Perhevapaa­järjestelmä muuttuu elokuun alussa – enää ei erotella isiä ja äitejä, mutta vanhempain­rahojen nykyistä tasaisempi käyttö tulee viemään aikaa

Etuuspäällikkö Aholainen sanoo, että alkuun todennäköisesti noin kymmenen prosenttia perheistä jakaa vanhempainraha­päivät tasan.

Perhevapaauudistuksen myötä kumpikin vanhempi saa 160 vanhempain­raha­päivän kiintiön.

31.7. 18:51 | Päivitetty 1.8. 7:55

Perhevapaauudistus tulee maanantaina voimaan, mutta radikaaleja muutoksia vanhempainrahapäivien käytössä ei arvion mukaan heti ole luvassa, sanoo etuuspäällikkö Johanna Aholainen Kelasta.

Muutos työpaikoilla ja perheissä tulee viemään aikaa. Aholainen sanoo, että alkuun todennäköisesti noin kymmenen prosenttia perheistä jakaa vanhempainrahapäivät tasan.

Muissa Pohjoismaissa on huomattu, että isien vapaiden käyttö lisääntyy sitä mukaa mitä enemmän heille kiintiöidään omia vapaita.

”Isot muutokset tulevat ajan myötä, mutta lyhyitä vanhempainraha­jaksoja varmaan aletaan käyttää enemmän. On arvioitu, että ne jotka eivät käytä lainkaan päivärahapäiviä, alkaisivat nyt käyttää niitä jonkun verran ja sitten ne, ketkä käyttävät nyt jonkin verran, lisäisivät sitä käyttöä edelleen”, hän sanoo.

Perhevapaauudistuksen myötä kumpikin vanhempi saa 160 vanhempain­raha­päivän kiintiön. Uudistuneessa laissa ei puhuta enää erikseen isistä tai äideistä, sillä lakimuutoksella halutaan ottaa huomioon myös muunlaiset perheet.

Jatkossa 160 vanhempainrahapäivän kiintiöstä 63 vanhempainraha­päivää on mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle tai jommankumman vanhemman puolisolle.

Yhtenä uudistuksen tavoitteena on, että vanhempainrahapäivät jakaantuisivat tasaisemmin vanhempien välillä – useimmissa perheissä siis isien ja äitien välillä. Tällä hetkellä vain muutama prosentti vanhempainrahan, kotihoidon tuen sekä joustavan hoitorahan saajista on miehiä.

”Tuskin saman tien kaikki isät tai muut toiset vanhemmat alkavat heti käyttää kaikkia heille kiintiöityjä päiviä”, Aholainen sanoo.

Hallituksen esityksen mukaan nykyisin kaikista vanhempainraha­päivistä naiset käyttävät lähes 90 prosenttia ja kotihoidon tuen saajista naisia on yli 90 prosenttia.

Yhtä aikaa äidin äitiys- ja vanhempainrahakauden kanssa isyysrahaa käyttävien isien osuus on pysynyt suhteellisen tasaisena noin reilussa 70 prosentissa. Sen sijaan äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen käytettyjen isyysrahapäivien osuus on noin nelinkertaistunut kymmenen vuoden aikana.

Isyysrahan käytön lisääntymisestä huolimatta noin 80 prosenttia isistä ei käytä isyysrahapäiviä täysimääräisesti. Yli puolet isistä ei käytä lainkaan vanhempainrahakauden jälkeistä isyysrahaa.

”Vuosittain noin 70 prosenttia isistä käyttää isyysrahaa samaan aikaan kun äiti on kotona äitiys- tai vanhempainrahalla, mutta se määrä putoaa jo lähes puoleen siinä vaiheessa, kun puhutaan niistä päivistä, kun isä hoitaa lasta itsenäisesti kotona”, Aholainen sanoo.

Hallituksen esityksen mukaan jo nykytilanteessa perheille olisi usein taloudellisesti kannattavaa, että isä pitäisi enemmän vapaita ja käyttäisi enemmän päivärahaa.

”Jos äidillä on työpaikka, johon palata ja vaikka isällä olisi selvästi parempi palkka, voi olla kannattavampaa, että äiti palaa isän työtä pienempipalkkaiseen työhön ja isä jää suurempipalkkaisesta työstä ansiosidonnaiselle vanhempainrahalle”, Aholainen sanoo.

Asian arviointi ei ole kuitenkaan mitenkään helppoa, Aholainen muistuttaa, sillä tilanteeseen vaikutta myös verotus ja esimerkiksi päivähoitomaksujen suuruus.

Hallituksen esityksen mukaan nykyisin ja uudistuksen myötä ainoastaan tilanteissa, joissa isän tulot ovat merkittävästi äidin tuloja suuremmat, äidin töihin menosta johtuva tulojen kasvu ei riitä kompensoimaan isän tulojen pienentymistä. Hallituksen esityksessä arvioidaan taloudellisen tilanteen paranevan lähes kaikissa perheissä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat