Syyttäjä vaatii HS:n toimittajille ehdollista vankeutta ja Viestikoe­keskus-artikkelin poistamista – Puolustus: Kaikki tiedot olivat saatavissa julkisista lähteistä

Syytteiden käsittely aloitettiin Helsingin käräjäoikeudessa torstaina.

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi saapui käräjäoikeuteen torstaina. Hän ei ole syytettynä oikeudessa.

25.8. 9:53 | Päivitetty 25.8. 11:26

Syyttäjät vaativat Helsingin Sanomien toimittajille vähintään puolentoista vuoden ehdollista vankeusrangaistusta.

Toimittajia syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä.

Syyte koskee Helsingin Sanomien joulukuussa 2017 julkaisemaa artikkelia Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta. Syyttäjien näkemyksen mukaan lehdellä oli tarkoitus julkaista lisää salassa pidettäväksi katsottuja tietoja jatkojutuissa.

Syytteen mukaan Helsingin Sanomat on oikeudettomasti julkaissut salaista tietoa sotilastiedustelusta. Syytteen mukaan syytetyt ovat tienneet artikkelien sisältävän Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi salassa pidettäviä tietoja.

Syyttäjät vaativat lisäksi Helsingin Sanomia julkaisevaa Sanoma Media Finlandia poistamaan 16. joulukuuta julkaistun artikkelin yleisön saatavilta.

Näyttönä syyttäjillä on muun muassa toimittajien välistä viestittelyä. Se todistaa syyttäjien mukaan, että toimittajat ovat tienneet julkaistavan aineiston olleen salaista.

Syyttäjät katsovat, että yksi toimittajista on myös pari päivää ennen julkaisua lähettänyt toiselle toimittajalle viestin, jossa on viitattu turvallisuussalaisuuden paljastamista koskevaan lainkohtaan. Toimittaja on pohtinut, pitäisikö olla yhteydessä Sanoman juristeihin. Kyseinen toimittaja on syyttäjän mukaan myös etsinyt internetistä tietoa maanpetosrikoksista ennen jutun julkaisua.

Syyttäjä Anja-Riitta Rinkinen käräjäoikeudessa torstaina. Rinkisen ohella syyttäjänä oikeussalissa toimii Kirsta Mannerhovi (vas.).

HS:n toimittajat kiistävät syytteet ja vaativat niiden hylkäämistä. Heidän mukaansa ei ole tapahtunut rikosta tai sen yritystä.

Puolustuksen mukaan kaikki artikkeleissa mainitut tiedot on saatavilla julkisista lähteistä.

”Kun vastaavat julkiset tiedot ovat löydettävissä Puolustusvoimien salassa pidettäviksi väitetyistä asiakirjoista, ovat tällaisten asiakirjojen salassapitomerkinnät virheellisiä eivätkä asiakirjojen sisältämät tiedot ole siis kriminalisoinnilla suojattuja turvallisuussalaisuuksia, vaan julkisia tietoja”, todetaan asianajaja Kai Kotirannan vastauksessa oikeudelle.

Kotirannan mukaan julkisia tietoja sisältävät asiakirjat eivät voi olla syytteessä tarkoitetulla tavalla salassa pidettäviä asiakirjoja.

Asiassa ei puolustuksen mukaan ole merkitystä, millaiset salassapitomerkinnät Puolustusvoimat on asiakirjoihin tehneet, jos tiedot ovat julkisia ja julkisista lähteistä saatavilla. Joka tapauksessa julkaistut tiedot olivat tekoaikaan jo vanhoja.

Toimittajat tekevät selväksi, että he eivät aio paljastaa oikeudenkäynnin kuluessa lähteitään. Keskusrikospoliisissa on vielä vireillä esitutkinta, jossa epäiltyä vuotoa tutkitaan.

Syyttäjien mukaan salaisten tietojen julkaisua oli tarkoitus jatkaa viidessä eri jutussa, jotka olisivat käsitelleen muun muassa vankilentoja, valetukiasemia, henkilötiedustelun kouluttamista ja kriisinhallintaa sekä karkotuksia.

HS jatkoi aiotusti juttujen julkaisua, mutta näistä jutuista ei ole nostettu syytettä. Syyttäjien mukaan jutuista on julkaistu joulukuussa 2017 vain osa ja niistä on poistettu salassa pidettävät tiedot.

Syyttäjien mukaan toimittajien teko eteni kuitenkin yrityksen asteelle, eivätkä tekijät luopuneet vapaaehtoisesti rikoksesta.

”Julkaisemisesta on luovuttu vastaavan päätoimittajan määräyksestä, kun 16.12.2017 julkaistut artikkelit olivat aiheuttaneet voimakasta julkista arvostelua ja kun Puolustusvoimat oli tehnyt artikkeleista tutkintapyynnön poliisille”, syyttäjä katsoo.

Syyttäjien näkemyksen mukaan toimittajat ovat kirjoittaneet julkaistavaksi aiotut viisi artikkelia valmiiksi tai lähes valmiiksi. Syytteen mukaan artikkeleista osa on perustunut salassa pidettäviin tietoihin tai sisältänyt salaiseksi luokiteltua aineistoa. Artikkeleista neljä on syytteen mukaan poistettu järjestelmästä ensimmäisen jutun julkaisemista seuraavana päivänä.

Jatkojuttujen laatiminen ei edennyt puolustuksen mukaan yrityksen asteelle, ja tiedot oli saatavissa julkisista lähteistä. Myöskään tietojen julkaiseminen tai sen valmistelu ei ollut alkanut millään tavalla.

Puolustuksen mukaan syytteessä ei ole tarkemmin yksilöity niitä väitettyjä asiakirjoja, jotka olisivat laissa tarkoitetulla tavalla salaisia.

Yhtä toimittajaa puolustava asianajaja Timo Ylikantola luonnehtii jatkojuttuluonnoksia julkaisemattomiksi muistiinpanoiksi. Myös näiden tiedot ovat olleet julkisia.

Toimittajat viittaavat myös siihen, ettei heillä ole toimivaltaa tehdä julkaisupäätöksiä Helsingin Sanomissa.

”Pitäisi olla selvää, että Helsingin Sanomissa yksittäinen toimittaja ei voi tehdä yhdenkään artikkelin julkaisupäätöstä. Syyte perustuu tältä osin käytännössä ja teoriassa mahdottomalle julkistamislogiikalle. Syyttäjän syytteen teonkuvauksissa kirjoitettu julkistaminen voisi toimia lähinnä jonkun pienen pitäjän uutislehdessä, jossa yksi ja sama toimittaja tekee myös vastaavan päätoimittajan työt – ei sen sijaan Helsingin Sanomissa ”, Ylikantola painottaa.

Hän jatkaa, että artikkelien tarkoitus oli kertoa sotilastiedustelusta tilanteessa, jossa viranomaisille oltiin antamassa lisää valtuuksia, kuten mahdollisuutta tarkkailla kansalaisten luottamuksellista viestintää internetissä ja muissa tietoverkoissa. Kansalaiset tiesivät kuitenkin Viestikoekeskuksen toiminnasta hyvin vähän.

”Tiedotusvälineillä on demokraattisessa yhteiskunnassa suorastaan journalistinen velvollisuus käsitellä ihmisten perusoikeuksia heikentäviä lainsäädäntöhankkeita kuten tiedustelulakien vaikutuksia ja lakia soveltavia viranomaisia kuten Viestikoekeskusta ja muuta sotilastiedustelua.”

Vt. esihenkilön asemassa olleen syytetyn puolustus kiistää rikoskumppanuuden ja kyseenalaistaa syyttäjien väitteen artikkelien tai artikkeliluonnosten hyväksymisestä. Kotirannan laatiman vastauksen mukaan kyseisessä asemassa ei ole ollut oikeutta tai mahdollisuutta toimia teonkuvauksessa väitetyllä tavalla, vaan vastuuasema on kuulunut toimituksessa muulle henkilölle tai muille henkilöille.

Pääesikunta on vaatinut, että tuomioistuin määräisi toimittajat palauttamaan hallussaan olevat salassa pidettävät asiakirjat Puolustusvoimille. Toimittajat vastustavat vaatimusta.

Yksi syyttäjän todistajista on Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen johtaja, eversti Esapekka Vehkaoja. Hänen kuulemisellaan on tarkoitus osoittaa, että artikkelit ja niiden luonnokset olivat sisältäneet aineistoa, joka oli salassa pidettävää Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi.

Syyttäjät eivät ole nimenneet todistajaksi Helsingin Sanomien vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä. Sen sijaan erästä lehden toista toimittajaa on tarkoitus kuulla siitä, etenikö teko yritykseksi ja oliko Niemi kieltänyt salassa pidettävien tietojen julkaisun.

Asianajaja Ylikantolan mielestä Puolustusvoimien salassapitoväitteet ovat kovin epämääräisiä. Hänen mielestään on merkillepantavaa, että Puolustusvoimat on prosessin kuluessa muuttanut ainakin osittain omia arvioitaan olennaisesti lievemmiksi.

Sama epämääräisyys koskee hänen mielestään syytettä.

”Turvallisuussalaisuuden paljastamisen tunnusmerkistö ei voi täyttyä tässä asiassa, jos syyttäjä ei tarkkaan ja selvästi yksilöi, mitä tietoa olisi julkaistu oikeudettomasti.”

Ylikantola arvostelee muun muassa sitä, että syyttäjä väittää tietojen olevan peräisin Puolustusvoimien salassa pidettävistä asiakirjoista, muttei kerro, mistä asiakirjoista on kyse.

”On selvää, ettei ulkopuolinen ratkaisija voi selvittää asiaa, jollei väitettyjä salassa pidettäviä asiakirjoja esitetä.”

Syytteen mukaan salassa pidettävät tiedot ilmenevät haastehakemuksen liitteestä yksi. Liite on kuitenkin salattu.

Poikkeuksellinen oikeudenkäynti käynnistyi torstaina Helsingin käräjäoikeudessa.

Lue lisää: Toimittajien puolustus pitää syyttäjän rangaistusvaatimusta ankarana – ”He ovat tehneet vain työtään”

Syytettynä on kaksi HS:n toimittajaa ja yksi vt.esihenkilönä työskennellyt henkilö. Syytetyt ovat kiistäneet syyllistyneensä asiassa rikokseen.

Helsingin Sanomat on perustellut Viestikoekeskusta käsittelevän jutun julkaisemista kansalaisten oikeudella ymmärtää jutun käsittelemiä asioita tilanteessa, jossa oltiin säätämässä kansalaisten perusoikeuksiin voimakkaasti liittyviä tiedustelulakeja. Toimittajien ei epäillä hankkineen salassa pidettävää tietoa lainvastaisilla keinoilla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat