Mitä on ”80-luvun perusruoka”, johon palaamalla voisi säästää? Asiantuntijat kertovat, miten ruokakuluista tingitään

Ruokien hintojen nousu voi olla haastavaa myös heille, jotka ovat tottuneet huolettomasti ostamaan kalliita tuotteita, mutta joutuvat nyt sopeutumaan uuteen, sanoo terveyssosiologian professori Piia Jallinoja.

Kotitalousasiantuntija Niina Silanderin mukaan on turha säästää siitä, mihin rahaa ei yleensäkään mene paljon.

2.8. 13:12

Kiihtynyt inflaatio eli hintojen nousu on pakottanut monet suomalaiset muuttamaan aiempia kulutustottumuksiaan. HS:n kyselyyn vastanneiden mukaan osa suomalaisista on päättänyt tinkiä erityisesti ruokaostoksistaan.

Eräs kyselyyn vastannut kertoi palanneensa syömään ”80-lukulaista perusruokaa”. Kysyimme Martoilta, mitä ruokaa 1980-luvulla syötiin, ja onko siihen palaaminen keino säästää hintojen noustessa.

Lue lisää: ”Palaan 80-lukulaiseen perusruokaan” – HS:n lukijat kertovat, mistä he tinkivät korkojen noustessa

Marttaliiton kotitalousasiantuntijan Niina Silanderin mukaan 1980-luvulla ruokaa tehtiin kerralla enemmän ja se oli usein yksinkertaisempaa.

”Silloin tehtiin paljon pata- ja vuokaruokia sekä keittoja. Ne ovat edelleen hyviä ruokia ja niissä voi hyvin säästää kuluissa. Isompia määriä tekemällä saa painettua ruokaostosten kokonaishintaa alemmaksi. Silloin säästää myös aikaa ja sähkökuluissa, kun ruokaa ei tarvitse tehdä joka päivä lisää.”

Silander huomauttaa, että osa viime vuosina yleistyneistä kasviproteiinituotteista on usein edullisia. Sellaisia ovat esimerkiksi pavut, linssit ja soijarouhe. Hänen mukaansa ruoan laadusta tai kotimaisuudesta ei tarvitse tinkiä, vaikka haluaisikin pienentää kauppalaskua.

”Edullisen ruoan ei tarvitse olla tylsää tai ravintoköyhää. Esimerkiksi kotimaiset juurekset ovat läpi vuoden melko edullisia. Myös pelkästään maustamisella saa paljon aikaiseksi”, Silander sanoo.

Silanderin mukaan säästöjä voi tehdä yksinkertaisillakin tavoilla. Hän kuitenkin korostaa, että omat kuluerät tulisi itse tunnistaa ja pyrkiä sitä kautta pohtimaan, mistä on valmis luopumaan.

”Suosittelen pitämään kirjaa siitä, mistä syntyy omassa taloudessa kuluja. Etukorttien kautta siitä saa hyvää dataa. On vähän turha säästää siitä, mihin rahaa ei yleensäkään mene paljon.”

Etukortit keräävät usein kuluttajan ostostietoja yksityiskohtaisesti. Niiden avulla kuluttaja pystyy kuukausittain seuraamaan esimerkiksi omien ostostensa ravintoarvoja, tuoteryhmiä sekä hiilijalanjälkeä.

Silanderin mukaan etukorttien avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan ne tuotteet, jotka ovat yksittäisinä ostoina melko edullisia, mutta säännöllisesti ostettuina suuria menoeriä.

”Yleisiä tällaisia ovat välipalat, joita monilla tulee ostettua paljon erityisesti lapsiperheissä. Lisäksi esimerkiksi virvoitusjuomista tulee säännöllisesti ostettuna yllättävän iso menoerä.”

Terveyssosiologian professori Piia Jallinoja Tampereen yliopistosta painottaa, että ei ole olemassa yhtä tiettyä säästökohdetta jokaiselle.

”Toiselle tärkeä tarve voi tuntua toiselle turhalta asialta. Jos on tarve nipistää jostain, kannattaa arvioida itse, mistä on nyt valmis luopumaan.”

Jallinoja sanoo ruoan hintojen nousun aiheuttavan haasteita esimerkiksi monille opiskelijoille ja eläkeläisille.

”Pienituloisiin tämä tilanne tulee selvästi vaikuttamaan eniten. Lisäksi tietysti heihin, jotka ovat tottuneet huolettomasti ostamaan kalliita tuotteita, ja nyt joutuvat sopeutumaan uuteen. Heille tämä voi olla tietynlainen kupru elämässä. Kaikkia nykytilanne ei kuitenkaan vielä koske."

Jallinojan mukaan hankalaankin tilanteeseen kannattaa pyrkiä aktiivisesti sopeutumaan ja jopa löytämään positiivinen kulma. Se voi helpottaa myös muun stressin ja kuormituksen keskellä.

Esimerkiksi energian säästäminen voidaan samaan aikaan kokea myönteisenä asiana ilmastonmuutoksen ehkäisemisen kannalta. Ehkäpä tässä tilanteessa voi myös harjoitella eri ruokavalioihin sopeutumista.”

Jallinoja korostaa, että tilanne ei ole ainoastaan kuluttajien käsissä. Hän kokee, että yhteiskunnan tulisi tukea nyt entistä paremmin heitä, joilla on jo valmiiksi taloudellisesti vaikeaa.

”Osalla ihmisistä ei välttämättä riitä joko taloudelliset tai edes henkiset voimavarat, jotta voisi pyrkiä luovuuteen tai muutoksiin arjessa. Tässä kohtaa pitää siis huomioida, että tämä on myös yhteiskunnan kysymys eikä ainoastaan kuluttajien.”

Näin voit nipistää ruokamenoista

  • Suunnittele ostokset etukäteen.

  • Tee kerralla enemmän ruokaa ja pakasta ylijäänyt ruoka.

  • Vältä hävikkiä.

  • Vertaile kauppojen hintoja.

  • Käytä omaa kauppakassia: viisi muovikassia viikossa voi tehdä 65 euroa vuodessa.

  • Vältä säännöllisiä pikkuostoksia: kaksi pulloa lähdevettä viikossa maksaa 255 euroa vuodessa ja suklaapatukka kolme kertaa viikossa maksaa 86 euroa vuodessa.

Lähde: Marttaliitto ry

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat