Pelkkää yövuoroa tästä eteenpäin – Kallis sähkö siirsi kokonaisen talo­tehtaan tuotannon yö­töiksi

Talomarkkina uhkaa sukeltaa, ja moni talotehdas on jo lopettanut

Juha Juntunen (edessä) ja Jaakko Luokkanen tekivät yötöitä lamellihirsien liimauslinjalla Mammuttihirren tehtaalla Oulun Ylikiimingissä.

17.9. 19:39

Pimeyteen syttyy valo Oulun Ylikiimingin myöhäisillassa. On alkanut halvan yösähkön aika, ja Mammuttihirren tehtaalla aloitellaan päivän töitä.

Sähkön korkea hinta tuottaa nyt radikaalejakin ratkaisuja, ja hirsitaloja valmistavan Mammuttihirren tehtaalla se on tämä: koko tuotanto pelkkään yövuoroon toistaiseksi.

Antti Siltakoski ja Juha Juntunen käynnistävät liimauslinjan. Höylän läpi rullaava lamellihirsi saa pintaansa liiman ja etenee kohti seuraavia vaiheita.

Miehet totuttelevat yötyöhön nyt toista viikkoa. Aiemmin tehtaassa työskenneltiin vain päivävuorossa.

”Ensimmäinen viikko oli hankalampi, mutta pikkuhiljaa tähän tottuu. Aamupäivisin tulee nukuttua, ja illalla pitää ottaa vielä puolen tunnin tirsat ennen töihin lähtöä. Onneksi lapset ovat jo koululaisia”, sanoo Juntunen.

Siltakosken mukaan yötuuriin siirtymistä osattiin työntekijöiden kesken odottaa. Sen verran rajuiksi kävivät sähköhinnan vaihtelut. Päiväsähkö saattoi maksaa 70 senttiä kilowattitunnilta ja vastaava yösähkö jopa vain yhden sentin.

Antti Siltakoski osasi sähkönhintoja seuratessaan odottaa, että tehtaalla siirrytään yövuoroon.

Mammuttihirsi valmistaa yksilöllisesti suunniteltuja hirsiomakotitaloja. Tehdashallista löytyy isoja koneita, jotka syövät paljon energiaa.

Toimitusjohtaja Ilpo Nylander esittelee tehtaan suurimman hirsihöylän.

Mammuttihirren koneet ovat suuria ja vievät paljon energiaa. Sähkön osuus tuotantokustannuksista uhkaa kasvaa muutamasta prosentista 20 prosenttiin.

Toimitusjohtaja Ilpo Nylander on laskenut, että yövuoroon siirtymällä yritys säästää satojatuhansia euroja vuodessa.

”Koneen käyttäminen maksaa kalliin sähkön aikana 150 euroa tunti ja edullisella yösähköllä 15 euroa tunti. Kyllä se sai tekemään laskelmia, milloin koneita kannattaa pitää käynnissä”, sanoo Nylander.

Kokonaisuudessa ei ole kyse kympeistä eikä satasista vaan isommista rahoista. Nylanderin laskujen mukaan yritys säästää yövuoroon siirtymällä tuhannesta kahteen tuhanteen euroon työvuoroa kohti ja satojatuhansia euroja vuodessa.

”Ne ovat vuositasolla valtavia rahasummia”, hän sanoo.

Mammuttihirressä on nykyisellään vähän alle 15 työntekijää. Tilanne sähkömarkkinoilla alkoi heittää hiekkaa rattaisiin oikein kunnolla loppukeväästä.

”Meillä on aina ollut spot-sähkösopimus eli pörssihinnan mukaan vaihteleva. Pitkässä juoksussa se on ollut kustannustehokkain tapa, mutta kieltämättä nyt on tullut mieleen, että olisipa ollut kiinteähintainen pitkä sopimus”, sanoo Nylander.

Mammuttihirsi kuluttaa sähköä noin miljoona kilowattituntia vuodessa. Sähkön osuus tuotantokustannuksista on ollut muutaman prosentin luokkaa, mutta nyt uhkana oli, että osuus kasvaa 20 prosenttiin.

Vaihtoehtona oli ottaa talopaketin hinnoittelussa käyttöön energialisä. Lisän käyttöönotosta ilmoitti vastikään esimerkiksi kuitukangasvalmistaja Suominen.

”Ehkä jotkut meidänkin kilpailijamme tekevät niin, mutta tämä on meidän ratkaisumme”, sanoo Nylander.

Työntekijät hyväksyivät yövuorot väliaikaisena ratkaisuna. Vuorolisien lisäksi joustavuus korvataan ylimääräisellä palkanlisällä.

Nylander ajattelee, että yötyöhön siirtymällä kaikki hyötyvät.

”Työntekijöiden ansiot kasvavat, yrityksenä kilpailukykymme säilyy vaikeissa olosuhteissa, ja asiakkaille hyöty näkyy talopaketin edullisempana hintana”, hän sanoo.

Pysyväksi ratkaisu ei voi kuitenkaan hänen mielestään jäädä.

”Yötyö ei ole niin tehokasta eikä mielekästä, työntekijät väsyvät pitemmän päälle. Nyt on ajateltu, että mennään muutama viikko kerrallaan ja toivotaan, että sähköhinta järkeistyisi.”

Kovista ratkaisuista ovat ilmoittaneet isommatkin tehtaat. Esimerkiksi vessapaperia valmistava Metsä Tissue ilmoitti vastikään, että se supistaa tuotantoaan, koska tuotannon tarvitsema energia on nyt liian kallista.

Euroopan suurimpiin kuuluva sinkin jalostamo, belgialainen Nystar pysäytti tuotantonsa syyskuun alusta toistaiseksi, koska laitoksen sähkökulut jopa kymmenkertaistuivat.

Suomen yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen arvioi, että energiansäästöä pohditaan parhaillaan monella toimialalla. Ilmalämpöpumppu- ja aurinkopaneelibisnes käy kuumana. Tuotantotilojen lämpötiloja ja koneiden käyttöaikoja optimoidaan.

”Yritykset, joilla ei ole hinnoitteluvoimaa markkinoilla, eivät pysty siirtämään energianhintaa suoraan asiakkaille. Se heikentää yrityksen mahdollisuuksia pärjätä kilpailussa, ja kuluja täytyy silloin suuremmalla syyllä kammata tiheällä kammalla”, Kuismanen kuvaa.

Mammuttihirrellä Ylikiimingissä kulut on kammattu läpi. Se näkyy myös piha-alueella, joka on pimeä. Turhia valoja ei polteta missään.

Päivän työt alkavat Mammuttihirren tehtaalla, kun yö koittaa. Pihavaloja ei polteta turhaan.

Toimistossa toimitusjohtaja Nylander seuraa pörssisähkön hintakehitystä reaaliajassa.

”Öissäkin on eroja. Viime yönä sähkö maksoi yhden ja viiden välillä viisi senttiä kilowattitunnilta. Tänä yönä joudutaan maksamaan 25 senttiä”, hän kertoo.

Yövuoron kaksi ensimmäistä tuntia ovat yleensä arvokkaampia. Puolenyön aikaan hinta usein halpenee.

”On ollut öitä, jolloin sähkö on ollut käytännössä ilmaista aamuviiteen asti. Hirrenteko ei ole silloin maksanut sähkölaskussa juuri mitään”, sanoo Nylander.

Toimitusjohtaja Ilpo Nylander luottaa yrityksensä mahdollisuuksiin haastavilla markkinoilla.

Pörssisähkön tuntihintaan eli spot-hintaan vaikuttavat monet tekijät, esimerkiksi kysyntätilanne, sääolosuhteet, globaali taloudellinen tilanne ja voimalaitosten huoltokatkot.

Tuotannon siirtäminen yövuoroon on Nylanderin mielestä tässä tilanteessa sellaista kustannusten torjuntaa, että sitä voi pitää yhteiskunnallisena pioneeritekona.

”Se oli mahdollista, koska työntekijöiden kanssa oli tähän yhteinen ymmärrys”, hän korostaa.

Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen sanoo, ettei liittoon ole toistaiseksi tullut kyselyitä yötyöhön siirtymisestä sähköhinnan vuoksi.

”Työnantaja voi työajan sijoittaa siihen, missä sillä on tarve se tehdä. Ainoa rajoittava tekijä on se, jos työtekijöiden työsopimukseen on kirjattu työaika. Silloin muutos pitää neuvotella jokaisen kanssa erikseen”, sanoo Virtanen.

Liittotason neuvotteluja ei tarvita, vaan asiat voidaan Virtasen mukaan sopia paikallisesti.

Yötyöhön suhtautumiseen vaikuttavat Virtasen mukaan työntekijöiden ikärakenne ja sukupuolijakauma. Lastenhoitojärjestelyt voivat aiheuttaa ongelmia, samoin liikenneyhteydet.

Yötyön hyötyjä kalliin sähkön aikana ei tietenkään voida ottaa käyttöön yrityksissä, joissa jo valmiiksi työskennellään läpi vuorokauden.

Osa toiminnoista voi myös olla sellaisia, että ne hoituvat vain päivällä. Mammuttihirren tehdaskaan ei ole päivällä täysin suljettu – lähettämö on auki.

Rakennusalan lähitulevaisuus ei näytä ruusuiselta. Useita talotehtaita on viime viikkojen aikana lopettanut, kuten Saagatalot Kempeleessä ja Aatelitalo Itä-Suomessa.

”Nyt ei ole hyvä markkina, mutta me uskomme omiin mahdollisuuksiimme. Osaavat, aktiiviset ja ideoita täytäntöönpanevat yritykset selviävät tästäkin, ainakin passiivisia paremmin”, sanoo Nylander.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat