Saariston kaukaisimmissakin kolkista löytyy jo muovia – Tutkijat keräsivät merimetsojen pesistä jäte­säkeittäin roskaa

Ulkosaaristoon kertyy muoviroskaa sekä maalta että meriliikenteestä. ”Roskaantuminen kertoo ihmisten välinpitämättömyydestä”, sanoo tutkija.

Suomen ympäristökeskuksen tutkijat Pinja Näkki (vas.) ja Anni Jylhä-Vuorio tutkivat merimetson pesistä löytyneitä muoviroskia Kotkassa syyskuussa 2021.

8.9. 14:15 | Päivitetty 9.9. 11:37

Merimetsojen pesiin Suomenlahdella kertynyt roskavalikoima antaa karun kuvan meren roskaantumisesta.

Muoviroskia on paljon, ja suurin osa niistä on kuluttajaperäisiä, esimerkiksi ruokakääreitä ja muovipussin riekaleita. Hämmästyttävän yleinen muoviroska on myös räjäytyksistä peräisin oleva panoslanka.

Muovia löytyi runsaasti jopa ulkosaaristosta, kun Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tutkijat selvittivät Suomenlahdella muoviroskien määrää ja kirjoa merimetsojen pesimäsaarilla.

Maastokartoitus toteutettiin syksyllä 2021 merimetsoyhdyskunnissa Kotkassa, Porvoossa, Kirkkonummella ja Espoon edustalla.

Lopputuloksena oli jätesäkeittäin roskaa, joista suurin osa oli muovia. Muovipussien ja -pakkausten ja panoslankojen lisäksi yleisiä olivat erilaiset narut ja köydet sekä kalastukseen liittyvät siimat ja verkot. Koronapandemian jäljet näkyivät maskeina ja kumikäsineinä linnunpesissä.

Syken tutkimusprofessorin Maiju Lehtiniemen mukaan kuluttajaperäisen roskan löytyminen ulkosaaristosta kertoo jotain myös yleisestä roskaantumisesta.

”Se kertoo ihmisten välinpitämättömyydestä. Maahan ja mereen heitetyt roskat kulkeutuvat joka paikkaan”, Lehtiniemi sanoo.

Ympäristöön joutuessaan muovi on ongelmallinen materiaali, sillä se säilyy pitkään ja hapertuu hitaasti mikromuoviksi. Lisäksi muovien mukana ympäristöön kulkeutuu niiden sisältämiä haitallisia aineita, jotka voivat päätyä lintuihin ravinnon mukana.

HS oli syksyllä 2021 mukana kartoittamassa muoviroskan määrää Kotkan edustalla sijaitsevassa merimetsoyhdyskunnassa, jossa roskaantumisen seurauksetkin tulivat esiin. Pesässä olleen verkkoliinan irrottamisen yhteydessä paljastui siihen tiukasti sotkeutunut, kuollut merimetsonpoikanen.

Syken Pinja Näkki (oik.) ja Anni Jylhä-Vuorio ihmettelevät pesässä oksien seassa olleeseen verkkoon sotkeutunutta merimetsonpoikasta Kotkassa syyskuussa 2021.

Syken tutkijat selvittivät roskan määrää merimetsojen pesimäsaarilla Espoossa, Kirkkonummella, Porvoossa ja Kotkassa. Tulokset julkistettiin Helsingissä torstaina.

Lähes 60 prosenttia pesistä sisälsi roskia. Selvästi roskaisin paikka oli Lehtiniemen mukaan Kirkkonummen edustalla sijaitseva merimetsosaari.

”Kirkkonummella yli 90 prosenttia pesistä oli roskaisia. Tämä on kansainvälisestikin erittäin huono tulos”, Lehtiniemi kertoo.

Roskia ulkosaaristoon on päätynyt sekä maalta että laivaliikenteen mukana. Merkittävä roskien lähteitä ovat myös rakennustoiminta ja kalastus.

Espoossa lähes 80 prosenttia roskista oli erilaisia kuluttajamuoveja, kun taas Kirkkonummella kuluttajamuovien lisäksi yleisin roska oli panoslanka. Räjäytyksissä käytettävä impulssiletku on peräisin muun muassa rakentamisesta ja meritäytöistä.

Tutkijat selvittivät myös muoveista veteen mahdollisesti liukenevia haitta-aineita. Niiden määrä osoittautui vähäisesti, mutta naruista ja köysistä liukeni laboratoriotutkimuksessa veteen alhaisia määriä bromattuja palonestoaineita, jotka ovat pysyviä haitallisia yhdisteitä.

Merimetso rakentaa pesänsä ympäristöstä keräämistään risuista ja muusta löytämästään materiaalista. Pesiä käytetään vuodesta toiseen, niihin kerätään joka vuosi uutta rakennusainesta kaukaakin. Kotkassa olevasta pesästä löytyi siimaa syksyllä 2021.

Roskaantuminen on yksi maailman meriä uhkaavista ympäristöongelmista.

Maailmanlaajuisesti tärkeimpiä maalta tulevan meriroskan syitä ovat huonosti toimiva jätehuolto, tahallinen roskaaminen ja laiton roskien dumppaaminen.

Osa mereen päätyvästä roskasta vajoaa mereen, osa jää kellumaan. Meriroska kulkeutuu pitkiä matkoja, eikä sen reittejä vielä tunneta hyvin.

Suurin osa mereen päätyvästä roskasta on muovia: tunnistettavia tuotteita tai niiden palasia ja riekaleita. Ne ovat peräisin kulutuksesta, kalastuksesta, rakentamisesta ja teollisuudesta. Suomen rantojen yleisimpiä roskia ovat tupakantumpit.

Näkyvän roskan lisäksi meressä on pienenpieniä muovihitusia, mikromuovia. Sitä tulee esimerkiksi isosta muovista hioutumalla ja pilkkoutumalla.

Suomessa mikromuovin merkittävin tunnistettu yksittäinen päästölähde on tieliikenne. Autonrenkaista kulumisen kautta irronneet hippuset päätyvät mereen hulevesien, lumenkaadon, pintavalumien ja ilman kautta.

Mikromuovi päätyy luontoon eikä poistu sieltä vaan kulkeutuu ravintoketjuun. Mikromuovin ihmiselle aiheuttamia terveyshaittoja ei vielä tunneta.

Itämeren kaloista, muun muassa silakoista ja turskista sekä ahvenista ja särjistä, on löytynyt mikromuovia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat