THL:n Salminen: Koronaviruksen leviämisessä uusi vaihe – Pandemiasta siirryttiin endemiaan

THL arvioi, että koronarokotteiden ansiosta on tänä vuonna voinut säästyä yli 10 000 ihmishenkeä.

27.7. 9:42 | Päivitetty 27.7. 15:02

Koronaviruspandemiasta on siirrytty koronaendemiaan, sanoo Terveysturvaajat-osaston johtaja Mika Salminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Endemia tarkoittaa tilannetta, jossa virusta esiintyy kaikkialla maailmassa. Sen ilmaantuvuus vaihtelee ja se aiheuttaa toistuvia epidemioita, joihin liittyy kausivaihtelua. Salmisen mukaan esimerkiksi norovirus ja kausi-influenssavirukset ovat endeemisiä viruksia.

”Enää ei oikeastaan puhuta varautumisesta vaan sopeutumisesta”, Salminen kommentoi keskiviikkona THL:n tiedotustilaisuudessa.

Käytännössä sopeutuminen tarkoittaisi esimerkiksi terveydenhuollon resurssien pysyvää lisäämistä.

Salmisen mukaan väestön immuniteetti paranee rokotusten ja tartuntojen kautta, mutta kiertäviä virusmuunnoksia tulee jatkossakin. Koska virusta vastaan ei saa pysyvää suojaa, korona tulee ja menee aalloissa maailmassa.

Keskiviikon infotilaisuudessa olivat paikalla Salmisen lisäksi tutkimusprofessori Markku Peltonen ja johtava asiantuntija Sirkka Goebeler.

Vakavan, sairaalahoitoa vaativan koronasairauden ja kuoleman riski on tänä vuonna tartunnan saaneilla pienentynyt moninkertaisesti aiempiin vuosiin verrattuna. Tämä näkyy lähes kaikissa ikäryhmissä.

THL:n arvion mukaan koronarokotteiden ansiosta on tänä vuonna voinut säästyä yli 10 000 ihmishenkeä. Salminen kuitenkin painotti, että kyse on arviosta.

Kuolleiden määrän laskeminen ei ole aivan selkeää. Salmisen mukaan osa tilastoiduista kuolemantapauksista liittyy varmasti koronavirustautiin, mutta on todennäköistä, että osa ei johdu koronasta.

Tutkimusprofessori Markku Peltosen mukaan arviot koronan aiheuttamasta ylikuolleisuudesta vaihtelevat noin 2 000:n ja 4 000:n välillä, kun mukaan lasketaan vuodet 2020 ja 2021 yhteensä.

On myös huomioitava, että Suomessa kuolleiden määrä on noussut jo pitkään ennen koronaa, ja siihen liittyvät myös väestön määrä ja ikärakenne. Lähes 90 prosenttiin koronakuolemista ovat vaikuttaneet monet eri syyt.

Koko pandemia-aikana Suomen koronakuolleisuus on ollut EU-alueen matalinta asukaslukuun suhteutettuna.

On tulkinnanvaraista, missä vaiheessa kyse ei ole enää ylikuolleisuudesta.

”Jokainen tarttuva tautihan tuo tietyn kuolleisuuslisän. Jos viruksen ominaisuuksissa ei tapahdu radikaalia muutosta, sen esiintyvyys voi asettua tiettyyn tilanteeseen. Teknisesti voisi myös laskea siten, että jos mitään tarttuvia tauteja ei olisi, paljonko kuolleisuutta silloin olisi”, Salminen kertoi HS:lle infotilaisuuden jälkeen.

KoronavirUKSELLA on edelleen kyky aiheuttaa enemmän kuolemantapauksia kuin tavallinen influenssa, Salminen sanoo.

Tästä syystä hän ajattelee, ettei viruksia voi vielä suoraan verrata toisiinsa.

”Toisaalta tämä vertailu on vaikeaa, koska influenssaa ei seurata niin tarkkaan. Emme esimerkiksi tiedä tarkkaan, kuinka paljon kuolemantapauksia vuosittain tulee. Arviot ovat hyvin karkeita.”

Asia saattaa kuitenkin muuttua. Koronan seurauksena on kehitetty seurantatyökaluja, joita voi jatkossa soveltaa monessa asiassa. Tulevaisuudessa monista taudeista voidaan saada vähällä vaivalla lisätietoja, joita voi hyödyntää tautien torjunnassa.

Salminen mainitsee yhtenä esimerkkinä juuri influenssan.

”Voitaisiin esimerkiksi selvittää, paljonko influenssa oikeasti aiheuttaa kuolemantapauksia. Myös sairaalakuormituksesta saadaan ajantasaisempaa tietoa.”

Keskiviikon tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että koronaviruksen aiheuttamien tautitapausten määrä on ollut nousussa useissa sairaanhoitopiireissä erityisesti Uudenmaan ulkopuolella. BA.5-variantti on selvästi yleistymässä.

Erikoissairaanhoidossa potilaiden määrä on laskenut pitkään, mutta viime aikoina potilaita on ollut hiukan enemmän. Koronapositiivisista potilaista vain noin 40 prosenttia on sairaalassa koronavirustaudin vuoksi ja loput muista syistä.

Teho-osastoilla ei ole nähty kasvua: Salmisen mukaan tämä tarkoittaa, että potilaat eivät ole aivan niin sairaita kuin ennen.

Salminen kuitenkin ennakoi, että viruskierto tuottaa myös tulevalla talvikaudella enemmän rasitusta terveydenhuollolle kuin ennen koronaviruspandemiaa.

Neljänsien koronarokoteannosten aikatauluttaminen on herättänyt keskustelua kesän aikana. THL muutti heinäkuussa linjaustaan niin, että neljänsiä rokotuksia on alettu tarjota aiempaa nuoremmille väestöryhmille.

Aluksi neljänsiä rokotuksia suunniteltiin annettavaksi hitaammalla aikataululla. THL kiirehti kuitenkin suositustaan sen jälkeen, kun Euroopan tartuntatautivirasto ja Euroopan lääkevirasto antoivat EU-maille suosituksen yli 60-vuotiaiden rokottamisesta.

Salminen kommentoi tiedotustilaisuudessa, että myös kolme rokotetta antaa vakavaa tautia vastaan tehokkaan suojan eikä se katoa nopeasti.

”On syntynyt jotenkin sellainen ajatus, että koronarokotteiden perussarjan ja kolmannen annoksen tuoma suoja olisi hävinnyt. Näin ei suinkaan ole”, Salminen sanoi.

”Jos on saanut suositellut annoksensa, voi olla varsin rauhallisin mielin.”

Suomeen odotetaan syksyllä myös erää räätälöityjä rokotteita. Alkuperäistä omikronmuunnosta vastaan tehty rokote ei ole vielä saanut EU:n terveysviranomaisten hyväksyntää.

Salmisen mukaan uusia rokotteita ei kuitenkaan kannata jäädä odottamaan.

”On kysymysmerkki, kuinka paljon se tuo lisäarvoa nykyisten rokotteiden tarjoamaan hyvään suojaan.”

Koronatauti tullaan todennäköisesti poistamaan pian vaarallisten tartuntatautien listalta, sillä se ei enää täytä kaikkia vaadittavia kriteereitä.

”Luokittelulla ei ole enää mitään lisäarvoa”, Salminen sanoo.

Aikaisemmin sen avulla on voinut määrätä ihmisiä viralliseen karanteeniin. Kun tartuntatapauksia on paljon, ei työkalusta ole enää hyötyä.

Päätöksen asiasta tekee sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Salmisen mukaan asialla ei ole kiirettä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat