Suomi menee vauhdilla Natoon, ja kiusaksi ennakoitu Venäjä seuraa apaattisena vierestä: ”Onko tämä vain tyyntä myrskyn edellä?”

Pelot Venäjän Suomea kohtaan tekemästä kiusasta ovat alkaneet hälvetä. ”Kun et voi tehdä mitään, niin mitä teet, ettei maine mene?” kysyy Pekka Toveri.

Martti J. Kari, Pekka Toveri ja Mika Aaltola sanovat kaikki, että Venäjän resurssit ovat osoittautuneet rajallisiksi.

17.8. 2:00 | Päivitetty 17.8. 6:03

Hiljaista on ollut tämä harmaa aika. Kun Suomi alkoi keväällä ottaa reippaita askelia Natoa kohti, alkoivat myös pelot, että edessä olisi monenlaista Venäjän harjoittamaa kiusaa Suomea kohtaan.

Nyt nuo pelot alkavat tuntua turhilta. Ainakin julkisuudessa nähdyt Venäjän vaikuttamis­yritykset ovat olleet kovin vähissä. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on kohta jatkunut puoli vuotta.

”Ei Venäjällä ole merkittäviä vapaita resurssia sotilaallisesti, ja taloudellisetkin painostuskeinot ovat vähissä, kun energiantuonti on loppunut ja kauppakin pientä”, sanoo Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri.

Paljon pelätty venäläinen kyberkyvykkyys ei sekään ole kovin paljon Suomessa näkynyt. Sen voimat ovat nyt kiinni Ukrainassa.

”Kun et voi tehdä mitään, niin mitä teet, ettei maine mene?” kiteyttää Toveri venäläisten tilanteen.

Pekka Toveri

Kun Suomi lähti pikaradalle Natoa kohti pian Venäjän aloitettua helmikuussa hyökkäyksensä Ukrainaan, venäläiset Toverin arvion mukaan totesivat, ettei sille mitään enää voi. Suomi menee menojaan. Samalla venäläisten tarina muuttui yhdessä yössä.

”Siellä alettiinkin katsoa, että ei Suomen Nato-jäsenyys ole mikään ongelma, koska Suomi on niin pieni maa. Tilanne muuttuisi, jos Nato toisi infrastruktuuriaan lähelle Venäjän rajoja Suomessa. Venäjällä ei tällaisia mielenmuutoksia kyseenalaisteta”, Toveri sanoo.

Keväällä julkisuudessa maalailtiin monenlaisia mahdollisia uhkakuvia, joita Suomi olisi saattanut kokea. Näitä olivat esimerkiksi meriyhteyksien häirintä, kyberiskut kriittisiin kohteisiin, pakolaisten vyöry itärajan yli. Näitä ei ole nähty.

”Venäjän sota ei kulje, ja Ukraina on paikoin ottanut aloitetta haltuunsa. Talous on kovilla. Heillä on nyt isompia ongelmia kuin Suomen Nato-jäsenyys. Kremlissä todennäköisesti ajatellaan, että keskitytään nyt isompiin asioihin”, Toveri arvioi.

”Siellä on varmaan todettu, että ei ole vaivan arvoista. Niillä keinoilla ei enää Suomen Nato-jäsenyyttä muuteta.”

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden allekirjoitti Suomen ja Ruotsin sotilasliitto Natoa koskevat liittymisasiakirjat Washingtonissa tiistaina.

Lue lisää: Presidentti Biden allekirjoitti Suomen ja Ruotsin Nato-liittymis­asia­kirjat – Suurlähettiläs Mikko Hautala: Suomen ja Yhdysvaltojen suhde on tiiviimpi kuin koskaan

Vastikään eduskuntaan kohdistunut palvelunestohyökkäys saattaa silti olla muistutus siitä, että uhka ei ole poistunut. Tiedot tekijästä puuttuvat.

”Venäjä käyttää rikollisia hakkeriryhmiä vastaaviin tekoihin, koska niihin liittyy kiistettävyys ja jäljet loppuvat aina lyhyeen”, Toveri sanoo.

”Ei sitä voi kokonaan poissulkea, että jotain vielä tapahtuisi. He voivat odottaa, että meidän valmiutemme laskee, ja näpäyttävät sitten. Mutta en usko mihinkään mittavaan operaatioon, koska mitä sillä saavuttaisi. Sellainen vain vahvistaisi kansan tukea päätökselle.”

Ulkopoliittisen instituutin (UPI) johtaja Mika Aaltola näkee harmaan ajan höyryjunanharmaana, koska niin nopeasti, voimalla ja vakaasti Suomi liikkuu nyt Natoa kohti.

”Venäjä uhkasi Suomea sotilaallis-teknisillä seurauksilla, jos Suomi liittyy Natoon. Nähtäväksi jää, mihin se kykenee”, Aaltola sanoo.

Mika Aaltola

”Sotilaallisesti se ei kykene paljoonkaan, mutta sillä on kulissien takana syvälle suomalaiseen yhteiskuntaan ulottuvat verkostot, joita se voi yhä käyttää. Niin on ollut Neuvostoliiton ajoista lähtien. Niissä on kyse demokraattisten haavoittuvuuksien hyväksikäytöstä”, Aaltola kertoo.

”Venäjän kapasiteetit ovat osoittautuneet rajallisiksi. On osoittautunut, että sen sotilaskalusto ei pärjää Ukrainalle, kun Ukraina saa vielä läntistä aseapua. Se tarkoittaa Venäjän mahdin rapautumista.”

Hän myös pitää selvänä, että optimistisen Venäjä-asenteen aika ei Suomessa tule vielä vuosiin, koska on osoittautunut, että Venäjällä on yhä vallassa asenne, jossa ei kunnioiteta rajoja naapuriin.

Venäjän aiheuttama kiusa ei kuitenkaan ole koskaan eksistentiaalinen uhka kuten sota on, hän muistuttaa. Se on lopulta vain kiusaa, joka ei johda mihinkään, jos Suomi ei anna sen johtaa.

”He ovat olleet siinä aika onnettomia. Joitakin palvelunestohyökkäyksiä on ollut, mutta ei niillä ole mitään merkitystä, jos rehellisiä ollaan”, sanoo yliopisto-opettaja Martti J. Kari, entinen Puolustusvoimien pääesikunnan apulaistiedustelupäällikkö ja eversti evp.

Tosin kyse voi hänen mukaansa olla siitäkin, että venäläiset vain koettavat pala palalta kokeilla järjestelmiä ja katsoa, mikä toimii ja millaisia vaikutuksia sillä on.

Martti J. Kari

Keväällä Itä-Suomessa ilmeni gps-häirintää, mikä sotki lentoliikennettä. Sen pelättiin jatkuvan, mutta toisin kävi.

”Gps-häirinnässä ei välttämättä ole kyse siitä, että he kohdistavat sen pahantahtoisesti nimenomaan meihin. He harjoittavat omaa ilmapuolustustaan, eikä heitä haittaa, jos häiriöt ulottuvat naapurin puolelle. Mutta he myös näkevät suomalaisesta mediasta, että Lappeenrannan kenttä pimeni ja ovat tyytyväisiä, kun saavat tietää sen tehon”, Kari sanoo.

Energiallakaan ei hänen mukaansa Venäjä pysty enää pelaamaan tehokkaasti, koska Suomi on ryhtynyt korvaamaan sitä muista lähteistä.

Itärajalla puolestaan ei ole nähty pakolaisvirtoja, mihin Suomi ehti jo varautua lakimuutoksilla. Karin mukaan tällainen nopea varautuminen pelasi venäläisiltä kortit pois.

Myös ilmatilassa on ollut rauhallista, sillä ilmatilanloukkauksia ei ole ollut tavallista enempää. Kari uskoo, että niin Ilmavoimat kuin Merivoimatkin ovat hyvässä valmiudessa reagoimaan rajaloukkauksiin.

”Onko tämä kaikki sitten vain tyyntä myrskyn edellä, vai onko Venäjä vain luovuttanut? Suomi lähti lopulta Natoa kohti [Antero] Mertarannan sanoin kuin vasara liukkaalta peltikatolta. Venäjällä uskottiin, että Nato-optio on ikuinen mantra, jota Suomi ei koskaan lunasta.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat