Kaksi ilkivallan­tekijää sekoitti Suomen juna­liikenteen tunneiksi – Näin Suomessa varaudutaan huolto­varmuutta uhkaaviin häiriöihin

Huoltovarmuus ei romahda, vaikka Suomen raideliikenne pysähtyisi kokonaan. Häiriöiden välttämistä tärkeämpää ovat keinot, joilla niihin pystytään vastaamaan.

Junat olivat maanantaina tunteja myöhässä katkenneiden kaapeleiden takia.

9.8. 20:03

Yksittäinen ilkivallanteko voi sekoittaa raideliikenteen laajalti.

Tämä kävi selväksi, kun Lempäälässä katkenneet sähkökaapelit aiheuttivat mittavia häiriöitä junaliikenteelle ympäri Suomea maanantaina. Syyksi epäillään ilkivaltaa. Rataliikennekeskus on tehnyt asiasta rikosilmoituksen.

Lue lisää: Poliisi epäilee vanhoja tuttujaan juna­liikenteen pysäyttäneestä kaapelin­katkaisusta, teko tallentui valvonta­kameraan

Huoltovarmuuden kannalta sähkön merkitys on suuri, eikä rautatiejärjestelmä ole poikkeus, sanoo logistiikan varautumispäällikkö Tapio Tourula Huoltovarmuuskeskuksesta.

”Jos veturi kulkee sähköllä ja sähkökaapeli on mennyt poikki, siitä ei pääse sähköveturilla yli”, Tourula sanoo.

Tästä huolimatta Tourula ei pitäisi vastaavien häiriötilanteiden mahdollisuutta merkittävänä huoltovarmuusriskinä.

Rautatiejärjestelmän rooli huoltovarmuudessa on toki tärkeä. Siksi häiriöalttiutta seurataan tarkasti, ja toimintavarmuutta arvioidaan jatkuvasti, Tourula kertoo.

”Jos junat eivät pääsisi ollenkaan kulkemaan Suomessa, se varmasti vaikuttaisi huoltovarmuuteen ja vaikeuttaisi asioita.”

Oleellista turvallisuuden kannalta on kuitenkin järjestelmän resilienssi, eli kyky vastata ongelmiin.

”Tarkastelemme esimerkiksi sitä, kuinka iso osa tavaroita kuljetetaan rautatiejärjestelmässä ja kuinka paljon pystytään siirtämään tarvittaessa tieliikenteeseen.”

Tavaroita voidaan kuljettaa esimerkiksi rekoissa. Ihmisille on mahdollista järjestää linja-autokyytejä, kuten alkuviikosta tehtiin.

Myös häiriöiden pituudella on merkitystä. Kun yksittäinen häiriö saadaan korjattua riittävän nopeasti, seuraukset jäävät suhteellisen pieniksi.

Väyläviraston apulaisjohtaja Mauri Mäkiaho sanoo, että häiriöiden lähteet on melko helppo paikantaa. Yleensä on tiedossa, millä rataosuudella ongelmat ovat, ja paikalle saadaan nopeasti apua.

Mäkiahon mukaan järjestelmät on pyritty rakentamaan siten, ettei kaikki ole yhden kortin varassa. Hyvin paikallinenkin vika voi kuitenkin vaikuttaa liikenteeseen laajasti, vaikka vain osa järjestelmästä olisi epäkunnossa.

”Kun liikenteenohjaukseen liittyviä laitteita tippuu pois, junaturvallisuus vaarantuu. Kun liikenne pysäytetään, seurauksia on helpompi hallita”, Mäkiaho sanoo.

Katkaistu kaapeli oli tietoliikennekaapeli, joka liittyy junien ohjaus- ja turvajärjestelmiin. Vaikutukset olivat näkyviä, koska kaapeleita katkaistiin keskeisestä sijainnista useita.

Tampereen ja Riihimäen välinen osuus on osa päärataa, joten vian vaikutukset kohdistuvat erityisesti Helsingin ja Oulun välillä kulkevaan liikenteeseen, mutta sitä kautta myös muihin liikenneyhteyksiin. Vaihtoyhteyksien kautta vaikutukset tuntuvat koko maassa.

Mäkiaho ei ajattele, että raideliikennettä olisi Suomessa erityisen helppo häiritä.

Varusteet ja laitteet eivät ole normaalisti näkyvillä, ja rata-alueet on yleensä aidattu.

”Jos joku haluaa tarkoituksella rikkoa jotain, niin tietenkin se on mahdollista. Mutta ei se mitenkään erityisen helppoa ole.”

Myös Lempäälässä joku oli todennäköisesti mennyt varta vasten suljetulle työmaalle. Kaapelit ovat Mäkiahon mukaan paksuja, joten niiden katkaisemiseen on pitänyt varautua työkaluilla.

Tourulan mukaan kokemus osoittaa, että Suomessa rautatiejärjestelmä toimii hyvin ajoittaisista häiriöistä huolimatta.

”Isossa kuvassa viat saadaan nopeasti korjattua”, Tourula sanoo.

Digitalisaatio aiheuttaa kuitenkin laajemmin kyberturvallisuuteen ja sähkönsaantiin liittyviä riskejä. Niihin on Tourulan mukaan syytä suhtautua tosissaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat