Vapaana vaeltavat kissa­laumat kylvävät tuhoa ympäristössään – ”Yksi maailman haitallisimmista vieraslajeista”

Tutkija pitää ongelmallisena ajatusta siitä, että kotikissojen kuuluisi päästä vapaasti ulkoilemaan ja saalistamaan Suomen luonnossa. Suurista kissalaumoista on paljon haittaa ympäristölleen.

Kissojen tulisi ulkoilla Suomessa ainoastaan valvotusti.

5.9. 15:46

”Kissa on yksi maailman haitallisimmista vieraslajeista”, kertoo tutkijatohtori Milla Salonen Helsingin yliopistosta.

Viime viikolla kissaihmisiä kohahdutti tieto yli sadan kissan laumasta Pirkanmaan Ylöjärvellä.

Vaikka yli sadan kissan luontopopulaatiot ovat harvinaisia, vaeltelee Suomessa lukuisia useamman kymmenen kissan laumoja. Lämpimämmät talvet edesauttavat myös suurempien kissalaumojen muodostumista.

”Leudot talvet mahdollistavat sen, että pentuja selviää enemmän”, Salonen sanoo.

Lue lisää: Yli sadan kissan lauma vaelteli Tampereen kupeessa

Kissa on Suomessa aina vieraslaji, mutta haitalliseksi vieraslajiksi se määritellään virallisesti vasta, kun kissa on villiintynyt eli saa kaiken ravintonsa luonnosta.

Harvempi kissanomistaja tulee ajatelleeksi, että haittaa aiheuttavat myös kotikissat, jotka päästetään vapaana ulos saalistamaan.

”Suomessa ei ole historiallisesti ollut pieniä kissapetoja. Saaliseläimet eivät välttämättä osaa tunnistaa kissaa pedoksi, eivätkä näin osaa vältellä tai paeta sitä yhtä tehokkaasti kuin kotoperäistä lajia”, Salonen kertoo.

”Maailmanlaajuisesti on havaittu yli 30 lajia, jotka ovat paikallisesti kuolleet sukupuuttoon kissojen saalistamisen takia.”

Kissoilla on voimakas saalistusvietti. Talvea lukuun ottamatta kissan on tilastoitu tuovan kuukausitasolla yli neljä saalista kotiinsa ihmisten nähtäville.

Suomessa on Euroopan eläinruokateollisuusliitto FEDIAF:n arvion mukaan vajaa miljoona kissaa. Niistä iso osa ulkoilee ja saalistaa säännöllisesti. Saaliiksi jäävien eläinten kokonaismäärä nousee valtavaksi.

”Arvion mukaan vapaana olevat kissat tappavat Suomessa kuukausitasolla miljoona pientä eläintä, etupäässä jyrsijöitä ja lintuja. Ja tähän tilastoon on laskettu mukaan vain se määrä, mitä ne tuovat mukanaan kotiinsa ihmisten nähtäville”, Salonen sanoo.

Kissojen saalistus Suomen luonnossa ei ole harmitonta. Vieraan pienpedon saalistuksella on kerrannaisvaikutuksia.

”Tyypillisesti kaari menee niin, että pienpedon saalistaminen vaikuttaa saaliseläinten määrän vähenemisen kautta niiden ravintoon, mutta myös samoja saaliseläimiä syöviin toisiin pienpetoihin ja heikentää niiden kantoja”, Salonen sanoo.

Fakta

Kissat saapuivat Suomeen viikinkien mukana

  • Kissojen epäillään saapuneen Suomeen noin tuhatkunta vuotta sitten viikinkien tuliaisina. Ryöstöretkensä Egyptiin asti ulottaneet viikingit mieltyivät kissoihin laivalemmikkeinä. Kissat pitivät hiiret ja muut jyrsijät pitkillä merimatkoilla aisoissa.

  • Mistään uudesta innovaatiosta ei ollut kyse. Kissojen ja ihmisten yhteinen historia yltää arvioiden mukaan yli 10 000 vuoden päähän, ja kulkee käsi kädessä ihmiskunnan historian kanssa.

  • Yhteiselon on arvioitu alkaneen samoihin aikoihin, kun ihminen oppi viljelemään maata ja varastoimaan viljaa hedelmällisen puolikuun alueella Lähi-idässä.

  • Kissa kesytettiin pitämään hiiret ja muut jyrsijät poissa ihmisen ruokavarastoista. Egyptissä kissoille oli myös uskonnollista merkitystä.

Suomessa kissat todettiin aikoinaan maatiloilla hyväksi jyrsijöiden karkottajaksi. Historiallinen suomalainen ei kuitenkaan tuolloin osannut ajatella, että kissat saattaisivat tosi asiassa muodostaa uhan paikalliselle luonnolle.

Siksi Salonen ei suosittele kissan pitämistä vapaalla jalalla edes maaseudulla.

”Kissat varmastikin tappavat hiiriä, mutta kissan saalistusta tai elinpiiriä ei pystytä säätelemään. Niistä on epäilemättä hyötyä, mutta kääntöpuolena kissan pitäminen vapaana voi muodostua kissallekin ongelmaksi, sillä se voi jäädä auton alle tai loukkaantua.”

Moni lemmikkikissan omistaja saattaa oikeuttaa kissojen päästämistä ulkoilmaan kissojen omalla hyvinvoinnilla. Kissa on petoeläin, ja argumentin mukaan se tulisi päästää luontoon saalistamaan ja hakemaan virikkeitä.

Salonen pitää ajatusta vanhakantaisena.

”Ei nykypäivänä ajatella, että mikään muukaan lemmikki tai kotieläin kuuluisi valvomatta luontoon. Jokainen voi ajatella, minkälainen haloo siitä syntyisi, jos vaikka itse päästäisin oman koirani vapaasti ulos joukon jatkeeksi”, Salonen sanoo.

”Ihmiset ovat tottuneet siihen, että kissat ovat helppoja kotieläimiä, joihin ei tarvitse itse panostaa.”

Salonen myös lisää, ettei kissan tarvitse päästä ulkoilemaan vapaasti saadakseen riittävästi aktivointia ja virikkeitä.

”Kissa voi ulkoilla myös turvallisesti, esimerkiksi valjaissa tai aidatulla alueella. Monelle kotikissalle ulkoiluvirikkeeksi riittää jo se, että pääsee ikkunan kautta haistelemaan ulkoilmaa tai esimerkiksi ulkoa tuotuja lehtiä.”

Lue lisää: Mökin taka­pihalle syntyi hetkessä valtava kissa­lauma – Kirlia on yksi lauman kanta­emoista

Lue lisää: Yli sadan kissan lauma vaelteli Tampereen kupeessa

Lue lisää: Pääkaupunkiseudulta löytyi kissalauma: Osa eläimistä epämuodostuneita

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat