Petri Lampilan kiikarit kohdistuivat sattumalta poikkeukselliseen näkyyn – "Rupesin epäilemään uutta lajia"

Uuden kärpäslajin, sievänaamiokärpäsen, löytyminen oli onnekas sattuma.

Ympäristökonsultti Petri Lampila pyydysti sievänaamiokärpäsen koeputkeen Imatralla.

26.8. 15:19

Insinööri-, suunnittelu- ja konsultointipalveluyhtiö Afryn ympäristökonsultti Petri Lampila talsi Sotkulammen alueella Imatralla, kun kiikarit kohdistuivat muutaman metrin päässä olevaan poikkeukselliseen näkyyn.

”Vilkaisin, että nyt on niin mielenkiintoinen, että tämä pitää pyydystää.”

Kun Lampila sai hyönteisen koeputkeen, yllätys oli suuri.

”Herranjestas tämähän on varmaan joku harvinaisempi”, hän kuvailee ensimmäistä reaktiotaan.

”Rupesin epäilemään maalle uutta lajia, ja sitten siihen piti saada heti henkistä tukea muualta.”

Henkinen tuki löytyi Luonnontieteellisestä keskusmuseon (Luomus) Jere Kahanpäältä, joka kollegoineen vahvisti Lampilan arvion: kyseessä oli sievänaamiokärpänen, jota ei aiemmin ole Suomessa tavattu.

Oli onnekas sattuma, että Lampila löysi Suomelle uuden kärpäslajin, sillä hän oli alkujaan alueella kartoittamassa perhoslajeja Imatran kaupungin toimeksiannosta.

”Tämä oli vähän sivuosuma niin sanotusti.”

Löydös oli onnekas sattuma Lampilalle myös henkilökohtaisesti.

”Aikaisemmin en ole löytänyt mitään Suomelle uutta lajia. Lintuharrastajana olen kyllä löytänyt kolme sellaista lajia, jotka ovat olleet toisia havaintoja Suomesta”, Lampila toteaa nauraen.

Ensimmäisen sievänaamiokärpäs­havainnon jälkeen samasta paikasta Imatralta löytyi ainakin kuusi lajin edustajaa, kertoo Lampila.

Lajia on tavattu aiemmin Virossa ja Etelä-Ruotsissa. Lampila arvelee, että ilmaston lämpeneminen on yksi syy, miksi sievänaamiokärpänen on löytänyt tiensä Suomeen.

Imatran yksilö löytyi voimalinjan alta purtojuurikasvustosta. Lampila sanoo, että tällainen paahteinen ympäristö on hyvää korvaavaa elinympäristöä sievänaamiokärpäselle.

Suomessa on noin parikymmentä naamiokärpäslajia, kertoo Lampila.

Sievänaamiokärpänen on muiden naamiokärpästen tapaan toukkavaiheessa hyönteisten sisäloinen. Lajin toukka loisii eri kimalaislajeissa. Lampilan mukaan kimalaiset eivät kärsi tästä.

”Suomessa kaikki naamiokärpäset ovat erilaisten pistiäisten ja etupäässä mesipistiäisten loisia. Täällä on tuhansia hyönteislajeja, jotka tekevät jotain vastaavaa joillekin muille hyönteisille.”

Lampila korostaa, että sievänaamiokärpänen on tulokaslaji, ei vieraslaji.

”Vieraslaji on sellainen, joka leviää ihmisen toimesta. Tulokaslaji tulee omin avuin ihmisen auttamatta.”

Esimerkkeinä vieraslajeista Lampila mainitsee valkohäntäpeuran ja liejutaskuravun.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat