansallispuistoissa käyttämättä.

”Ennen seuraavan kesän retkeilykautta meidän on syytä tehostaa viestintäämme ja retkeilyneuvontaamme. Olemme tästä yhteydessä myös esimerkiksi Tukesiin”, sanoo Rosqvist.

Tuuli Miettusen mielestä myös luonnonsuojelualueiden yrittäjien olisi hyvä olla tiedottamisessa aktiivisia.

”Ikävä puoli retkeilijöiden Thermacellin käytössä oli myös se, että laitetta käytettiin taukopaikalla, jossa ihmiset söivät eväitä”, Miettunen lisää.

Valmisteen ohjeissa ohjeistetaan peittämään tai siirtämään pois samoissa tiloissa oleva ruoka.

”Eli ei suositella ruokailemaan laitteen välittömässä läheisyydessä”, tiivistää Tukesin ylitarkastaja Elina Rydman.

Rydman korostaa, että Thermacellin tehoaine pralletriini on ihmisille haitallista nieltynä ja hengitettynä.

”Tästä syystä Thermacell-valmistetta saa käyttää vain ulkona, jossa tehoaineen pitoisuus ilmassa pysyy turvallisena. On kuitenkin hyvä välttää oleskelua laitteen välittömässä läheisyydessä”, sanoo Rydman.

Thermacell on tällä hetkellä hyväksytty markkinoille Suomen kansallisen kemikaalilain perusteella. Pralletriinin kansallista arviointia kattavampi riskinarviointi on parhaillaan meneillään EU-tasolla.

”Arvioinnin tarkkaa valmistumishetkeä on mahdoton tietää. Riskinarvioinnin valmistuttua päätetään, millaisilla riskinhallintakeinolla tehoaineen aiheuttamat riskit voidaan minimoida tai voidaanko tehoainetta lainkaan hyväksyä”, sanoo Rydman.

Rydman toteaa, että tämänhetkisten tietojen ja arvion mukaan valmiste on turvallinen, kun sitä käytetään käyttöohjeiden mukaisesti.

”Jos tehoaineen arviointi ei valmistu ennen kuin Thermacellin kansallinen lupa vanhenee vuonna 2024, valmiste tulee meille Tukesiin uudelleenarvioitavaksi”, Rydman sanoo.

Myös Thermacell-yritys on Rydmanin mukaan tuottanut lisää tutkimuksia valmisteensa turvallisuudesta.

”Ne tullaan arvioimaan valmisteen uudelleenarvioinnin yhteydessä tai siinä vaiheessa, kun valmiste siirtyy biosidiasetuksen puolelle”, Rydman sanoo.

Pralletriini kuuluu biosideihin, jotka ovat lähtökohtaisesti vaarallisia kemikaaleja. Tukesin linjauksen mukaan biosidivalmisteiden tulisi olla viimeinen keino hyttystentorjunnassa.

Tukes ohjeistaa käyttämään ensisijaisesti kemikaalittomia hyttysenkarkotusmuotoja.

Myös Metsähallitus aikoo tehostaa retkeilyneuvontaansa siitä, miten suojautua hyttysiltä luonnollisin keinoin.

”Sen lisäksi, että kerromme höyrystävien hyönteiskarkottimien käytön rajoitteista, meidän on syytä viestiä myös paremmin hyttysiltä ja muilta hyönteisiltä suojautumiselta luonnollisemmin keinoin”, toteaa Rosqvist.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat