Kalterit sahannut ja ikkunasta paennut mies oli kateissa pidempään kuin kukaan muu – HS selvitti, montako vankia on nyt Suomessa karkuteillä

Suljetuista vankiloista on karattu 2000-luvulla 370 kertaa, mutta vain yksi vanki on tällä hetkellä kateissa.

Näkymä Jokelan vankilanportilta vuonna 2011.

3.8. 10:36 | Päivitetty 3.8. 11:13

Jokelan vankilan sellissä virisi pitkään vartijoiden tietämättä salainen pakohanke.

Törkeistä huumerikoksista tuomittu hieman yli 20-vuotias venäläismies ja hänen virolainen sellitoverinsa sahasivat vähän kerrallaan ikkunan kaltereita irti. He olivat saaneet haltuunsa rautasahan terän.

Lopulta kaksikko pääsi pakenemaan ikkunan kautta vankilan ulkopuolelle ja siellä odottaneen auton kyydissä vapauteen.

Elokuvatyylinen pako Jokelan vankilasta vuonna 2003 oli hyvin poikkeuksellinen. Se oli sitä erityisesti siksi, että nuorehko venäläismies onnistui jatkamaan pakoaan tiettävästi pitempään kuin kukaan muu viime vuosikymmeninä karannut vanki.

Virolainen sellitoveri jäi kiinni runsaan kolmen vuoden kuluttua, mutta venäläismies jatkoi pakoaan yli kymmenen vuotta. Karkumatka päättyi vasta hänen varhaisella iällä tapahtuneeseen kuolemaansa.

HS selvitti, miten kauan vankikarkurit ovat onnistuneet jatkamaan pisimmillään pakoaan 2000-luvulla ja montako vankia on karkuteillä nyt.

Viime viikon lopulla suljetuista vankiloista oli omilla teillään vain yksi vankikarkuri.

Karkuri on Turun vankilaan sijoitettu tutkintavanki. Hän pakeni saattajaltaan vankilan ulkopuolella sairaalamatkan yhteydessä 8. kesäkuuta, eikä häntä ollut löydetty keskiviikkoaamuun mennessä.

”Ei pidetä erityisen vaarallisena”, Turun vankilan johtaja Miia Tolvi kertoo etsintäkuulutetusta vankikarkurista.

Kateissa olevien vankikarkurien määrä on erittäin pieni siihen nähden, että suljetuista vankiloista on karattu 2000-luvulla kaikkiaan noin 370 kertaa.

Harva vankikarkuri onnistuu pakoilemaan kovin pitkiä aikoja. Usein vangit jäävät kiinni joidenkin päivien tai viikkojen kuluessa, kertoo Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Annika Finnberg.

”Pakomatkat voivat venyä tosi pitkiksi, jos vanki pääsee pakenemaan ulkomaille eikä häntä tavoiteta. Harvinaista on, etteivät viranomaiset tavoittaisi vankia jossain vaiheessa, jos hän jää oleskelemaan Suomeen”, Finnberg sanoo.

Jokelan vankilasta karanneen nuoren miehen ohella toinenkin venäläismies onnistui pakoilemaan poikkeuksellisen pitkään. Myös hänet oli tuomittu vankilaan törkeästä huumausainerikoksesta.

Kyseinen vuonna 1971 syntynyt mies pakeni sittemmin lakkautetusta Konnunsuon vankilasta vuonna 2009.

Vanki oli juuri ennen pakoaan työskentelemässä vankilan puutyöverstaalla, jonne hän oli päässyt töihin hyvän käytöksen myötä. Mies karkasi kahvitauolla.

Karkuri päätyi takaisin vankilaan noin kymmenen vuotta paon jälkeen. HS:n tiedossa ei ole se, miten ja miksi hän joutui takaisin lukkojen taakse.

Jokelan elokuvamainen pako oli poikkeuksellinen myös siksi, että se tapahtui vankilarakennuksen sisäpuolelta. Yleensä vangit karkaavat ollessaan vankilan ulkopuolella saattajan kanssa esimerkiksi käymässä sairaalassa.

”On harvinaista, että vankilan sisäpuolelta yritetään karata. Karkaaminen sieltä on hirveän vaikeaa. Vankilan ulkopuolella mahdollisuudet ovat ihan erilaiset”, Finnberg sanoo.

Näkymä Jokelan vankilan ikkunasta vuonna 2006. Vankila sijaitsee pääradan varrella Jokelan keskustassa Tuusulan kunnassa.

Tämän vuoden tammi–kesäkuussa karkasi kaikkiaan seitsemän vankia. Heistä viisi pakeni saattajalta vankilan ulkopuolella ja kaksi suoraan vankilasta.

Molemmat vankilan sisäpuolelta karanneet vangit lähtivät Satakunnan vankilan Köyliön osastolta.

Rikosseuraamuslaitos on myöntänyt, että Köyliöstä on helpompi paeta, kun monesta muusta suljetusta vankilasta. Se selittyy Köyliön vankilakiinteistön historialla entisenä avovankilana.

Avovankiloista häipyy vankeja omille teilleen useammin kuin suljetuista vankiloista, mutta avolaitosten tapaukset luokitellaan karkaamisten sijasta luvattomiksi poistumisiksi.

Kuukausi sitten julkisuuteen nousi tapaus, kun vaaralliseksi todettu vanki häipyi omille teilleen Keravan avovankilasta kesäkuun lopussa. MTV:n mukaan miehellä on vakavaa väkivaltataustaa ja kytköksiä lakkautettuun United Brotherhood -jengiin.

HS:n tietojen mukaan mies ei ole enää kateissa, vaan hänet on toimitettu suljettuun vankilaan.

Keravan avovankilan johtaja Minna Saukko ei vahvista suoraan miehen löytymistä. Saukko kuitenkin sanoo vangin tilanteesta kysyttäessä, että ”prosessi on edennyt niin kuin pitääkin ja olen tyytyväinen tämänhetkiseen tilanteeseen”.

Avovankiloista poistui tammi–kesäkuussa luvattomasti 35 vankia. Heinäkuun alussa kateissa oli 14 avovankia.

Luvaton poistuminen avovankilasta ei ole rikos. Siitä voi seurata vankilan määräämänä kurinpitorangaistuksena esimerkiksi viikon kestävä yksinäisyysrangaistus.

Omille teilleen häipynyt avovanki siirretään tyypillisesti takaisin suljettuun vankilaan.

Sen sijaan suljetusta vankilasta karkaaminen on rikos. Siitä seuraa rangaistuksena sakkoja tai enintään vuosi vankeutta.

Fakta

Karkaamiset vähentyneet

■Vangit häipyvät omille teille suljetuista vankiloista ja avovankiloista selvästi harvemmin kuin menneinä vuosikymmeninä. 2020-luvulla suljetuista vankiloista on karattu vuosittain alle kymmenen kertaa, kun 1990-luvulla vuosittaisia karkaamistapauksia oli 52–142.

■Rikosseuraamuslaitos on arvioinut karkaamisten vähentymisen johtuvan muun muassa vankimäärän vähentymisestä ja valvontatekniikan parantumisesta.

■Vangit pääsevät myös aiempaa helpommin avolaitokseen, lomalle tai opiskelemaan, mikä voi vähentää karkaamishalukkuutta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat