Suomen hyvä maine vetää ukrainalaisia puoleensa, kertoo tuore selvitys

Sisäministeriö selvitti Suomeen paenneiden ukrainalaisten ajatuksia verkkokyselyllä. Selvityksessä nousi esille kehitettävää muun muassa tiedonkulussa ja henkilöstön osaamisessa.

7.9. 15:00 | Päivitetty 7.9. 16:09

Noin joka kolmas Suomeen paennut ukrainalainen haluaa jäädä tänne, selviää sisäministeriön selvityksestä. HS näyttää ministeriön tiedotustilaisuuden suorana lähetyksenä.

Selvitys perustuu kesä–heinäkuussa tehtyyn verkkokyselyyn, johon vastasi noin 2 100 Ukrainasta Suomeen paennutta. Suuri osa vastaajista oli alle 45-vuotiaita.

Kolmasosa vastaajista kertoi haluavansa palata Ukrainaan. Loput eivät vielä osanneet sanoa.

Kyselyyn vastanneet edustavat varsin pientä osaa Suomeen paenneista ukrainalaisista. Syyskuuhun mennessä Suomeen paenneita ukrainalaisia oli noin 38 000.

Sisäministeriön mukaan kyselyyn vastannut otos kuitenkin antaa hyvin viitteitä ukrainalaisten tilanteesta.

Vastaajista yli puolet kertoi Suomeen hakeutumisen syyksi Suomen hyvän maineen. Neljä kymmenestä kertoi syyksi maassa jo olevat ystävät ja sukulaiset. Viidesosaa houkutti työllistymis- ja opiskelumahdollisuudet.

70 prosenttia vastaajista kertoi haluavansa työskennellä Suomessa. Työllistymisen esteiksi vastaajat kertoivat kielitaidon, byrokratian ja lastenhoidon järjestämisen. Noin joka kymmenes kertoi ilmoittautuneensa työnhakijaksi ja joka neljäs työllistyneensä. Heistä tosin osa on saattanut olla esimerkiksi kesällä kausityössä maatiloilla.

Vastaajista lähes puolet oli korkeasti koulutettuja. Joukossa oli muun muassa asiantuntijoita, palvelu- ja myyntihenkilöitä, erityisasiantuntijoita sekä toimisto- ja asiakaspalvelu­työntekijöitä.

Suuri osa vastaajista oli kaksikielisiä eli puhui ukrainaa ja venäjää. Noin joka kolmannes arvioi englannin kielen taitonsa riittävän hyväksi työhön tai opiskeluun. Suomen tai ruotsin kielen opiskelusta kertoi olevansa kiinnostunut noin kuusi kymmenestä. Kolmasosa kertoi jo harjoittelevansa kieltä.

Vastaajista noin puolet oli saapunut sodan eniten koettelemista Ukrainan osista: Harkovan, Kiovan tai Donetskin alueilta.

Suomessa ukrainalaisia on asettunut lähes koko maan alueelle. Tästä kertoo myös se, että kyselyyn tuli vastauksia noin 270 paikkakunnalta. Vastaajista 85 prosenttia kertoi olevansa vastaanotto­keskuksen asiakas, mutta vain alle kolmannes asui keskuksessa.

Ukrainalaiset vastaajat jättivät Suomen viranomaisille avoimissa vastauksissaan kiitoksia.

”Teillä on ihana maa. Ihmiset ovat hyviä ja kilttejä. Luontonne on kaunis. Kiitos siitä, että otitte ukrainalaiset vastaan”, yksi kirjoitti.

Selvityksessä nousi esille myös kehitettävää muun muassa tiedonkulussa ja henkilöstön osaamisessa. Selvityksessä suositetaan muun muassa viranomaisia tehostamaan viestintää sosiaalisessa mediassa, parantamaan vastaanottokeskusten tiedonkulkua ja varmistamaan ukrainan kielen opetuksen.

Maahanmuuttojohtaja Sanna Sutter sisäministeriön maahanmuutto-osastolta kertoo tiedotteessa, että suosituksiin perehdytään tarkasti ja niiden pohjalta keskustellaan jatkotoimista eri viranomaisten kanssa.

Sisäministeri Krista Mikkosen (vihr) sanoo tiedotteessa, että on tärkeää taata ukrainalaisille mahdollisimman sujuva arki – oli heidän asumisensa Suomessa sitten tilapäistä tai pysyvää.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat