Riitta Mannion peruna­penkistä saattoi löytyä satojen eurojen aarre – "Siitä tuli samanlainen voimakas tuoksu kuin parmesaanista"

Luonnonvaraisena kasvavia tryffeleitä on löydetty eri puolilta Suomea. Tutkimuksissa selviää, onko Riitta Mannion perunapenkin löydöksessä kyse tryffeleistä.

Riitta Mannio nosti viikonloppuna perunaa istutuslaatikosta, kun hän löysi mullan seasta vaaleita tryffelimäisiä palleroita. Ensi viikolla selviää, onko kyse tryffeleistä vai ei.

24.8. 8:45 | Päivitetty 24.8. 9:11

Pikkuruisia popcornimaisia palleroita nousi esiin mullasta, kun helsinkiläinen Riitta Mannio kaivoi perunapenkkiään kesämökillään viime viikonloppuna.

Riitta ja Ekku Mannio olivat istuttaneet perunaa istutuslaatikoihin Pihlajaveden saaressa sijaitsevalla kesämökillään Savonlinnassa. Mullan möyhintä nosti pintaan yllätyksen.

”Aloin nostaa perunoita ja olin tyytyväinen hyvästä sadosta, mutta sieltä alkoikin pulpahdella tällaisia pieniä mukuloita. Suurimmat olivat peukalonpään kokoisia ja pienimmät pikkusormen pään kokoisia”, Riitta Mannio kertoo.

Voisivatko nämä olla tryffeleitä, pariskunta mietti pyöritellessään mukuloita käsissään.

”Niissä oli multainen tuoksu, mutta myös hyvin vahva umami tuoksui. Ja varsinkin, kun halkaisimme yhden niistä. Siitä tuli samanlainen voimakas tuoksu, joka tulee, kun alkaa raastaa parmesaania. Olin innoissani siitä tuoksusta. Ajattelin, että jotain taikaa näissä on.”

Riitta Mannion mukaan halkaistusta mukulasta levisi voimakas parmesaanimainen tuoksu.

Manniot ovat olleet kiinnostuneita tryffeleistä katsottuaan viime talvena italialaisista tryffelinetsijöistä ja tryffelikoirista kertovan elokuvan Piemonten tryffelinmetsästäjät.

Kiinnostus tryffeleihin sai heidät vierailemaan kolmisen viikkoa sitten Juvan tryffelikeskuksessa. Siellä tutkitaan mahdollisuuksia kasvattaa tryffeleitä Suomessa ja jaetaan tryffeleihin liittyvää tietoa. Manniot ostivat tryffelikeskuksesta kaksi tammentainta, joiden juuristossa oli tryffelirihmastoa. He istuttivat ne mökilleen.

Mutta nämä pallerot eivät olleet Juvan tuliaisia, vaan löytyivät perunalaatikosta.

Riitta ja Ekku Mannio mökkitontillaan sen istutuslaatikon luona, josta löytyi perunoiden lisäksi tryffeleiksi epäiltyjä mukuloita.

Manniot olivat viljelleet istutuslaatikoissaan perunaa jo useina kesinä. Tänä vuonna he hakivat laatikoihin läheiseltä tilalta peltomultaa, jota he sekoittivat turvemultaan.

Istutuslaatikoiden pohjalla on suodatinkangas, mutta kankaan läpi on tunkenut männyn juurakkoa.

”Oliko sitten syynä peltomulta vai männyt juurakot. Koskaan aikaisemmin ei ole tullut tällaisia. Nyt niitä tuli sieltä tusinan verran. Sen enempää ei löytynyt, vaikka yritimme kyllä pöyhiä sitä [multaa laatikossa]. Yksi perunalaatikko on vielä tyhjentämättä.”

Maanantaina Riitta Mannio soitti Juvan tryffelikeskukseen. Sieltä pyydettiin löydöksestä valokuvia. Kuvien perusteella Manniota kehotettiin pakastamaan pallerot ja tuomaan ne ensi viikolla tryffelikeskukseen. Siellä tutkitaan, ovatko löydökset tryffeleitä vai eivät.

Nyt Manniot odottavat jännittyneinä ensi viikkoa.

”Meidän piti muutenkin mennä sinne uudestaan, mutta nyt tuli oikein asiaakin”, Riitta Mannio sanoo iloisena.

Istutuslaatikosta löytyi noin tusina pieniä tryffelimäisiä mukuloita.

Juvan tryffelikeskuksen johtaja, tohtori Salem Shamekh kertoo, että kuvan perusteella on vaikea tunnistaa aitoa tryffeliä niin sanotuista valetryffeleistä. Etenkin kun kyse on valkoisista villitryffeleistä. Suomessa kasvaa luonnonvaraisena useita tryffelilajeja, mutta myös useita ulkonäöltään tryffeleitä muistuttavia maasieniä, jotka eivät ole syötäviä.

”Kuvien perusteella ne näyttävät enemmän tai vähemmän tryffeleiltä. Mutta kuvien perusteella en pysty sanomaan, ovatko ne tryffeleitä vai eivät. Usein tarvitaan mikroskooppista tutkimusta sen vahvistamiseksi”, Shamekh sanoo.

”Tavallisesti valetryffeleitä löydetään huhtikuusta kesäkuuhun, mutta heinäkuun puolivälistä lokakuuhun suurin osa niistä on oikeita tryffeleitä. Mutta eivät silti kaikki. Viime viikollakin meille tuli myös valetryffeli, vaikka on jo elokuu.”

Juvan tryffelikeskuksessa tutkitaan tryffeleiden kasvatusta Suomessa. Kuvassa keskuksen johtaja Salem Shamekh vuonna 2013.

Tryffelit kiinnostavat ihmisiä, sillä kalleimpien tryffelilajien kilohinta saattaa kohota jopa tuhansiin euroihin. Shamekhin tietojen mukaan kalleimpiin tryffeleihin kuuluvaa mustaa tryffeliä ei ole löydetty luonnonvaraisena Suomesta, vaikka sitä viljellään täällä.

Juvan tryffelikeskuksessa on tutkittu satoja yksilöitä, joita ihmiset ovat löytäneet metsistä tai puutarhoista. Tarkemmissa tutkimuksissa jotkut niistä ovat vahvistuneet tryffeleiksi, ja tästä on julkaistu tieteellisiä tutkimuksia

Tryffeleitä on löytynyt eri puolilta Suomea: Tryffelikeskuksen verkkosivuilta löytyvän kartan mukaan esimerkiksi Espoosta, Lahdesta, Kuopiosta, Kurikasta, Puumalasta.

”Ihmiset löytävät tryffeleitä puutarhatöiden yhteydessä omasta pihasta tai kesämökiltään. Kukkapenkeistä ja perunapenkeistä, jotka ovat lähellä puita kuten mäntyjä, tammia, pähkinäpuita, lehmuksia, koivuja, kuusiakin”, Shamekh sanoo.

Jos epäilee löytäneensä tryffelin, Shamekh neuvoo toimimaan seuraavasti. Löydöksen voi halkaista ja vertailla sitä tryffelikeskuksen verkkosivuilta löytyviin kuviin. Tryffelikeskukseen voi ottaa yhteyttä ja lähettää sinne näytteitä.

Löydöksiä ei pidä maistaa, sillä jotkut valetryffelit ovat myrkyllisiä. Löydöksien käsittelyn jälkeen kädetkin on syytä pestä.

Tryffelit pilaantuvat nopeasti jääkaapissa, joten niitä kannattaa säilyttää pakasteessa.

Löytöpaikalla Shamekh kehottaa laittamaan maa-aineksen takaisin paikoilleen ja peittämään kaivannon, jotta mahdolliset tryffeli-itiöt eivät karkaa tuulen mukana.

”Tryffeleitä on löytynyt monenlaisista paikoista. Olemme yhä kiinnostuneita näytteistä ja kerromme ihmisille, ovatko ne tryffeleitä vai eivät. Ja kerromme, kuinka he voivat kasvattaa sadon ensi vuonna samassa paikassa, sillä se on mahdollista.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat