Katastrofi on lähellä, kuvaavat työntekijät ruuhkautuneiden päivystysten tilannetta eri puolilla Suomea

Ruuhkaantuneen terveydenhuollon kanssa kamppaillaan muuallakin kuin Husissa. Mikkelissä, Kotkassa ja Kouvolassa moni jatkohoitopaikkaa jonottava on iäkäs, joka tarvitsisi esimerkiksi hoivapaikan.

Taysin päivystyksessä saattaa olla kerralla 80 potilasta, josta vain 20 pystyy kävelemään, kertoo Taysin Tehyn jäsenten pääluottamusmies Kimmo Mäkelä.

3.8. 2:00 | Päivitetty 3.8. 9:27

Tilanne Acuta-päivystyksessä Tampereella on tällä hetkellä ”kamala”, kertoo Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) Tehyn jäsenten pääluottamusmies Kimmo Mäkelä.

”Melkein joka vuorosta puuttuu työntekijöitä. Katastrofi on hyvin lähellä ellei jo päällä”, hän sanoo.

Katastrofaaliseksi päivystyksen tilannetta kuvailee myös HS:n haastattelema sairaan­hoitaja. Acutassa 15 vuotta työskennelleen sairaanhoitajan mukaan tilanne ei ole koskaan ollut näin huonolla tolalla. Hänen mukaansa potilasturvallisuus vaarantuu jatkuvasti.

Potilasturvallisuuden vaarantumisen myöntää myös apulaisylilääkäri ja vastuualue­johtajan varahenkilö Jutta Delany.

”Koska työntekijöitä ei ole tarpeeksi ja on kova kiire, työn laatu heikkenee. Toki se on riski potilasturvallisuudelle”, Delany sanoo.

HS on uutisoinut heinä–elokuun vaihteessa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) sairaaloiden päivystyksen ruuhkista ja pitkistä jonotusajoista, jotka ovat aiheuttaneet toistuvia vaaratilanteita.

Vaikuttaa siltä, että vastaavien ongelmien kanssa kamppaillaan myös muualla Suomessa.

Lue lisää: ”Tilanne on katastrofaalinen” – Husin työntekijät kertovat toistuvista vaara­tilanteista päivystyksessä

Lue lisää: Aivoverenvuodosta kärsinyt mies odotti lääkärille pääsyä yli kuusi tuntia päivystyksessä –  Husin ruuhkat ovat nyt ennennäkemättömät

Taysin päivystyksessä saattaa olla kerralla 80 potilasta, josta vain 20 pystyy kävelemään. Jatkohoitoon pääseminen voi kestää Mäkelän mukaan viidestä yli kahteentoista tuntiin.

Jatkohoitoa edeltävällä tarkkailuosastolla potilas on ollut pisimmillään yhdeksän päivää, kun siellä pitäisi viettää enintään vuorokausi ennen jatkohoitoon siirtämistä.

HS:n haastatteleman sairaanhoitajan mukaan muun muassa kaikki päivystyksen koronaviruspotilaat ovat yhden hoitajan vastuulla. Heitä saattaa olla jopa kymmenen kerralla. Potilaiden on oltava eristyshoidossa, jossa he saattavat pysyä viisi yötä ennen kuin pääsevät jatkohoitoon.

Suuri ongelma on hoitajan mukaan myös se, että kun muita osastoja suljetaan, niin niihin kuuluvat potilaat tuodaan päivystykseen.

”Päivystys on hyvä paikka päivystyspotilaille, mutta jatkohoitopaikkana aivan surkea. Ei meitä ole mitoitettu siihen, että hoidetaan vuodepotilaita päivystyksen lisäksi”, hän sanoo.

Muilla osastoilla on rajattu määrä paikkoja, jotka on määritelty. Päivystyksessä selkeää rajaa ei ole määritelty, joten kun tila loppuu muualta, potilaat tuodaan sinne.

”Asenne näyttää olevan, että päivystykseen mahtuvat kaikki.

Sekä Mäkelä että Delany ovat huolissaan hoitajien jaksamisesta.

”Teen itsekin paljon potilastyötä. Koen, että tilanne on uuvuttava, turhauttava ja työmäärä niin hallitsematon, ettei työtä pysty tekemään hyvin”, Delany sanoo.

Ruuhka on ollut välillä kesän aikana niin valtava, että kaikki päivystyksen sängyt ovat olleet käytössä. Hän huomauttaa, että päivystyksessä käytössä olevat laverit eivät myöskään ole varsinaisia potilassänkyjä ja niillä kolme vuorokautta makaaminen voi aiheuttaa esimerkiksi makuuhaavoja.

Välillä hoitajat ovat käyttäneet tunteja jatkohoitopaikan etsimiseen.

”Suurin piirtein jokaisesta siivouskomeron nurkasta on mietitty, että mahtuisiko vielä [tuohon vuodepaikka]. Potilaspaikat on ripoteltu pitkin käytäviä. Kokemukseni mukaan tämä kesä on ollut erityisen vaikea.”

Mikkelin keskussairaalan päivystyksessä kesä on ollut yhtä lailla ruuhkainen, kertoo Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän päivystyksen ja ensihoidon palvelualajohtaja Hans Gärdström.

”Tiukkaa on ollut, mutta olemme selvinneet”, hän summaa.

Jonotusajat ovat Gärdströmin mukaan olleet pääsääntöisesti kohtuullisia, vaikka yksittäiset ihmiset ovat joutuneet odottamaan noin 10–12 tuntia.

Kotkassa ja Kouvolassakin jonotusajat saattavat olla pahimmillaan kymmenen tuntia, kertoo Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän päivystyksen yli­lääkäri Kimmo Salmio.

”Toki aulapotilaan odotusaikaan vaikuttaa paljon se, millaisia tutkimuksia tehdään. Mutta ei 6–8 tunnin odotusaika aulassa ole harvinaisuus kesän aikana ollut”, hän sanoo.

Muutamissa tapauksissa potilas on joutunut odottamaan jatkohoitoa vuorokausia.

”Päivystykseen heijastuvat koko terveydenhuollon ongelmat.”

Moni jatkohoitopaikkaa jonottavista on iäkäs, joka tarvitsisi esimerkiksi hoivapaikan. Samaa kertoo Gärdström Mikkelistä.

”Tämä on valtakunnallinen ongelma, johon toivoisin valtakunnallista kannan­ottoa. Onko meillä tarpeeksi vanhusten tuettuja asumispalveluita, ja pääseekö sinne tarvittaessa vaikka väliaikaiselle hoivapaikalle riittävän nopeasti?” Salmio sanoo.

”Päivystykseen heijastuvat koko terveydenhuollon ongelmat: ikääntyneiden jatkohoito­paikkojen vähyys, terveysasemien heikentyneet resurssit ja sairaalahoidon vähentyneet vuodehoitokapasiteetit.”

Päivystykseen hakeutuvien potilaiden määrä kuntayhtymän alueella on lisääntynyt. Työntekijöiden määrä ei ole noussut samassa suhteessa.

Alueella on pulaa osaavasta, kokeneesta henkilökunnasta – aivan kuten muuallakin Suomessa.

Acutassa pula kokeneista hoitajista on valtava, HS:n haastattelema sairaanhoitaja kuvailee. Monet ovat lopettaneet vaikeiden työolojen vuoksi.

”Ihmiset ovat aivan loppuun palaneita. Ensin he vain itkevät, sitten he vaihtavat alaa.”

Pääluottamusmies Mäkelän arvion mukaan sijaisten tarve liikkuu sadoissa.

”Väki hakeutuu pois, ja uusia ei tule tilalle.”

Myös HS:n haastattelema sairaanhoitaja kertoo vaihtavansa alaa.

”Olen ollut koko tämän kesän töissä, ja pääsin juuri lomalle. En ole koskaan ollut näin väsynyt. Siksi olen päättänyt, että ensi kesänä minun täytyy tehdä jotain muuta.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat