Päivystyslääkäri: Vanhuksen vaiva hoidetaan päivystyksessä puolessa tunnissa mutta hän jää sinne päiviksi makaamaan

Akuuttilääketieteen yhdistyksen puheenjohtaja Veli-Pekka Rautava kertoo, miten terveydenhoidon ongelmat ovat kasautuneet kesällä laajemmin päivystyksiin.

Sairaanhoitaja Päivi Koivula hoiti potilasta Turun yliopistollisen keskussairaalan päivystyksessä elokuun alussa.

10.8. 11:13 | Päivitetty 10.8. 11:16

Päivystysten loppukesän ruuhkat ovat vakava oire siitä, että terveydenhoitoa tarvitsevat suomalaiset eivät saa sitä oikeaan aikaan oikeasta paikasta.

Tämä koskee etenkin iäkkäitä potilaita, joita on suuri osa päivystysten potilaista.

”Kesän ongelma päivystyksissä eivät ole olleet ovesta sisään tulevat potilaat, vaan se, että emme saa heitä ovesta ulos”, tiivistää Suomen Akuuttilääketieteen yhdistyksen puheenjohtaja Veli-Pekka Rautava. Hän työskentelee Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksen osastonylilääkärinä ja pitää tiivistä yhteyttä päivystyslääkäreihin ympäri Suomea.

Hoitajapulan aiheuttama potilaiden jatkohoitopaikkojen vaje alkoi vaikeuttaa päivystystyötä jo ennen kesää. Esimerkiksi Husissa on jouduttu sulkemaan paikkoja osastoilta jo keväällä.

”Useat ylilääkärit eri puolelta Suomea raportoivat nyt, että hoitohenkilökunnan rekrytointiongelmien vuoksi jatkohoitopaikkojen määrää ei saada normaalitasolle syksylläkään”, Rautava sanoo.

Päivystysten ruuhkiin on johtanut ketjureaktio. Vaikein ketjun solmu on, että monilla paikkakunnilla vanhusten hoivakoteihin eivät pääse ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevat vanhukset.

Hoivakodeissa olisi monilla paikkakunnilla huoneita ja sänkyjä, mutta ei riittävästi hoitajamitoituksen vaatimaa henkilökuntaa.

”Hoivakodit eivät voi ottaa terveyskeskusten vuodeosastoilta vanhuksia hoitoon. Se taas johtaa siihen, että sairaaloista ei pystytä siirtämään potilaita terveyskeskusten vuodeosastoille, koska ne ovat jo täynnä”, Rautava sanoo.

”Tämä sama ongelma on kuulunut monista suurista päivystyksistä”, hän lisää.

Vuoden 2019 hoivakriisin jälkeen ympärivuorokautisen hoivan valvontaa on kiristetty. Siihen liittyy myös lakimuutos hoitajamitoituksesta, jonka on nyt 0,6 ja jonka on määrä nousta ensi huhtikuussa 0,7:ään.

Lopputulos on se, että hoitoa tarvitsevat vanhukset jäävät hoitoon päivystyksiin, koska mitään muutakaan paikkaa heille ei ole. Päivystyksen ovia ei voida laittaa kesällä kahdeksi viikoksi kiinni.

”Vaikka ikääntyneen potilaan vaiva saataisiin hoidettua puolessa tunnissa, hän saattaa olla päivystyksessä kolme päivää, jos jatkohoitopaikkaa ei ole,”, Rautava kertoo.

Rautava antaa esimerkin: 92-vuotias ihminen asuu kotonaan. Tulee viikon kestävä helle tai vanhuksille yleinen virtsatientulehdus. Sen jälkeen vanhus voi olla siinä kunnossa, että hän tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa pari päivää.

”Joku aivan tavallinen infektiotauti voi viedä vanhoilta potilailta jalat alta”, hän sanoo.

Kun jatkopaikkaa jonottava vanhus jää päivystyksen vastuulle, siellä hoitajat auttavat häntä syömään, vessaan ja hänelle jaetaan lääkkeet. Sen tekevät hoitajat, jotka samaan aikaan hoitavat kiireisten terveysongelmien kanssa päivystykseen sisään tulevia potilaita.

Ongelma on myös, jos päivystyksestä kehotetaan potilasta hakeutumaan parin päivän sisällä hoitoon terveyskeskukseen mutta sinne pääseekin viikkojen päästä.

”Silloin potilas on jonkin ajan päästä uudelleen päivystyksen luukulla”, Rautava sanoo.

Veli-Pekka Rautavan mukaan kesäaikaan Suomessa päivystyksiin tulee ylipäätään noin 15–20 prosenttia enemmän potilaita kuin muina aikoina vuodesta.

Rautava ei osaa suoraan sanoa, kuinka paljon vanhusten hoivakotien hoitajamitoitus vaikuttaa syntyneeseen tilanteeseen.

”Tämä on monen asian vyyhti”, hän sanoo ja listaa nyt pintaan nousseita terveydenhuollon ongelmia.

Väestö on vanhempaa, joten monisairaita potilaita on enemmän. Mitä useamman diagnoosin potilas on päivystyksessä, sitä kauemmin hänen hoitonsa siellä kestää.

Laitospaikkoja on vähennetty niin terveyskeskusten vuodeosastoilta kuin hoivakodeistakin. Nyt hoitoketju on monella tulevalla hyvinvointialueella sekava. Tähän hoitoketjun epäselvyyteen pitäisi sote-uudistuksen vastata.

Lue lisää: Työntekijät kertovat, mistä Husin katastrofaaliset ruuhkat johtuvat: ”Koko terveyden­hoito­järjestelmä on sakkautunut”

”Kunnat ovat säästäneet, erikoissairaanhoito on säästänyt ja sairaanhoitopiirit ovat säästäneet. Siis kaikki eri rahoituksen piirissä olevat tahot ovat vähentäneet potilaspaikkoja. Asiaa vaikeuttaa kunnissa se, että perusterveydenhuolto on säästänyt ja sosiaalipuoli eli ympärivuorokautinen hoiva on säästänyt tietämättä, mitä toinen tekee”, Rautava sanoo.

Hän myöntää, että yksityisiä hoivapaikkoja on lisätty, mutta niiden kyky hoitaa potilasta on rajallisempi. ”Hoivakodeista tuodaan potilas herkemmin päivystykseen kuin aikanaan vanhainkodeista”.

Rautava huomauttaa, että akuuttilääketiede on lääkäreiden ja lääketieteen opiskelijoiden keskuudessa edelleen suosittu ala. Lääkäreiden lisäämisellä tai lääkäreiden urakkatöillä ei päivystysten ongelmia kuitenkaan ratkota.

”Jos jatkohoitopaikkoja ei ole, lääkärien lisääminen päivystyksiin ei auta mitään.”

”On puhuttu paljon siitä, että hoitajien työt ovat kuin suolakaivoksessa ja alan maine on kärsinyt. Hoitajien työ on hyvä työ, ja siinä pystyy tekemään paljon hyvää. Hoitajien palkkaus pitäisi saada kuntoon. Kuka sen järjestää, sitä en osaa sanoa”, Rautava sanoo.

Lue lisää: Hus: Päivystyksen ruuhkat johtuvat opiskelijoiden asenteiden muutoksesta

Vaikka päivystysten ruuhkautumisen pääsyyt ovat hoitajapulassa ja hoitoketjun sakkaamisessa, nostaa Akuuttilääketieteen yhdistyksen puheenjohtaja Veli-Pekka Rautava esiin myös potilaat.

”Potilaat saattavat olla vaativia. Meillä on päivittäin päivystyksessä ihmisiä, joiden ei siellä tarvitsisi olla. Yhteiskunnassa kaikkea pitää saada 24/7 ja se heijastuu ihmisten vaatimuksiin”, hän sanoo.

Päivystyksessä potilaat laitetaan kiireellisyysjärjestykseen ja sitä arvioidaan ruuhkan aikana vielä tarkemmin.

”Tämä on toiminut kesällä Suomen sairaaloissa edelleen hyvin. Tietenkin pitää ottaa huomioon, että potilaalla ei ole tullessaan kiireellisen hoidon tarvetta, mutta kahden tunnin odotuksen tai kymmenen tunnin odotuksen jälkeen voi olla”, hän sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat