”Suomeen tarvitaan luonnonvaraisten eläinten auttamiseen keskittyvä viranomainen”, sanoo eläinfilosofi Elisa Aaltola

Eläin- ja ympäristöetiikan tutkijan Elisa Aaltolan mukaan Enon karhun sekä Haminan mursun kohtalot osoittavat, ettei Suomessa ole riittävästi valmiutta loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten auttamiseen.

”Suomessa on paljon hyvää eläinlääketieteellistä osaamista, mutta ei riittävästi henkilöitä, joilla olisi kokemusta luonnonvaraisten eläinten auttamisesta”, sanoo Elisa Aaltola.

4.9. 15:55

Suomeen tarvitaan uusi luonnonvaraisten eläinten auttamiseen keskittyvä viranomainen.

Tällä hetkellä loukkaantuneiden luonnonvaraisten eläinten auttamiseen liittyvä osaaminen on sirpaloitunutta ja monien lajien kohdalla puutteellista.

Tätä mieltä on eläin- ja ympäristöetiikan tutkija ja eläinfilosofi Elisa Aaltola Turun yliopistosta.

”Suomessa on paljon hyvää eläinlääketieteellistä osaamista, mutta ei riittävästi henkilöitä, joilla olisi kokemusta nimenomaan luonnonvaraisten eläinten auttamisesta”, Aaltola sanoo.

Tarve on Aaltolan mukaan noussut esiin etenkin viime aikoina paljon julkisuutta keränneiden rautakarhujen sekä kesällä Suomeen päätyneet mursun kohtalon myötä.

Tällä hetkellä luonnonvaraisten eläinten auttaminen on Aaltolan mukaan hyvin pitkälti vapaaehtoisten harteilla.

Helsingissä avun tarpeessa olevia luonnonvaraisia eläimiä hoidetaan Korkeasaaren Villieläinsairaalassa ja Pääkaupunkiseudun eläinsuojeluyhdistyksessä, mutta niiden resurssit ovat rajalliset. Esimerkiksi loukkaantuneet suurpedot pääsääntöisesti lopetetaan.

Tällä viikolla poliisi päätti lopettaa Joensuun Enossa liikkuneen loukkaantuneen karhun. Neljän pennun kanssa liikkuneen emon jalka jäi pienpetorautaan viime vuonna.

Poliisi yritti pyydystää emoa pyyntihäkillä, mutta epäonnistui siinä. Sen jälkeen poliisi teki lopetuspäätökset koko pesueesta, mikä johti muun muassa metsästys­rautojen kieltämistä vaativaan kansalaisaloitteeseen. Karhuemon puolesta vetosi jopa tasavallan presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio. Tämän jälkeen karhu yritettiin saada vielä kerran kiinni, mutta eläin ennätti jo talviunille.

Tuoreimman lopettamispäätöksen jälkeen Haukio otti asiaan uudelleen kantaa, ja kysyi Twitterissä, voisiko vapaaehtoisille auttajille antaa mahdollisuuden yrittää auttaa karhua.

Karhuemo, jonka jalka on jäänyt kiinni pienpetorautaan, tallentui poikasineen riistakameraan vuonna 2021.

Haminaan rantautunut mursu puolestaan nousi kesän suureksi puheenaiheeksi ja eläinilmiöksi.

Stena-nimen saanut mursu ui todennäköisesti Suomeen Huippuvuorilta asti. Mursusta tehtiin heinäkuussa useita havaintoja Haminassa, se ui kalastajan rysään Kotkassa ja päätyi lopulta Kotkaan omakotitalon pihaan. Mursu yritettiin siirtää Korkeasaaren villieläin­sairaalaan hoidettavaksi, mutta kuljetus oli heikkokuntoiselle eläimelle liian raskas. Mursu kuoli matkalla.

Lue lisää: Miksi ihastuimme Haminan mursuun, mutta syömme possupihviä surutta? Eläinfilosofi kertoo, mitä mursun kohtalosta voi oppia

Haminaan rantautunut mursu päätyi lopulta omakotitalon pihaan Kotkassa.

Aaltola huomauttaa, että esimerkiksi rautakarhutapaukset ovat jo johtaneet moniin muutoksiin siinä, millä tavoin luonnonvaraisiin eläimiin suhtaudutaan. Esimerkiksi pyyntirautojen kieltämistä koskeva kansalaisaloite on edennyt valiokuntakäsittelyyn.

Poliisihallitus julkaisi vuoden alusta uuden, kaikkia poliisilaitoksia sitovan suurpeto-ohjeen. Ohje antaa mahdollisuuden myös karhujen auttamiseen. Aaltolan mukaan viranomaiset voisivat kuitenkin tehdä enemmän.

”Monet ovat vedonneet, että Enon karhuja voitaisiin lopettamisen sijaan edes yrittää auttaa. Hiljattain tehdyssä vetoomuksessa tätä vaati yli 10 000 ihmistä. Myös moni karhuihin erikoistunut kansainvälinen asiantuntija on pitänyt rautojen poistoa mahdollisena”, Aaltola sanoo.

Poliisi ei kuitenkaan voi tehdä virka-apupyyntöä muulle kuin viranomaiselle. Aaltola ymmärtää, ettei poliisilla ei ole riittävästi resursseja eikä osaamista suurten villieläinten auttamiseen.

Luonnonvarakeskus (Luke) puolestaan on keskittynyt eläinkantoja koskevaan tutkimukseen, ei niinkään yksittäisten eläinten auttamiseen. Myös sen eläinlääkärit ovat Aaltolan mukaan erikoistuneita pääosin tuotantoeläimiin.

”Tilanne on aika lohduton. Olisi aivan eri asia, jos meillä olisi viranomaiselin, jossa työskentelisi villieläimiin keskittynyt lääkäri ja joka kehittäisi luonnonvaraisten eläinten auttamistyötä”, Aaltola sanoo.

Luonnonvaraisten eläinten auttamiseen keskittyvän viranomaisen myötä vältettäisiin myös pallottelu eri viranomaisten ja muiden tahojen välillä.

Suomi on Aaltolan mukaan jäänyt villieläinten auttamisessa monia muita maita jälkeen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa on pitkät perinteet ja asiantuntemusta myös suurpetojen auttamisesta.

”Jopa Kreikassa, Albaniassa ja Italiassa, joissa monessa muussa asiassa on Suomea vähemmän resursseja käytössä, satsataan tähän.”

Aaltolan mukaan yhteiskunnalla on velvollisuus kantaa vastuuta luonnonvaraisista eläimistä, jotka ovat usein loukkaantuneet ihmisen toiminnan vuoksi.

Tulevaisuudessa lajikadon ja ilmastonmuutoksen myötä kysymys on hänen mukaansa entistä ajankohtaisempi.

”Koska ihmisten toimet vaikuttavat muihin eläimiin yhä enemmän, tällaisia tilanteita voi tulla vastaan myöhemminkin. Meidän täytyy kehittää valmiutta auttaa myös näitä eläimiä”, Aaltola sanoo.

Aaltolan mielestä eläinsuojelulakiin tulisi kirjata selvemmin, keillä on pelkän lopettamisen sijaan velvollisuus myös auttaa hätään joutuneita eläimiä.

”Nyt laki ei velvoita tähän, joten siihen ei myöskään osoiteta resursseja”, Aaltola sanoo.

Lue lisää: Yli 10 000 ihmistä vaatii Enon pienpeto­rautaan loukkaantuneen naaraskarhun auttamista

Lue lisää: Karhuemo kulki vuoden ansarauta jalassaan – Kuva näyttää, miten pahaa jälkeä se tekee

Lue lisää: Pien­petorauta on kalvanut karhu­emon jalkaa jo vuoden – Nyt poliisi haluaa lopettaa karhun, jonka kansalaisten suuttumus viime kesänä pelasti

Lue lisää: Jo kolmas jalkansa rautaan loukannut karhu havaittiin Itä-Suomen poliisi­laitoksen alueella, eläin määrättiin lopetettavaksi

Lue lisää: Metsästys­rautojen kieltämistä vaativa kansalais­aloite etenee eduskuntaan

Lue lisää: Jopa Jenni Haukio vetoaa loukkaantuneen karhuemon puolesta – Poliisin mukaan eläintä yritettiin nukuttaa, lopettamispäätös perustuu lakiin

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat