Akava: Vastavalmistuneet korkeakoulutetut työllistyvät ennätyksellisen hyvin

Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyysluku on puolittunut kesän 2020 huipusta.

Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoita valmistujaisjuhlassaan vuonna 2015.

30.8. 15:44

Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyysluku heinäkuussa on 25 prosenttia matalampi vuonna 2022 kuin koko mittaushistorian aikana, kertoo tuore Akavan työttömyyskatsaus. Muilla korkeakoulutetuilla työttömyysluku on samalla ajanjaksolla kasvanut 75 prosenttia.

Samalla työttömyysluku on puolittunut kesän 2020 huipusta. Tällä hetkellä työttömiä on huomattavasti vähemmän kuin ennen pandemiaa. Viimeksi vastaava työllisyystilanne oli vuonna 2008 juuri ennen finanssikriisiä.

Vuoden 2014 jälkeen vastavalmistuneiden työttömyyskehitys on pääsääntöisesti ollut muita korkeakoulutettuja parempaa.

Korkeakoulutettujen työttömyyttä on mitattu vuodesta 2006 alkaen. Työttömyyskatsauksessa tarkastellaan kokonaisuudessaan kaikkia alemman tai ylemmän korkeakoulu tai tutkija-asteen tutkinnon suorittaneita vastavalmistuneita työttömiä.

Kelan vastaavan suunnittelijan Ilpo Lahtisen mukaan koronan vaikutukset opintojen aikaiseen työntekoon ja opintojen edistymiseen ovat olleet kaksisuuntaisia. Opetushallinnon tilastopalvelun mukaan opintopisteitä on suoritettu 8,2 prosenttia enemmän vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna. Vastaavasti vähintään 18-vuotiaiden työssäkäyvien opiskelijoiden määrä on vähentynyt 4,7 prosenttia vastaavalla vertailujaksolla, kertoo Tilastokeskus.

Lisäksi opintovelallisten ja opintolainahyvitysten on ollut Kelan opintoetuustilaston mukaan kasvussa. Opintolainahyvityksiä on myönnetty jopa 34 prosenttia enemmän vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna. Korona-ajan palkkatulojen menetyksiä on Lahtisen arvion mukaan paikattu hakemalla opintolainaa.

Opiskelijoiden työntekoon ollaan kannustettu tulorajojen merkittävällä nostamisella. Tulorajoja nostettiin määräaikaisesti keväällä 25 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna ja niitä tullaan nostamaan vielä 25 prosenttia ensi vuoden alusta lähtien.

”Ihan ongelmatontahan tämä ei ole. Opiskelijoiden päätehtävä tulisi olla opintopisteiden ja tutkintojen suorittaminen”, Lahtinen sanoo.

Suomen Ylioppilaskuntien liiton (SYL) sosiaalipolitiikan asiantuntija Petra Pieskän mukaan opiskelijoiden tulorajojen nosto ei ole tasa-arvoinen ratkaisu opiskelijoiden näkökulmasta.

”Tulorajojen nosto on tosi hyvä juttu, mutta se ei auta niitä opiskelijoita, jotka eivät voi käydä töissä”, Pieskä sanoo.

Opiskelijoiden talousahdinkoa vaikeuttaa hintojen ja opintolainan korkojen nousu. Sitä vastoin opintorahan indeksikorotus on 14,53 euroa eli 5,7 prosenttia. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n hallituksen jäsenen Sonja Naalisvaaran mukaan hintojen nousu laittaa juuri painetta opiskelijan kukkaroon ja lisää toimeentulon epävarmuutta.

Naalisvaaran mukaan inflaatio ei itsessään kasvata opiskelijoiden työllisyyttä, vaan opiskelijoiden voi olla pakko ottaa töitä vastaan, ajoittain opintojen, jaksamisen tai vapaa-ajan kustannuksella. Tällä taas on ymmärrettävästi vaikutusta opiskelijoiden jaksamiseen ja mielenterveyteen.

Pieskän mukaan korona-aikana ilmenneet haasteet ovat johtaneet siihen, että opiskelijoiden ”reppu on tänä syksynä jo valmiiksi täynnä.” Tilanne voi osaltaan vaikuttaa opiskelun ja työnteon tasapainotteluun.

SYLin ensi vuoden eduskuntavaaliohjelmassa esitetään julkisten harjoittelupaikkojen yhdenvertaistamista anonyymien rekrytointien sekä kielitaitovaatimusten tarkastelun kautta. Lisäksi aliedustetut ryhmät, kuten liikuntarajoitteiset tai esimerkiksi autismin kirjoilla olevat henkilöt tulisi asettaa samalle viivalle muiden hakijoiden kanssa rekrytointiprosessissa.

Vaikka vastavalmistuneiden korkeakouluopiskelijoiden työllisyys on ennätyslukemissa, on 37 prosenttia korkeakouluopiskelijoista SYLin tilaaman ja Opiskelun ja kulttuurin tutkimussäätiön tekemän tutkimuksen huolissaan, vastaako tutkinto työelämän tarpeisiin. Pieskän mukaan opiskelijoiden tulevaisuuden haasteita työelämässä tulevat olemaan erityisesti korona-aikana ilmennyt verkostoitumis-ja esiintymistaitojen oppimisvaje.

Oikaisu 31.8. 9.41.: Akavan työttömyyskatsauksessa ei mitata työttömyysastetta, joten työttömyysaste -> työttömyysluku.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat