Ajokokeesta tuli valtava peikko – Jo liki puolet reputtaa ensi­yrityksellä

Kuljettajantutkinnon ajokokeen läpäisee ensimmäisellä kerralla entistä harvempi. Syynä pidetään vuoden 2018 ajokorttiuudistusta, jossa pakollisten ajotuntien määrä väheni.

Anu Sahin istahti ratin taakse ja valmistautui ajokokeeseensa 4. elokuuta.

9.8. 2:00 | Päivitetty 9.8. 7:54

Helsinkiläinen Anu Sahin, 45, päästää pienen pettyneen huokauksen. Ajokoe ei mennyt ensimmäisellä kerralla läpi. Syynä oli ylinopeus. Sahin ei huomannut moottoritieltä kohti Käpylää tullessaan tuntinopeus­rajoituksen vaihtuneen satasesta kahdeksaankymppiin.

”Harmittaahan se totta kai. Mutta yleinen fiilis on hyvä, sillä muuten ajossani ei ollut huomautettavaa ja palaute oli hyvää”, hän sanoo.

Ajokoe jännitti paljon, ja varmasti sillä oli vaikutuksensa, Sahin pohtii.

Hänen liikenneopettajansa Tanja Lonka CAP:n Malmin-toimipisteeltä on samaa mieltä Sahinin ajotaidoista. Ajokokeen tutkintovastaava ei joutunut esimerkiksi puuttumaan ajoon.

Kuljettajantutkinnon ajokokeen läpäisee ensimmäisellä kerralla entistä harvempi. Osuus on muutamassa vuodessa pienentynyt roimasti, ja eniten on laskenut autokoululaisten läpäisyprosentti.

Liikenne- ja viestintävirastossa (Traficom) tilannetta on seurattu päällikkö Henna Antilan mukaan tarkasti. Pudotuksen suurimpana syynä pidetään vuoden 2018 ajokorttiuudistusta, jossa pakollisten ajotuntien määrä väheni.

”Oppilaat pyrkivät läpäisemään ehkä vähemmillä tuntimäärillä. Useinkaan se ei riitä”, sanoo Antila.

Opetusluvalla ajokokeeseen harjoittelevat läpäisevät tutkinnon vähän paremmin.

Ajokokeen saa ensimmäisellä kerralla läpi autokoululaisista 55 prosenttia ja opetuslupalaisista 66 prosenttia.

Jenni Puska toimii CAP-autokoulun aluepäällikkönä pääkaupunkiseudulla ja tietää osan oppilaista luottavan siihen, että he pärjäävät vähimmällä lain vaatimalla määrällä oppitunteja.

Henkilöauton ajokorttia varten ajo-opetusta pitää autokoulussa olla vähintään kymmenen tuntia ja riskikoulutusta neljä tuntia. Tältä pohjalta myös Sahin lähti ajokokeeseensa.

Opetusluvalla harjoitteleville pakollinen ajotuntien määrä on kymmenen tuntia, mutta suosituksena on vähintään 20 tuntia.

”Lakiuudistuksen tarkoitus oli, että laki määrittelee minimimäärän ja oppilaille räätälöidään henkilökohtainen opetussuunnitelma”, Puska sanoo.

”Ei liikenneympäristö ole minnekään muuttunut, vaikka vaadittavien ajotuntien määrä laskettiin kymmeneen.”

Lonka on huomannut, että 10 tuntia ajoa riittää harvoin ajokokeen läpipääsemiseen – varsinkaan manuaalivaihteilla ja Helsingissä.

”Kyllä melkein se minimi, mitä siihen tarvitaan, on 17 tai 18 ajotuntia. Helsinki on vaikea, sillä liikennettä on paljon enemmän kuin muualla – on kaistoja, ratikoita ja muita”, Lonka sanoo.

Hän on toiminut liikenneopettajana 15 vuotta.

”Ei liikenneympäristö ole minnekään muuttunut, vaikka vaadittavien ajotuntien määrä laskettiin kymmeneen.”

Jos ajokokeesta saa hylätyn, mitään ohjeistusta lisätuntien määrästä ei enää anneta. Niiden ottaminen jää oman harkinnan ja liikenneopettajan suosituksen varaan.

”Lisäajotunnit maksavat, joten kiusaus mennä vain kokeilemaan, jos pääsisi läpi, on olemassa”, Puska sanoo.

Ajokokeen toistuva yrittäminen ei kuitenkaan ole halpaa. Tutkintoja tarjoava Ajovarma oy perii kokeesta B-luokan ajoneuvolla 99 euroa.

Ajovarma on hoitanut ajokorttien myöntämiseen liittyviä lupatehtäviä vuodesta 2016. Tuolloin tehtävät siirtyivät poliisilta Liikenne- ja viestintävirastolle, joka valitsi niitä hoitamaan Ajovarman.

Liikenne- ja viestintävirasto uusi Ajovarman sopimuksen kilpailutuksen jälkeen tänä vuonna. Seuraava kausi on voimassa neljä vuotta.

Suomessa ajokortin voi yhä suorittaa 94:ssä eri toimipisteessä ympäri maata. Mukana on myös hyvin pieniä paikkakuntia.

Malli tekee kuljettajantutkinnon vaatimuksista vaihtelevia. Ajokoe suuren kaupungin keskustassa vaatii erilaista osaamista kuin pienessä kunnassa.

Tutkintopaikkakuntien tiheyttä on pohdittu Liikenne- ja viestintävirastossa. Paikkakuntien vähentämisestä oli jo tehty Antilan mukaan esitys.

”Se ei kuitenkaan saanut kannatusta. Haluttiin, että verkko on Suomessa vielä melko tiheä, eli samalla mallilla jatketaan kuin tähän asti”, sanoo Antila.

Paikkakuntien vähentäminen olisi Antilan mukaan osaltaan voinut mahdollistaa muidenkin tarjoajien tulon mukaan ajokorttimarkkinoille.

Kuljettajantutkinto ei ole päivittäispalvelu, johon asiointimatkan pitäisi olla erityisen lyhyt. Poliittinen tahtotila oli nyt kuitenkin se, että verkoston täytyy säilyä”, Antila toteaa.

Ajokorttiuudistus muutti myös kuljettajantutkintoa niin, ettei sen pitäisi olla enää virheperusteinen niin, että tietyt asiat johtavat hylkäämiseen.

”Sen ei pitäisi olla enää sellainen, että vaikkapa kolmesta yksittäisestä virheestä koe heti hylätään. Sen sijaan kyseessä on kokonaisarvio. Myös tutkinnon kestoaikaa pidennettiin, ja siihen kuuluu kunnollinen palautteen anto”, Antila kuvaa.

Ajokoe kestää nykyisellään 60 minuuttia.

Jos kortti ei irtoa ensimmäisellä yrityksellä, yleensä toinen kerta tuottaa Puskan mukaan tuloksen.

”On niitäkin, jotka jännittävät paljon. Jos ensimmäinen koe hylätään, siitä voi tulla vielä suurempi jännityksen aihe. Ajotunneilla kaikki voi sujua hyvin, mutta koetilanteessa vaan menee lukkoon”, Puska sanoo.

Puskan mukaan nykyinen ajo-opetus on opettajille melkoinen palapeli.

”Opettajan on mietittävä, mitkä asiat priorisoi kymmenen tunnin opetuksessa, ja esimerkiksi taskupysäköintiä voidaan harjoitella vain muutaman kerran. Opettajan tulee opettaa oppilaasta turvallinen kuski, joka selviää liikenteessä itsenäisesti eikä aiheuta omalla liikennekäyttäytymisellään vaaraa itselleen tai muille tiellä liikkujille”, Puska sanoo.

Opetusluvalla eli yleensä vanhempien opettamana B-ajokortin suorittaa nykyään vajaat 40 prosenttia ajokortin saavista. Osuus on kasvanut roimasti viime vuosina.

Ajokortin suorittavien määrä ylipäätään on laskenut jo pitkään. Kun kymmenen vuotta sitten B-ajokokeen suoritti 71 000 henkilöä, viime vuonna enää 61 000.

Antilan mukaan taustalla voivat vaikuttaa muun muassa vihreät arvot ja ilmastokysymykset.

Ajokortti suoritetaan Suomessa yhä yleensä manuaalivaihteisella polttomoottoriautolla. Sahin on tähän poikkeus, sillä hän aikoo suorittaa korttinsa automaattivaihteisella autolla.

Suomessa ei ole sallittu suorittaa kuljettajantutkinnon ajokoetta automaattivaihteisella autolla ilman, että ajokorttiin lätkäistään erityisehto, joka kieltää ajamisen manuaalivaihteisella autolla.

Sahinia se ei haittaa, sillä perheen ja muidenkin läheisten autot ovat automaattivaihteisia.

Anu Sahin hankkii ajokortin, sillä se helpottaa 7-vuotiaan lapsen harrastuksiin kuljettamista. Lisäksi autolla pääsee kätevästi mökille ja ruokakauppaan. Julkisilla liikkumisesta hän ei aio täysin luopua.

Erityisehto tulee EU:n ajokorttidirektiivistä, jonka kehittäminen on työn alla ja jonka muuttamiseen Suomi yrittää Antilan mukaan nyt osaltaan vaikuttaa. Osassa Euroopan maista ehdosta on jo luovuttu.

Epic-autokoulun toimitusjohtaja Kalle Lahervo arvioi, että ehdon poistamisella ”olisi keskipitkällä aikavälillä vaikutusta kuljettajakoulutuksen tuottamiin välittömiin paikallispäästöihin”.

”Esimerkiksi sähköautoja ei saa manuaalivaihteisena, joka sulkee ne käytännössä pois kuljettajakoulutus­käytöstä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta”, Lahervo sanoo.

Hän uskoo, että automaattivaihteisella autolla olisi helpompi päästä ajokokeesta läpi.

”Kokelaalla olisi enemmän resursseja liikennetilanteiden hallintaan sen sijaan, että hän keskittyisi ajoneuvon tekniseen hallintaan kuten vaihteiden vaihtamiseen.”

Myös Sahin kokee tämän automaattivaihteisen auton plussaksi.

Kolmen viikon päästä edessä on uusi yritys. Odottavan aika on pitkä, mutta Sahinin mielialaa epäonnistunut ajokoe ei paina.

”Ei mitään kun uudestaan vaan!”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat