Arktinen alue lämpenee uskottua nopeammin, mikä uhkaa laukaista ilmaston­muutoksen toisen noidankehän

Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja on huolissaan ikiroudan sulamisesta, kun arktinen alue lämpenee uskottua nopeammin. Suomeen lämpenemisen vaikutukset hiipivät hiljalleen.

Sulavaa ikiroutaa Lenan suistolla Siperiassa. Arktisten alueiden ikiroutaan on varastoitunut arviolta 70 miljardia tonnia metaania.

12.8. 18:03

Torstaina julkaistu suomalaistutkimus kertoo huolestuttavia uutisia ilmaston­muutoksesta: arktinen alue on lämmennyt neljä kertaa niin nopeasti kuin maapallo keskimäärin.

Lue lisää: Suomalais­tutkimus: Arktinen alue lämpeneekin peräti neljä kertaa nopeammin kuin muu maapallo

Aiemmin arktisen alueen lämpenemisen on luultu olevan ”vain” kaksinkertaista globaaliin keskiarvoon verrattuna.

”Erittäin huolestuttava tulos”, sanoo Suomen Ilmasto­paneelin puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston emeritus­professori Markku Ollikainen.

Lämpenemisen nopeuteen on syytä kiinnittää huomiota monista syistä, mutta yhtä Ollikainen pitää tärkeimpänä.

”Jokaista tutkijaa pelottaa, mitä ikiroudalle käy.”

Arktisten alueiden ikiroutaan on varastoitunut arviolta 70 miljardia tonnia metaania. Kun ilmasto lämpenee, se on vaarassa vapautua ilmaan ikiroudan sulaessa.

Metaani on 28 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvi­huone­kaasu.

”Amazonin kaltaisten sademetsien katoamisen ohella tämä [ikiroudan sulaminen] on toinen pelottava noidankehä”, Ollikainen sanoo.

Suomen Ilmastopaneelin johtaja Markku Ollikainen on huolissaan arktisen alueen lämpenemisestä.

Toistaiseksi arktisille alueille edellisen jääkauden aikaan muodostunut ikirouta on pysynyt jäässä, mutta myös se lämpenee. Siperiassa ikiroudan sulamisesta on näkynyt viitteitä jo vuosia.

Ollikaisen mukaan vuonna 2015 saatiin tutkimustuloksia, jotka kertovat ikiroudan lämpötilan lähestyvän nollaa celsiusastetta, veden sulamispistettä. Mitä enemmän ilmasto arktisilla alueilla lämpenee, sitä syvemmältä ikiroutaa sulaa.

Suomalaistutkimuksen mukaan ilmaston muuttumista kuvaavat ja ennustavat ilmastomallit ovat reippaasti aliarvioineet eron lämpenemisen nopeudessa arktisen alueen ja muun maailman välillä. Tutkijoiden viesti on, että tarkentuneen tiedon myötä myös nykyiset ilmastomallit ja -skenaariot kaipaavat tarkennusta.

Esimerkiksi Pohjois-Euroopan talvien odotetaan lämpenevän 2060-luvulle tultaessa 2–7 asteella. Ovatko tällaiset arviot nyt vanhentuneita?

”Kyllä tämä tieto kaikkia tähän mennessä tehtyjä arvioita synkentää. Nyt tiedetään, että ollaan arvio­haarukoiden ylärajalla ja alarajaa kannattaa nostaa”, Ollikainen huomauttaa.

Arktinen alue on tutkimuksessa rajattu pohjoisen napapiirin sisään jäävään alueeseen. Suomessa raja kulkee Rovaniemen kohdalla.

Arktisen alueen lämpenemisen vaikutukset eivät rajoitu vain ikiroudan ja merijään sulamiseen kaukana navoilla.

Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen vuosi­keskil­ämpötila on 40 viime vuoden aikana kohonnut 0,2–0,4 astetta vuosikymmenessä.

Suomessa ilmaston lämpeneminen näkyy muun muassa luonnon lajiston muutoksina, tulvina, lumisten päivien vähenemisenä sekä vesistöjen lämpötilojen noususta aiheutuvana rehevöitymisenä. Sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet, kuivuudet ja myrskyt lisääntyvät. Maatalous ja alkuperäis­väestön elinkeinot ovat erityisen haavoittuvaisessa asemassa.

Suomea kuitenkin suojaa sen maantieteellinen sijainti Skandien suojassa. Jääkauden aiheuttama maan­kohoaminen rannikoilla taas taistelee merenpinnan nousua vastaan.

Ollikaisen mukaan mitään ”superdramaattista” ei ole luvassa. Salakavala muutos tapahtuu asteittain.

”Se tulee hissukseen ja joka paikkaan.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat