Kouluissa ajettiin läpi kaksi valtavaa mullistusta liki samaan aikaan – Seuraava uudistus on jo mielessä, kertoo opetus­ministeri Li Andersson

HS pyysi opetusministeri Li Anderssonia arvioimaan oppi­velvollisuus­uudistuksen onnistumisia ja epäonnistumisia.

Opetusministeri Li Andersson katsoo, että oppivelvollisuuden laajentaminen on jo nyt onnistunut keskeisimmissä tavoitteissaan.

17.9. 2:00 | Päivitetty 17.9. 7:10

Suomalaisessa koulutuksessa tapahtui vuosi sitten historiallinen muutos, kun oppivelvollisuus laajeni 18 vuoteen. Muutoksesta käytiin ennakolta polveilevaa periaatteellista keskustelua.

Uudistusta ajoi etenkin opetusministeri Li Andersson (vas). HS pyysi Anderssonia arvioimaan uudistuksen onnistumisia ja epäonnistumisia, kun käynnissä on jo uudistuksen toinen vuosi.

Andersson muistuttaa, että uudistus on vielä vasta alkuvaiheessa, mutta jo tällä hetkellä näyttää, että se on onnistunut keskeisimmissä tavoitteissaan.

Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja nostaa koulutustasoa.

”Jo ensimmäisenä vuonna havaittiin, että sillä on ollut vaikutusta nuorten sijoittumiseen toisen asteen opintoihin”, Andersson sanoo.

Vuosi sitten syyskuun alussa vain kaksi prosenttia keväällä peruskoulun päättäneistä oli vailla opiskelupaikkaa. Tämä olisi tosin saattanut olla tilanne myös ilman uudistusta, sillä aiemminkin vain noin muutama prosentti peruskoulun päättävistä ei koskaan aloittanut toisen asteen opintoja.

Tilastot eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia, sillä ne mittaavat eri asiaa.

Sen sijaan ennen uudistusta keskeyttäjiä oli etenkin ammattikoulussa, liki yhdeksän prosenttia vuodessa. Nyt keskeyttäneille tulee osoittaa jokin opiskelupaikka. Se ei ehkä ole mieluisin mutta ainakin jotain.

”Meidän koulu­järjestelmämme on rakennettu universalismin periaatteelle.”

Uudistus on Anderssonin mukaan tehnyt näkyväksi koulutusjärjestelmässä piilleen eriarvoisuuden.

Esimerkiksi äskettäin julkaistuun Lukiolaisbarometriin vastanneista ensimmäisen vuoden opiskelijoista liki puolet arvioi, että oppimateriaalien tai välineiden maksuttomuus oli vaikuttanut heidän päätökseensä hakeutua lukioon.

Maksuttomuus oli vaikuttanut eniten niillä opiskelijoilla, joiden vanhemmista kumpikaan ei ole korkeakoulutettu, vähintään toinen vanhempi on työttömänä tai äidinkieli on muu kuin suomi.

”Se osoittaa, että meillä on ollut nuoria, jotka eivät ole päättäneet hakeutumisestaan opiskelemaan sen mukaan, mistä ovat kiinnostuneita, vaan mihin perheellä on ollut varaa”, Andersson sanoo.

Kun oppivelvollisuuden laajenemista käsiteltiin eduskunnassa, uudistusta arvostelleiden mukaan se tulisi liian kalliiksi, sillä kaikille kustannetaan ilmaiset välineet sen sijaan että tuettaisiin rahallista apua aidosti tarvitsevia.

Nämä puheet kismittävät Anderssonia yhä.

”Meidän koulujärjestelmämme on rakennettu universalismin periaatteelle: se koskee kaikkia nuoria, eikä sitä ole rajattu vain tietylle joukolle. Se on ollut kansainvälisesti meidän vahvuutemme.”

Fakta

Oppivelvollisuus laajeni viime vuonna

  • Oppivelvollisuutta laajennettiin vuonna 2021 jatkumaan siihen asti kun nuori täyttää 18 vuotta. Muutoksen seurauksena kaikkien peruskoulun päättävien pitää hakeutua koulutukseen.

  • Lisäksi opiskelu on maksutonta eli työvälineitä, tietokoneita ja oppimateriaaleja ei enää tarvitse ostaa itse. Myös vähintään seitsemän kilometrin pituisten koulumatkojen tulee olla opiskelijalle maksuttomia.

  • Tämän syksyn alusta tutkintokoulutukseen valmentava Tuva-koulutus yhdisti aiemmat kymppiluokat sekä lukioon valmistavan ja ammatilliseen koulutukseen valmentavan koulutuksen.

  • Opetus- ja kulttuuriministeriö on arvioinut, että oppivelvollisuuden laajentaminen maksaa vuoteen 2024 mennessä 129 miljoonaa euroa vuodessa. Kuntaliiton laskelmien mukaan kulut olisivat selvästi suuremmat.

Kysyttäessä uudistuksen suurinta virhettä Andersson nostaa esiin se, ettei alkuun osattu arvioida ammatillisten erityisoppilaitosten tarpeen laajuutta.

Ammatilliset erityisoppilaitokset järjestävät opiskelijoille työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta sekä tarjoavat kattavammin tukea opintoihin.

”Tätä emme ihan osanneet ennakoida tarpeeksi hyvin. Meillä on paljon nuoria, jotka eivät esimerkiksi neuropsykologisten oireiden takia voi opiskella kuten muut. Heille ei ole ollut riittävästi opiskelupaikkoja”, Andersson sanoo.

Ammatillisten erityisoppilaitosten rahoitusta lisättiin jo syksyllä 2021 noin 5,4 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa paikkoja noin 450 uudelle opiskelijalle.

Siihen, onko määrä vieläkään riittävä, Andersson vastaa, että asiaa täytyy seurata.

Uudistuksen aikataulua arvosteltiin ennakkoon. Tämä johtui muun muassa siitä, että samaan aikaan lukioissa tuskailtiin uuden opetussuunnitelman käyttöönoton kanssa. Lisäksi uudistus osui koronaviruspandemian vuoksi keväällä 2020 etäopetusjakson päälle.

Andersson halusi kuitenkin säilyttää uudistuksen aikataulun. Hän pitää päätöstä oikeana. Uudistuksen aika oli nyt, koska se ei ehkä olisi mennyt läpi muulla hallitus­kokoon­panolla, hän sanoo.

Lukioiden opetussuunnitelmien uudistuksen käynnisti jo Anderssonin edeltäjä Sanni Grahn-Laaksonen (kok). Andersson ei halunnut viivästyttää myöskään sen käyttöön­ottoa, vaikka edellinen opetussuunnitelma oli otettu käyttöön vain muutama vuosi aiemmin, vuonna 2016.

”Jos kaikki tärkeät nuoria koskevat yhteiskunnalliset uudistukset olisi koronan takia lykätty, olisi saattanut olla riski, ettei niitä olisi saatu käynnistettyä vieläkään ja nuoret ikäluokat olisivat maksaneet ikään kuin kaksinkertaisen laskun pandemiasta.”

”Suomessa on ollut hyvä käytäntö, että opetus­suunnitelmia on uudistettu noin kymmenen vuoden välein.”

Samaan hengenvetoon Andersson sanoo ymmärtävänsä jatkuvien uudistusten kuormittavan opettajia ja oppilaitoksia. Siksi hän pitää tärkeänä, ettei opetus­suunnitelma­uudistuksia käynnistettäisi liian tiuhaan.

”Suomessa on ollut hyvä käytäntö, että opetussuunnitelmia on uudistettu noin kymmenen vuoden välein. Se antaa rauhaa opettajille, ja on ehditty nähdä niiden vaikutukset. Tähän käytäntöön pitäisi mielestäni palata.”

Anderssonilla on kuitenkin mielessään jo seuraava uudistus. Se koskee oppimisen tukea.

Asiasta on puhuttu julkisuudessa peruskoulun näkökulmasta. Anderssonin mukaan olisi tärkeää, että uudistuksessa huomioitaisiin myös toinen aste. Kun tukea perus­opetuksessa saanut oppilas siirtyy toiselle asteelle, tuen saanti voi nykyisin jopa loppua.

”Tällä hetkellä tilanne on se, että vaikka nuori ja hänen tuentarpeensa pysyvät tismalleen samana, tuki ei aina seuraa häntä toiselle asteelle”, Andersson kuvaa.

Uudistus vaatii hänen mukaansa resursseja, joihin on myös osoitettava rahaa.

”Jos meidän tavoitteemme on vaikkapa nostaa koulutusastetta, emme voi edellyttää koulutuskentältä, ettei siihen myös ohjata niitä resursseja, joita ammattilaiset tarvitsevat tehdäkseen työtään.”

Oikaisu 17.9. klo 8.39: Lievennetty otsikon muotoilua, jossa uudistuksen kerrottiin olevan ”tulossa”.

Kuka?

Li Andersson

  • Syntynyt vuonna 1987 Turussa.

  • Opetusministeri vuosina 2019–2020 ja jälleen kesäkuusta 2021 lähtien, välissä äitiysvapaalla.

  • Vasemmistoliiton puheenjohtaja vuodesta 2016 lähtien.

  • Kansanedustaja vuodesta 2015 lähtien.

  • Koulutukseltaan valtiotieteiden kandidaatti.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat