Inarissa havaittiin maan­järistys – jo toinen loppukesän järistys Pohjois-Suomessa

Suomen voimakkain maanjäristys mitattiin vuonna 1979 Etelä-Pohjanmaalla.

3.8. 19:58

Inarissa havaittiin eilen illalla maanjäristys, jonka voimakkuus oli 2,0. Asiasta kertoo STT:lle seismologi Tuija Luhta Helsingin yliopiston seismologian instituutista.

Kyseessä on jo toinen loppukesän Pohjois-Suomessa havaittu maanjäristys. Viimeksi pari viikkoa sitten Enontekiötä vavisutti maanjäristys, jonka voimakkuus oli 2,8.

Maanjäristykset ovat Lapissa tavanomaisia, sillä se on Suomen seismisesti aktiivisinta aluetta.

”Poikkeuksellista näissä Enontekiön ja Inarin maanjäristyksessä on ollut se, että ne ovat osuneet asutusalueiden lähelle ja siksi ihmiset ovat havainneet ne”, Luhta sanoo.

Seismologian instituutilla on koko Suomen kattava seisminen verkko, jolla havaitaan pienempiäkin maanjäristyksiä, joita ihmiset eivät havaitse.

Lisäksi Ruotsista ja Norjasta saadaan tietoa lähialueiden järistyksistä.

”Laitteet huomaavat pienemmätkin risahdukset, joita ihmiset eivät”, Luhta kertoo.

Ihmiset voivat myös ilmoittaa havainnoistaan seismologian instituutille palautelomakkeen kautta. Eilisestä Inarin maanjäristyksestä oli keskiviikkoiltapäivään mennessä tullut Luhdan mukaan kymmenkunta yleisöhavaintoa.

Suomessa havaitaan vuosittain noin sata maanjäristystä. Niitä tulee ympäri Suomen, mutta osa Suomesta on järistyksille alttiimpaa.

”Koko Suomen kallioperä on vanhaa, ja rikkonaisuusvyöhykkeitä menee ristiin rastiin. Erityisesti Lapissa on post­glasiaalisiirroksia [jääkauden jälkeisiä kallioperän siirroksia] ja maan kuoren jännityskenttä pääsee purkautumaan helposti”, Luhta selittää.

”Se on oikeastaan meidän onnikin, että jännitteet pääsevät purkautumaan helposti, ettei isoja järistyksiä synny.”

Suomessa ei Luhdan mukaan tunneta yhtäkään tapausta, jossa joku olisi kuollut maanjäristyksen vuoksi.

”Pahimmat tapaukset ovat sellaisia, että jo valmiiksi huonokuntoinen kirkontorni on sortunut joskus satoja vuosia sitten tai rakennusten perustuksiin on tullut halkeamia.”

Tarkkaa magnitudirajaa ihmiselle ja infrastruktuurille haitalliselle maanjäristykselle on Luhdan mukaan hankala antaa.

”Mahdolliset vahingot riippuvat paljon paikan kallioperästä. Suomessa on maanjäristysten kannalta se hyvä puoli, että peruskallio on lähellä maanpintaa. Peruskallion päällä olevat sedimenttikerrokset yleensä vahvistavat maanliikettä ja pienemmätkin järistykset voivat aiheutua tuhoisiksi”, Luhta kertoo.

Voimakkain Suomessa mitattu maanjäristys on vuodelta 1979. Silloin Lappajärvellä Etelä-Pohjanmaalla mitattiin 3,8 magnitudin järistys.

Lähialueen suurin järistys mitattiin Viron rannikolla niin ikään 1970-luvulla.

”Se tuntui laajasti Suomessa pääkaupunkiseudullakin”, Luhta kertoo.

Inarin maanjäristyksestä uutisoi aiemmin Yle.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat