Ministeri Aki Lindénin ehdotus urakka­palkasta päivystysten purkamiseksi herättää hämmennystä – Terveys­palvelu­johtaja: ”Valtio­valta ei ole tästä leikistä vapaa”

Ministeri Aki Lindénin urakkapalkkaehdotus päivystysten ruuhkien helpottamiseksi ei Hali ry:n eikä Pirkanmaan sairaanhoito­piirin johtaja­ylilääkärin mukaan yksinään riitä.

Ministeri Aki Lindénin (vas.) ehdottaa urakkapalkkaa hoitohenkilökunnalle. Hali ry:n terveyspalvelu­johtaja Hanna-Maija Kausen mukaan ongelmat ovat syvemmällä.

3.8. 19:50 | Päivitetty 3.8. 20:15

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd) ehdottaa viestipalvelu Twitterissä urakkapalkan maksamista hoito­henkilökunnalle päivystysruuhkien helpottamiseksi.

Lindén täsmentää HS:lle, että hän suosittelisi urakkapalkan maksamista myös hoitajille. Hän korostaa, että ajatus urakkapalkasta ei ole ennenkuulumaton.

”Ei se ole ratkaisu kaikkiin asioihin, mutta sillä Suomen terveydenhuolto on iät ja ajat pyörinyt”, Lindén sanoo viitaten esimerkiksi omiin kokemuksiinsa aikanaan päivystys­lääkärinä.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin työntekijät ovat kuvailleet tilannetta katastrofaaliseksi: potilasturvallisuus vaarantuu toistuvasti, ja osa potilaista odottaa lääkärille pääsyä tunteja.

Lindénin mielestä ”päivystykset pelasivat ennen kuin unelma”. Hän kertoo päivystäneensä ilta-, yö- ja viikonloppu­vuoroissa vuosina 1975–2001.

”Me istuimme siellä ja odotimme potilaita. Sitä mukaa kun potilaita tuli sisään, me niitä otimme. Jokainen pääsi hoitoon heti, ei tullut edes kymmenen minuutin odotusta.”

Lindén sanoo, että urakkapalkka sopii vain tietynlaisiin tapauksiin. Esimerkiksi psykiatristen potilaiden hoitoon se ei sovi.

”Sehän sopii tällaisiin nopeasti katsottaviin tapauksiin. Että haava, haava, angiina, korvatulehdus, virtsatulehdus. Tällaisiin, joissa itselläni päivystävänä lääkärinä oli vauhti noin kuusi potilasta tunnissa.”

Lue lisää: Opposition kansanedustajat vaativat hallitusta toimimaan sairaaloiden ruuhkissa: ”Ei siitä voi pestä käsiään”

”Potilaita katsotaan yhteispäivystyksissä karsaasti.”

Lindén pitää yhtenä syynä päivystysten ruuhkiin sitä, että Suomessa on luotu niin sanottuja yhteispäivystyksiä. Niissä hoidetaan sekä perusterveyden­huollon että erikois­sairaanhoidon päivystyspotilaita laajalta alueelta.

”Jos nyt sanotaan suoraan, tämä järjestelmä on jollakin lailla ryssitty”, Lindén sanoo.

Lindénin mielestä yhteispäivystyksistä tuli ”jättiläismäisiä, työntekijöille eräänlaisia suolakaivoksia”. Terveyskeskusten päivystyksissä hoidettiin hänestä tehokkaasti potilaita, joiden vaivat olivat kevyitä.

”Eli ei ole kirveellä lyöty jalkaan tai sydänkohtausta, vaan pitkittynyt flunssa tai pari vuorokautta ollut kipua. Se toimi kuin ilta­vastaanottona, mutta se oli hirveän hyvää palvelua. Nyt potilaita katsotaan yhteis­päivystyksissä karsaasti.”

Lindén esittääkin, että ilta- ja viikonloppu­päivystystä alettaisiin jälleen pitää terveys­keskuksissa.

”Niin saisimme raskaista yhteispäivystyksistä kevyimmät potilaat paikkaan, jossa he saavat asianmukaista hoitoa nopeasti, niin kuin ennen saatiin.”

Hyvinvointiala Hali ry:n terveyspalvelu­johtaja Hanna-Maija Kause ei usko, että urakkapalkka­kokeilu parantaisi ruuhkautuneita päivystyksiä. Hali ry edustaa sote-alan ja varhaiskasvatuksen palveluja tuottavia yrityksiä ja järjestöjä.

”En lähde tässä täysin tuomitsemaan, voihan sitä aina kokeilla. On kuitenkin itsensä pettämistä ajatella, että päivystyksen ongelmat hoidettaisiin keskittymällä ainoastaan päivystykseen.”

Kausen mukaan ongelmat kytevät syvemmällä. Hän ei usko, että ministerin ehdotus olisi sellaisenaan ratkaisu päivystysruuhkien selvittämiseen.

”Pitkällä tähtäimellä jousto toimii paremmin kuin taloudellinen kannustin. Perus­ongelma on se, että ei ole riittävästi ihmisiä, jotka jaksaisivat olla edes töissä.”

Ongelmien ratkaiseminen lähtee Kausen mukaan monien palveluiden parantamisesta. Hän mainitsee esimerkiksi vanhustenhoidon, jonka pettäessä vanhukset hakeutuvat ensimmäiseksi päivystykseen.

”Kun kaikki muu sakkaa, ihmiset valuvat päivystykseen.”

Kause painottaakin ennemmin tekemisen vapauden tarjoamista ja henkilöstön jaksamisesta huolehtimista.

Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) ja Pirkanmaan sairaanhoito­piirin johtaja­ylilääkäri Juhani Sand ei hänkään usko, että Lindénin ehdotus olisi sellaisenaan ratkaisu päivystysruuhkiin.

”Ehdotettu ratkaisu ei ainakaan yksin poistaisi Taysin päivystyksen ruuhkia, joissa ongelma ei ole niinkään uusien potilaiden määrä tai lääkärityön riittävyys vaan ennen kaikkea jatkohoito­paikkojen puutteen tuoma pitkittynyt hoitoaika päivystysalueella sekä siihen liittyvä lisääntyvä hoitotyön tarve”, Sand kirjoittaa sähköpostitse.

HS uutisoi keskiviikkona Taysin Acuta-päivystyksen ruuhkista. Melkein joka vuorosta puuttuu työntekijöitä, ja työntekijöillä on niin kova kiire, että apulaisylilääkäri ja vastuualue­johtajan varahenkilö Jutta Delanykin ilmaisi olevansa huolissaan potilas­turvallisuudesta.

Sandin mukaan tilanteen ratkaisemiseksi potilaat pitäisi saada oikeisiin hoitopaikkoihin. Tällä hetkellä perusterveydenhuolto on kuormittunut, koska hoivapaikkoja ja kotiin vietäviä palveluita ei ole tarpeeksi ikääntyneelle väestölle. Tämä heijastuu erikoissairaanhoitoon, jossa paikkoja vievät ”perusterveydenhuoltotasoiset potilaat”.

Lue lisää: Katastrofi on lähellä, kuvaavat työntekijät ruuhkautuneiden päivystysten tilannetta eri puolilla Suomea

Hali ry:n Kausen mukaan tilanteen ratkaiseminen ei ole yksin sairaanhoitopiirien käsissä.

Hän sanoo, että Suomessa on riittävät resurssit toimivaan sairaanhoitoon, mutta niiden käyttäminen vaatii kehittämistä toimiakseen.

”Valtiovalta ei ole tästä leikistä vapaa. Pitäisi katsoa yhteiskuntana peiliin, jos tätä kokonaisuutta ei saada toimimaan.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat