Puolustus­ministeri Kaikkonen: Suomi on jo täysin yhteen­sopiva Naton kanssa – ”Ei muuta kuin töpseli seinään”

Kaikkosen mukaan Venäjän hyökkäyksen alettua Nato-jäsenyyden hakeminen oli Suomelle ”ainoa looginen ja uskottava askel”. Ministerin mukaan Suomi voisi olla Naton täysjäsen loppuvuodesta.

15.8. 8:23 | Päivitetty 15.8. 10:48

Suomi on jo täysin Nato-yhteensopiva, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) sanoo.

Kaikkonen puhui maanantaina järjestyksessään 240. maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingin Säätytalolla.

”Pitkään rakentamamme Nato-yhteensopivuus näyttää nyt hyötyään. Olemme nyt täysin Nato-yhteensopiva. Täytämme Naton jäsenyyskriteerit. Ei muuta kuin töpseli seinään, voisi kai sanoa”, Kaikkonen totesi puheessaan.

Ministeri myös muistutti, miten nopeasti tilanne on muuttunut. Kun hän vuosi sitten avasi samaisen kurssin, maailman katseet olivat Afganistanissa. Sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

”Venäjän joukkojen siirto Ukrainan vastaiselle rajalle viime talven kuluessa ja sen aiheuttama sotilaallinen uhka kyllä nähtiin, mutta Venäjän hyökkäyksen toteutumiseen uskoi harva. Sillä niin absurdilta ja sotilaallisesti mahdottomalta se tuntui 2020-luvun Euroopassa”, Kaikkonen sanoi.

”Suomen harjoittama käytännönläheinen ja yhteistyöhakuinen Venäjä-politiikka kohtasi tuona samana päivänä vakavan iskun. Hämmästyttävällä nopeudella niin yleinen mielipide kuin myös poliittisten päättäjien tuki kääntyivät Nato-jäsenyyden kannalle.”

Nyt Venäjä käyttää Kaikkosen mukaan sotilaallista voimaa rajojensa siirtämiseen ja sen alkuperäinen tavoite oli pakottaa koko Ukraina omaan vaikutuspiiriinsä.

”Huolimatta siitä, että olemme pitäneet omasta puolustuksestamme hyvää huolta läpi vuosikymmenten, tuli kevättalvella selväksi, että jos haluamme edelleen korottaa sotilaallisen hyökkäyksen kynnystä, niin ainoa looginen ja uskottava askel oli Nato-jäsenyyden hakeminen.”

Hän uskoo, että parhaassa tapauksessa Suomi voisi olla Naton täysjäsen tämän vuoden lopussa.

”Suomen hyvä puolustuskyky sekä kriisinsietokyky vahvistavat Naton yhteistä puolustusta koko liittokunnan alueella.”

Nato-jäsenyyden käytännön vaikutuksia hän kuvasi muun muassa näin:

”Jäsenenä Suomi liittyy Naton yhteiseen ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmään, osallistumme yhteisen ilmatilannekuvan ja meritilannekuvan vaihtoon sekä syvempään tiedusteluyhteistyöhön. Lisäksi jatkossa Suomi osallistuu nykyistä kattavammin Naton siviilivalmiusyhteistyöhön.”

Myös Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen puhui kurssin avajaisissa.

Hänen mukaansa Ukraina on onnistunut estämään Venäjän alkuperäisiä tavoitteita, mutta toisaalta Venäjä ei ole luopunut aikeestaan estää Ukrainan integroitumista länteen sekä yhdistää osia Ukrainasta itseensä.

”Tämän hetken tilanne vaikuttaa siltä, että kummallakaan sodan osapuolella ei ole kykyä nopeaan sodan kulkua kääntävään menestykseen. Lännen tuki Ukrainalle on ratkaisevaa sodan lopputuleman kannalta”, Kivinen totesi.

Sodan loppua ei hänen mukaansa ole näkyvissä. Hän ei myös usko, että sota eskaloituisi Ukrainan ulkopuolelle, mutta sitä ei voi sulkea poiskaan.

”Pitkittynyt konflikti sisältää aina epävarmuustekijöitä. Eristetty Venäjä voi toimia arvaamattomasti.”

Kivisen mukaan Suomen Nato-jäsenyys tarkoittaa sitä, että Suomi osallistuu Naton ydinasepelotetta koskevaan suunnitteluun.

”Tämä on yksi osa liittokunnan pidäkkeen rakentamista.”

Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien tarkoituksena on parantaa yhteiskunnan eri jäsenten yhteistoimintaa poikkeusoloissa ja edistää turvallisuuden alalla työskentelevien ihmisten verkostoitumista.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat