Lumi-pandan raskaus­yritys päättyi pettymykseen Ähtärissä – Odotetusta pennusta toivottiin helpotusta eläin­puiston ahdinkoon

Ähtärin eläintarha odotti Lumi-pandan raskauden varmistumista keväästä saakka. Pennusta oli toivottu pelastusta eläintarhan talousvaikeuksiin.

Ähtärin eläintarhan Lumi-pandan aiemmat paritteluyritykset ovat päättyneet valeraskauteen.

29.8. 14:33

Ähtärin eläintarhan Lumi-panda ei ole raskaana, eläintarha tiedottaa. Hormoninäytteiden tulokset varmistuivat viikonlopun aikana.

”Olemme totta kai pettyneitä, vaikka olimme varautuneet tähänkin vaihtoehtoon”, eläintarhan toimitusjohtaja Arja Väliaho kertoo sähköpostitse HS:lle. Hän suostui vastaamaan HS:n kysymyksiin vain sähköpostilla.

Lumi-pandan kaksi aiempaa paritteluyritystä ovat molemmat päättyneet valeraskauteen. Pandapennusta on toivottu pelastusta eläintarhan talousvaikeuksiin.

Vuonna 2018 Ähtäriin tulleet pandat aiheuttavat suuria kuluja eläintarhalle. Pandojen vuokraaminen maksaa arviolta lähes miljoona euroa vuodessa. Pelkästään niiden syömä bambu maksaa eläintarhalle yli 200 000 euroa vuodessa.

Toivotun raskauden vuoksi eläintarha rauhoitti pandatalon kokonaan vierailijoilta jo elokuun alussa. Varmistuksen siitä, onko panda raskaana vai ei, pystyi saamaan vasta muutamaa viikkoa ennen mahdollista synnytystä.

”Kiima-ajan jälkeen pandoille on lajityypillistä, että käytös muuttuu vahvasti hormonien myllerryksessä. Näin tapahtuu, oli kyseessä sitten tiineys tai valeraskaus”, tiedotteessa kerrotaan.

Pandatalo oli myös huhtikuussa suljettuna pandojen kiima-ajan vuoksi. Eläintarhan pandat Lumi ja Pyry parittelivat pääsiäisenä, minkä lisäksi raskaus pyrittiin varmistamaan keinosiemennyksellä.

Keväästä asti eläintarha odotti Lumin raskauden varmistumista. Tiedotteessa viime viikkoja kuvaillaan ”jännittäviksi ja intensiivisiksi”.

Eläintarhan mukaan on normaalia, että nuorilla pandoilla parittelu tai tiineys ei onnistu ensimmäisillä kerroilla.

Kahdeksanvuotiaalla Lumilla ja yhdeksänvuotiaalla Pyryllä on eläintarhan mukaan edessä vielä ”monta yritystä”, ja ne alkavat vasta nyt olla ”parhaassa lisääntymisiässä”.

”Olemme luottavaisia, että oikea ajankohta pandapennun syntymiselle on vielä meidän lähitulevaisuudessa, ja siihen asti jatkamme Lumin ja Pyryn avulla lajin suojelua edistävän tutkimustiedon keräämistä kuten tähänkin asti”, toimitusjohtaja Väliaho kertoo tiedotteessa.

Väliahon mukaan pandanpentu ”ilahduttaisi” eläintarhaa sekä olisi hyväksi uhanalaisen lajin tulevaisuudelle.

”Toiveemme on, että tämä pentu siirtyisi myöhemmin kasvamaan Kiinaan suojellulle alueelle, ja mikäli pentu saisi jonain päiviä jälkeläisiä, saisi tämä jälkeläinen elää vapaana luonnossa Kiinan vuoristoseuduilla”, Väliaho kirjoittaa sähköpostitse.

Lue lisää: Ähtärin pandoja uhkaa pakkopalautus ja eläintarhaa konkurssi

Talousvaikeudet ovat vaivanneet Ähtärin eläintarhaa jo useamman vuoden. Eläintarhan taustalla oleville kolmelle yhtiöille on kertynyt eri tilikausilta tappioita kaikkiaan noin neljä miljoonaa euroa. Yhtiöiden oma pääoma on miinuksella, ja velkaa niillä on yli kymmenen miljoonaa euroa.

Maanantaina eläintarhassa aloitettiin muutosneuvottelut, eli yt-neuvottelut, joiden pyrkimyksenä on parantaa yritystoiminnan kannattavuutta.

Eläintarhan tiedotteen mukaan ”toimenpiteet saattavat johtaa koko henkilökunnan tai sen osan lomauttamiseen korkeintaan 90 vuorokaudeksi, sekä enimmillään neljän henkilön irtisanomiseen tai osa-aikaistamiseen”.

Väliaho ei ota sähköpostivastauksissaan kantaa siihen, miten epäonnistunut yritys pandapennun saamiseksi vaikuttaa Ähtärin eläinpuiston tulevaisuuteen.

”Puistossa suurin osa eläimistä on pitkäaikaisia asukkaita, ja niistä huolehtiminen on jatkossakin kaikessa etusijalla. Sen vuoksi suunnittelemme säätiön perustamista Korkeasaaren tavoin, mikä helpottaisi myös taloudellisen tilanteemme johtamista”, Väliaho kirjoittaa.

Eläinpuisto on väläyttänyt aiemminkin säätiötä yhtenä ratkaisuna rahapulaan. HS kirjoitti heinäkuun lopulla, kuinka mahdollisen säätiön rahoitus tai se, miten säätiörakenne auttaisi velkojen ja vastuiden hoitamisessa, on vielä epäselvää. Helsingin Sanomien sen hetkisten tietojen mukaan säätiöhaaveiden taustalla on toive, että siirtyminen osakeyhtiöstä säätiöön voisi mahdollistaa julkisen tuen saamisen valtiolta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat