Savonlinnassa kolme henkeä vaatineessa kolarissa oli monia nuorten liikenne­onnettomuuksille tyypillisiä piirteitä

Savonlinnan kuolonkolarissa täyttyi moni nuorten vakaville liikenne­onnettomuuksille tyypillinen taustasyy.

Kolme nuorta kuoli ja yksi loukkaantui liikenneonnettomuudessa Rantasalmentiellä Savonlinnassa.

31.7. 16:32

Savonlinnassa lauantaina tapahtunut liikenneonnettomuus on tyypillinen esimerkki siitä, millaisiin liikenne­onnettomuuksiin nuoret usein joutuvat. Varhain aamulla sattunut onnettomuus vaati kolmen noin 20-vuotiaan nuoren hengen. Lisäksi yksi nuori loukkaantui vakavasti.

Lue lisää: Kolme nuorta kuoli ja yksi loukkaantui vakavasti liikenne­onnettomuudessa Savon­linnassa

Nuorten kuljettajien liikenneonnettomuudet sijoittuvat usein kesäöiden viikonloppuihin, kertoo Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen. Onnettomuuksiin liittyy usein myös kova vauhti ja tieltä suistuminen.

Komisario Jyrki Koskinen kommentoi STT:lle lauantaina, että tilannenopeus Savonlinnan onnettomuudessa oli todennäköisesti varsin reilu. Onnettomuudesta tiedetään se, että auto suistui tieltä ja törmäsi liikenteenjakajan opastinpylvääseen. Ilmeisen voimakkaasti pylvääseen osunut auto oli törmäyksessä revennyt kahtia, kertoi HS:n lauantaina haastattelema silminnäkijä, joka oli ajanut onnettomuus­paikan ohi aamulla.

Alkoholinkäyttö usein liittyy nuorten liikenne­onnettomuuksiin. Toistaiseksi Itä-Suomen poliisi on kommentoinut, ettei se epäile alkoholilla tai päihteillä olleen osuutta Savonlinnan onnettomuuteen.

Liikenneturvan mukaan nuorten vakavissa onnettomuuksissa on myös tavallista, että turvavyöt on jätetty kiinnittämättä ja että kuljettajana on mies. Poliisi ei ole vielä kertonut tarkempia tietoja Savonlinnan onnettomuuden kuljettajasta tai siitä, oliko autossa olleilla turvavyöt kiinnitettyinä.

Nuoret kuljettajat ovat yliedustettuina tieliikenteen onnettomuus­tilastoissa, todetaan Liikenne- ja viestintä­ministeriön maaliskuussa julkaistussa liikenne­turvallisuus­strategiassa. Vuosina 2016–2020 tieliikenteessä kuolleista 18 prosenttia oli iältään 15–24-vuotiaita.

Anteroinen ei ota kantaa yksittäisiin tapauksiin, mutta kertoo riski­käyttäytymisen liittyvän usein nuorten liikkumiseen.

”Oppikirjaesimerkkihän on se, että on useita, neljästä viiteen nuorta samassa autossa. Ollaan liikkumassa sillä tarkoituksella, että haetaan elämyksiä liikenteessä, eikä siirrytä paikasta a paikkaan b. Mukana voi olla päihtymystä.”

Anteroisen mukaan suomalaisten nuorten liikenneturvallisuus paranee hitaasti.

”Se ei ole erityisen hyvällä tolalla, kun katsotaan kansanvälistä vertailua. Ja muihin Pohjoismaihin verrattuna olemme aivan jälkijoukossa.”

Savonlinnan onnettomuutta Anteroinen pitää suurena tragediana.

”Jokainen nuorten liikenne­onnettomuus on liikaa. Näiden kohdalla meidän pitää aina pysähtyä ja etsiä rakenteellisia ratkaisuja, joilla pystytään estämään liikenne­onnettomuudet.”

Anteroinen listaa kolme pointtia, joilla nuorten vakavia liikenneonnettomuuksia pystyttäisiin vähentämään: lainsäädäntö, valvonta ja valistus.

Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva ajokorttilain uudistus herättää huolta Anteroisessa.

Lue lisää: 17-vuotiaat autokuskit ovat tilastojen synkkä piste – ministeri Timo Harakka uskoo kuitenkin yhä laki­hankkeeseensa

Nykyisen esityksen mukaan 17-vuotiaat voisivat hankkia B-luokan ajokortin vanhempiensa luvalla. Lakiesitykseen on kirjattu rajoituksia, joiden mukaan alaikäiset eivät saisi ajaa öisin puolenyön ja aamuviiden välillä ja kyydissä saisi olla ainoastaan yksi matkustaja kerrallaan. Anteroinen ei kuitenkaan pidä rajoituksia liikenne­turvallisuuden kannalta riittävinä.

”Ajokorttilakia tulisi tukevoittaa sellaisella keinolla, että alaikäinen aloittaisi ajouransa niin sanotulla valvotulla ajolla.”

Tällöin nuori saisi ensimmäisten kuukausien aikana ajaa vain vanhempien tai muiden vastuullisten henkilöiden seurassa.

”Tutkitun tiedon valossa tämä on hyvä ja tehokas keino parantaa nuorten liikenne­turvallisuutta”, Anteroinen sanoo.

Ajokorttilain parantamisen lisäksi teille tarvitaan nykyistä enemmän valvontaa, uskoo Anteroinen.

”Uskottava valvonta on erittäin merkittävää liikenne­turvallisuudelle. Se vaatii rahaa, budjetteja ja resursseja. Meidän täytyisi tehdä poliittisia päätöksiä siitä, että palkataan lisää poliiseja.”

Valistustyötäkään ei saa unohtaa, sanoo Anteroinen.

”Ensimmäisinä alakouluvuosina käydään liikenneasioita läpi, mutta siitä tulee pikkuhiljaa vaikeampaa.”

Anteroisen mukaan toisella asteella liikennekasvatus usein loistaa poissaolollaan, vaikka sille olisi vielä tarvetta.

”Se sopii kyllä moniin aineisiin, jos ajatellaan, mitä liikenne­käyttäytyminen on. Se on sekä psykologiaa että yhteiskunnallinen asia. Ehkä myös terveystieto voisi olla luonteva paikka.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat