”Elitistiset harrastukset, pitävät muuta Suomea periferiana” – Näistä syistä Suomessa kytee Helsinki-viha

Pääkaupungin ja muun maan välinen suhde on lähes aina jännitteinen eikä ilmiötä esiinny ainoastaan Suomessa, sanoo tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen.

Monia HS:n kyselyyn vastanneista ärsytti Helsingin kiire.

5.9. 2:00 | Päivitetty 5.9. 6:35

Helsinki ja helsinkiläiset herättävät paljon tunteita muualla Suomessa. Pääkaupungin kiireisyys saa monet ärsyyntymään, mutta osaa hiertää jo pelkkä slangikin.

HS kirjoitti aiemmin Erna Puomista, joka kertoi kohdanneensa ikävää kohtelua uudessa kotikaupungissaan Jyväskylässä, kun opiskelukavereille oli selvinnyt hänen olevan kotoisin Helsingistä.

Kysyimme HS:n lukijoilta, mikä helsinkiläisissä ärsyttää.

Vastausten perusteella ärsyttäviä asioita ovat esimerkiksi kiire, elitistinen elämäntapa ja ylpeys. Käytämme tässä jutussa vain niiden vastaajien kommentteja, joiden kirjoittajan yhteystiedot ovat toimituksen tiedossa.

Stadilaisia pidetään liian ylpeinä, epäluotettavina, elämästä ja työnteosta vieraantuneina. Maalla asuvat ihmiset sen sijaan nähdään aitoina ja rehellisinä. Juuri koskaan stadilaisten pilkkaamista ei perustella, eikä se tunnu perustuvan oikeisiin kokemuksiin. (Mies, Helsinki)

Pääkaupungin ja muun maan välinen suhde on lähes aina jännitteinen eikä ilmiötä esiinny ainoastaan Suomessa, sanoo tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Hänen mukaansa vastakkainasettelu pääkaupungin ja muun maan välillä juontaa juurensa pitkältä Suomen historiasta. Jännite liittyy vahvasti Helsingin ja Turun suhteeseen, Hyyryläinen sanoo.

”Helsingistä tehtiin valtapoliittisista syistä pääkaupunki. Syntyi tilanne, että Helsingin piti pyrkiä pääkaupunkiasemaan tietoisesti ja tarkoituksellisesti eli osoittaa olevansa oikea pääkaupunki. Käytännössä taustalla on siis retorinen kamppailu siitä, mikä kaupunki on johtavassa asemassa.”

Turkulaisen näkövinkkelistä helsinkiläiset luulevat olevansa monessa asiassa muita parempia. Paremmat ansiot, luulevat olevansa paremmin koulutettuja, firmojen pääkonttorit Helsingissä, elitistiset harrastukset ja pitävät muuta Suomea periferiana. (Mies, Lieto)

Helsinkiläisissä ihmisissä ärsyttää ehkä vähän se ylenkatsova asenne muualla asuvia kohtaan. Toisaalta Helsinki on maan kulttuurielämän, innovaatioiden ja talouden keskus. Tavallaan haluaisin itsekin osaksi sitä, joten ehkä osa heitä kohtaan tuntemastani ärsytyksestä on kateutta. (Nainen, Kuopio)

Ajatus ylpeistä, elitistisistä ja kiireisistä kaupunkilaisista on kytketty retoriikkaan, joka kumpuaa vuosikymmenien takaa. Sen mukaan pääkaupunkilaiset esiteltiin muiden vastakohtana: kouluttautuneempina, vauraampina ja sivistyneempinä.

”Pääkaupunkiviha on edelleen syvällä tunnetasolla, koska se on sisäänrakennettu kulttuuriin. Sen juuret ovat pitkällä historiassa”, Hyyryläinen sanoo.

Monet kokevat selvää ärsyyntymistä pääkaupunkia kohtaan, sillä usein ajatellaan, että pääkaupunki vie muulta väestöltä jotain pois, Hyyryläinen uskoo.

”Tosiasiassa Helsinki isona talousalueena pitää elossa koko Suomea, mutta se jää helposti tunteenomaisen retoriikan alle.”

Itsekin suhtaudun nykyään skeptisesti ja/tai negatiivisesti asumiseen pääkaupunkiseudulla mutta en ihmisiin. Ymmärrän kuitenkin mielikuvan ”paremmasta väestöstä”, millaisiksi heitä luullaan esimerkiksi median takia, vaikka he eivät sellaisia olisi. (Mies, Tampere)

Hyyryläisen mukaan esimerkiksi median ja politiikan retoriikalla on ollut vuosikymmenet vahva vaikutus siihen, minkälaisia mielikuvia kaupungit herättävät. Mielikuvat ovat syntyneet jo kaupungistumisen ja teollistumisen aikaan.

”Kaupungistuminen nähtiin Suomessa vahvasti edistymisen ja sivistymisen projektina, jossa tavallaan syntyi kuilu kouluttamattoman maalaisväestön ja kaupunkilais­sivistyneiden välillä. Tämä näkyi vahvasti 1900-luvulle asti lehdistössä suoranaisena kategorisointina.”

Moni vastaaja kuvaili, että pääkaupungissa vallitsee kiireinen ja tuima tunnelma eikä helsinkiläinen tämän vuoksi ole kovinkaan helposti lähestyttävä.

Ei vain helsinkiläiset vaan tietyssä osuudessa pääkaupunkiseutulaiset yleensä. Osa seudun asukkaista puhuu muusta Suomesta vähätellen ja yleistäen koko alueen maaseuduksi tai hiljaisten kylien junttilaksi, jonka mitään tapoja tai toimenpiteitä ei voi soveltaa Kehä III:n sisäpuolella. (Nainen, Espoo)

Helsinkiläisissä harmittaa kauhea kiireisyys ja samalla se, että monet heistä ovat hieman hemmoteltuja. Metroja ja busseja kulkee minuuttien välein, eikä tällaiseen tottunut oikein marisematta sopeudu asumaan muualla, jossa tilanne on toinen. (Nainen, Tuusula)

Usein ilmenevä kapeakatseisuus, puhujalle itselleen huomaamaton halveksuminen kaikkea muuta kuin ”helsinkiläistä” elämäntapaa kohtaan, alentuva suhtautuminen muualla asuviin ja muihin paikkoihin, ikään kuin niiden olemassaolo vaatisi hyväksynnän. (Mies, Oulu)

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat