Kiistelty uudistus näyttää edistäneen tasa-arvoa lukioissa

Kyselyn mukaan toisen asteen maksuttomuus oli vaikuttanut lukio-opintoihin hakeutumiseen eniten muun muassa niillä opiskelijoilla, joiden vanhemmat eivät ole korkeakoulutettuja.

Liki puolet kyselyyn vastanneista lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoista kertoi, että välineiden maksuttomuus on vaikuttanut lukioon hakeutumiseen paljon tai jonkin verran.

26.8. 6:00 | Päivitetty 26.8. 8:24

Oppi­velvollisuus­uudistus näyttää edistäneen koulutuksen tasa-arvoa ainakin lukiolaisten osalta.

Tämä käy ilmi tuoreesta Lukiolaisbarometrista. Liki puolet barometriin vastanneista ensimmäisen vuoden opiskelijoista koki, että oppimateriaalien tai välineiden maksuttomuus on vaikuttanut heidän päätökseensä hakeutua lukioon.

Eniten maksuttomuus oli vaikuttanut niillä opiskelijoilla, joiden kumpikaan vanhemmista ei ole korkeakoulutettu, vähintään toinen vanhemmista on työttömänä tai äidinkieli on muu kuin suomi.

Laajennettu oppivelvollisuus astui voimaan vuonna 2021. Tuolloin peruskoulun päättänyt ikäluokka oli ensimmäinen, jolla on velvollisuus opiskella 18-vuotiaaksi asti. Heidän opiskelunsa on maksutonta, eli työvälineitä, tietokoneita sekä oppimateriaaleja ei enää tarvitse ostaa itse.

Myös vähintään seitsemän kilometrin pituisten koulumatkojen tulee olla opiskelijalle maksuttomia.

Oppivelvollisuusiän pidentäminen oli kyselyn mukaan vaikuttanut lukioon hakeutumiseen jonkin verran tai paljon erityisesti niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka ovat pienemmissä, alle sadan oppilaan lukiossa tai lukio sijaitsee maaseutumaisessa kunnassa.

Oppivelvollisuusiän pidentämisellä oli myös vaikutusta niille, joilla peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli keskimääräistä matalampi. Heillä myös oppimateriaalien maksuttomuus vaikutti paljon lukioon hakeutumiseen.

”Siitä on viitteitä, tai ainakin opiskelijoiden oma kokemus on se, että maksuttomuus on vaikuttanut lukioon hakeutumiseen”, sanoo tutkija Tina Lauronen kyselyn toteuttaneesta Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksesta.

Lauronen muistuttaa, että kyselyyn vastanneet ensimmäisen vuoden opiskelijat ovat niitä, jotka ovat ensimmäisinä laajennetun oppivelvollisuuden piirissä. Tutkimusta tarvitaan siten myös lisää.

Opiskelijoilla, joilla oppivelvollisuusiän pidentäminen ei ollut vaikuttanut lukioon hakeutumiseen ollenkaan, oli tavallisemmin korkeampi peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo tai heidän huoltajistaan vähintään yhdellä oli korkeakoulututkinto. He opiskelivat suuremmissa, yli 500 oppilaan lukiossa tai erikoislukiossa. Lukio sijaitsi lähellä samassa asuinkunnassa.

Yli seitsemän kilometrin pituisen koulumatkan maksuttomuus puolestaan oli vaikuttanut lukioon hakeutumiseen paljon eniten sellaisilla opiskelijoilla, joiden koulumatka oli yli 20 kilometriä.

Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Lukas Virtala pitää tuloksia merkittävänä.

”Jos yhä useampi sellainen, joka lukioon menosta haaveilee, pystyy maksuttomuuden myötä myös sinne hakeutumaan, se on tietenkin hyvä asia”, Virtala sanoo.

Virtala pitää tärkeänä, että oppivelvollisuusuudistuksen vaikutuksia ja kustannuksia seurataan pitkäjänteisesti.

”Kustannusten mahdollisesti kasvaessa on tärkeää, että lukiokoulutuksen laadusta, materiaaleista tai opetuksesta ei karsita, vaan ne pysyvät laadukkaina”, Virtala sanoo.

Hän pitää myös tärkeänä, että opiskeluhuoltoon ja tukeen kiinnitetään huomiota.

Jos lukioon hakeutuu enemmän sellaisia henkilöitä, jotka ennen uudistusta olisivat jättäneet hakeutumatta, voi tuen tarve lisääntyä entisestään.

”Se maksaa, mutta pitkällä tähtäimellä ajateltuna se maksaa itsensä takaisin”, Virtala sanoo.

Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä. Uudistusta arvostelleiden mukaan uudistus tulee liian kalliiksi, sillä kaikille kustannetaan ilmaiset välineet, sen sijaan, että tuettaisiin niitä, jotka rahallista apua oikeasti tarvitsevat.

Kyselyssä selvitettiin myös muita lukiolaisten hyvinvointiin ja opiskeluun liittyviä asioita. Näitä koskeviin kysymyksiin vastasivat myös muut kuin ensimmäisen vuoden opiskelijat.

Lukiolaisten arvio omasta oppimisestaan ja opiskeluinnostaan on barometrin mukaan muuttunut entistä kriittisemmäksi verrattuna ennen koronapandemiaa tehtyyn barometriin.

Noin kolmasosa opiskelijoista koki tarvitsevansa enemmän tukea opiskeluun. Selvästi yli puolet koki, että opiskelu on henkisesti raskasta. Vuoden 2019 Lukiolaisbarometrissa näin koki 40 prosenttia vastaajista.

Opintojensa hidastumiseen lukiolaiset pitivät suurimpina syinä opiskelumotivaation puutetta, uupumusta, opintoihin liittyvää työmäärää sekä koronapandemiaan liittyvää etäopetusta ja muita poikkeusjärjestelyjä.

Fakta

Näin kysely tehtiin

  • Lukiolaisbarometri on lukio-opiskelijoille suunnattu kysely lukiossa opiskelevien koulutuksesta, opintoihin hakeutumisesta, hyvinvoinnista ja tulevaisuudennäkymistä.

  • Barometrin tiedonkeruu toteutettiin Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen kanssa Suomessa toimivien lukioiden kautta verkkokyselynä 1.12.2021–31.1.2022.

  • Kyselyyn vastasi 6 469 lukiolaista yhteensä 63 oppilaitoksesta. Heistä ensimmäisen vuoden opiskelijoita oli 2 475 vastaaja.

  • Oppivelvollisuuden laajentamista koskeviin kysymyksiin vastasivat vain ensimmäisen vuoden opiskelijat.

  • Kyseessä on sarjassaan toinen Lukiolaisbarometri. Ensimmäinen Lukiolaisbarometri julkaistiin vuonna 2019.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat