Lapsi­lisään liittyy yksi perustavan­laatuinen väärin­käsitys, ja siksi hyvätuloiset julistavat, etteivät he tukea tarvitse

Lapsilisä on ensimmäisiä laajoja toimeentuloturvan muotoja, jotka Suomeen luotiin. Poliitikot ovat tehneet lapsilisillä politiikkaa aina, kirjoittaa HS:n kotimaantoimittaja Pauliina Grönholm.

Maire Repo haki pääpostikonttorista viiden lapsensa lapsilisät vuonna 1957. Mukaan oli päässyt myös kolmevuotias Veikko Antero.

Hallitus päätti torstaina päättyneissä budjettineuvotteluissaan jakaa joulukuussa ylimääräinen lapsilisä.

Jo ennakolta moni hyvätuloinen on kiiruhtanut ilmoittamaan, ettei sitä tarvitse. Julkisessa keskustelussa on pohdittu lapsilisän mielekkyyttä hyvätuloisille perheille, jotka saattavat esimerkiksi sijoittaa ne sen sijaan, että rahat käytettäisiin juokseviin kuluihin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat