Näin Suomi pimenisi jopa vuoro­kausiksi keskellä hyytävintä talvea: ”Iso sokki”

Fingridin kantaverkon romahtamiseen voi riittää yhden ison voimalaitoksen ja suuren voimalinjan vikaantuminen samaan aikaan.

Suomen kantaverkko on mitoitettu niin, että se kestää Olkiluodon ongelmat: jos ydinvoimalan kolmosreaktoriin tulee vika ja se putoaa pois sähköverkosta. Kuvassa on Olkiluodosta kantaverkkoon lähteviä linjoja.

12.9. 2:00 | Päivitetty 12.9. 6:21

Kantaverkkoyhtiö Fingrid varoitti elokuun lopussa, että ensi talvena sähkön saatavuudessa on useita epävarmuustekijöitä. Yhtiön mukaan suomalaisten on syytä varautua sähköpulan aiheuttamiin sähkökatkoihin.

Sähköpula syntyy, kun kotimainen sähköntuotanto ja tuontisähkö eivät riitä kattamaan kysyntää. Silloin sähkön kulutusta pitää rajoittaa.

”Sähköpulan mahdollisuus on vakava paikka. Siihen on kuitenkin suunniteltu selkeät toimintamallit. Niitä suunnitelmia on tarkennettu erityisesti kymmenen viime vuoden aikana. Niitä on harjoiteltu ja harjoitellaan”, vakuuttaa voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen Huoltovarmuuskeskuksesta.

Kaikkea ei voi kuitenkaan suunnitella.

Fingrid varoittaa, että yksi riskitekijöistä on ”käytössä olevien merkittävien kotimaisten voimalaitosten tai sähkönsiirtoyhteyksien vikaantumiset”.

Voi syntyä tilanne, että talven kovilla pakkasilla koko Suomen sähköverkko kaatuu juuri suuren kulutuksen aikana. Silloin koko Suomi pimenee jopa vuorokausien ajaksi.

Mitä tapahtuu, jos koko Suomen sähköverkko romahtaa?

”Siinä tilanteessa pelinrakentaja on kantaverkkoyhtiö Fingrid. Heillä on sähkömarkkina-asetuksessa määritelty järjestelmävastuu, jonka nojalla he ovat velvoitettuja ja oikeutettuja tekemään monia asioita alkaen suunnittelusta ja tilanteen raamin luomisesta”, sanoo Nieminen.

Fingridillä on sähköpulaa lähestyttäessä kolmiportainen asteikko, jonka mukaan se toimii.

”Jos ajaudutaan sähköpulaan, heillä on hyvin suuret valtuudet tehdä asioita ja rajoittaa kulutusta, ettei sähköverkko kaatuisi”, Nieminen kuvaa.

”Sähköverkko on sellainen apparaatti, että jos häiriöitä tulee hallitsemattomasti, koko suurjännitteisen sähköverkon integriteetti hajoaa eli jännite ja taajuus romahtavat ja koko systeemi tulee alas.”

Näin voi käydä niin sanotussa N-2-tilanteessa, jossa sähköverkkoon tulee kaksi merkittävää vikaa.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid on rakentanut toimintansa N-1-periaatteelle. Se tarkoittaa sitä, että mikään yksittäinen vika ei voi kaataa kantaverkkoa.

Isoinkaan mahdollinen yksittäinen häiriö ei saisi vaikuttaa kantaverkon toimintaan.

Tällainen vika on niin sanottu mitoittava vika eli isoin mahdollinen yksittäinen vika, johon varaudutaan.

Jos ja kun Olkiluodon ydinvoimalan kolmas yksikkö aloittaa joulukuussa täydellä tehollaan säännöllisen tuotannon Suomen sähköverkkoon, siitä tulee tällainen mitoittava vikapiste. Tämä johtuu siitä, että Olkiluodon voimalan 1 600 megawatin yksikkö on niin valtavan suuri.

”Kun 1 600 megawattia putoaa hetkessä pois, se on niin iso sokki, että valot vilkkuvat Norjan Bergenissä asti”, kärjistää Nieminen.

”Olkiluoto kolmesta on valtavasti etua, mutta on myös valtava riski, jos se tippuu kerrasta verkosta pois.”

Fingrid on varautunut Olkiluoto 3:n mahdolliseen vioittumiseen. Siitä pitäisi normaalioloissa selvitä.

Olkiluodon kolmosreaktori on tällä hetkellä koekäytössä. Sen suunnitellaan aloittavan säännöllisen sähköntuotannon kantaverkkoon joulukuussa.

Ongelma tulee eteen sitten, jos samaan aikaan tulee häiriö toiseen merkittävään voimalaitokseen tai sähkönsiirtoyhteyteen. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välisiin merenpohjassa kulkeviin Fenno-Skan-sähkösiirtoyhteyksiin.

Silloin edessä olisi edellä mainittu N-2-tilanne, jolloin Suomen sähköverkossa olisi kaksi merkittävää vikaa. Sellaiseen ei pystytä enää varautumaan.

”Niin järeisiin varautumissysteemeihin ei ole varaa. Jos tulee samanaikaisesti toisia vikoja, on suuri riski, että ajaudutaan sähköpulaan”, Nieminen sanoo.

Toisin sanoen Suomen sähköverkko voi kaatua. Verkon ylös nostamiseen voi mennä vuorokausia. Tilanteesta riippuen jopa pitempään.

”Olkiluoto kolmesta on valtavasti etua, mutta on myös valtava riski, jos se tippuu kerrasta verkosta pois.”

Valvomopäällikkö Arto Pahkin Fingridiltä, onko tällainen tapahtuma mahdollinen?

”Varaudumme suurimman sähkön tuotantoyksikön tai voimajohdon vikaantumiseen”, Pahkin sanoo.

”Ajatusmaailma on sellainen, ettei tuollaisia N-2-tilanteita saisi syntyä. Koskaan ei voi sanoa, ettei näin voisi käydä, mutta jos näin kävisi, se olisi äärimmäisen harvinaista.”

Pahkin sanoo, että sähköverkon kaatumista ja sähkön palauttamista on kuitenkin harjoiteltu.

”Olemme testanneet palautusta käytännössä, eikä siitä ole hirveästi keskusteltu ulkopuolisten kanssa eikä keskustella edelleenkään, koska se on meidän sisäistä tietoamme. Meillä on kyllä hyvät valmiudet koota suurhäiriön jälkeen sähköverkko, jos se menee nurin. Olemme panostaneet siihen, vaikka on hyvin epätodennäköistä, että koko sähköjärjestelmä menisi nurin.”

Näitä isoja niin sanottuja black out -tilanteita on kuitenkin tapahtunut useissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, Saksassa ja Britanniassa.

Suomessa kantaverkon suurhäiriötilannetta harjoiteltiin vuonna 2014 suuressa Valve-harjoituksessa eli Valot verkkoon -harjoituksessa.

Harjoitusta varten katkaistiin Rovaniemeltä sähköt ja kokeiltiin, saataisiinko sähköverkko itsenäisesti pystyyn pohjoisen vesivoimaloiden avulla ilman esimerkiksi Ruotsista tulevaa niin sanottua siemensähköä.

Harjoitus osoitti, että sähköverkko saadaan kyllä ylös mutta se kestää arvioitua pidempään. Toimivan sähköverkon saaminen koko maahan voi kestää vuorokauden tai jopa pidempään.

”Se pitää muistaa, että jos kantaverkossa tapahtuisi suurhäiriö ja vaikka kantaverkkoon saataisiin sen jälkeen palautettua nopeasti jännite, niin loppukäyttäjä saa sähkönsä huomattavasti myöhemmin, koska kulutusta ja tuotantoa palautetaan pikkuhiljaa tapahtuman jälkeen”, Pahkin sanoo.

Syyskuun lopulla järjestetään pääkaupunkiseudulla harjoitus, jossa testataan viranomaisten ja yritysten yhteistoimintaa suuren sähkönjakeluhäiriön aikana. Vastaavia harjoituksia on järjestetty ympäri Suomea vuodesta 2017 alkaen.

Harjoituksen lähtökohtana on tilanne, jossa Suomeen iskee sähköpula ja koko pääkaupunkiseutu on ilman sähköä jopa viikon ajan.

Respa 2022 -nimellä kulkevaa suurharjoitusta vetää Arto Pahkin.

”Dramatisoimme tilanteen siinä tosi pahaksi. Etelä-Suomi jää useaksi päiväksi ilman sähköä. Katsotaan, miten toimijat toimivat”, Pahkin sanoo.

Harjoituksen ajankohta mahdollisen kriisitalven alla on kiinnostava sattuma. Vastaavia harjoituksia on järjestetty eri puolella Suomea vuodesta 2017 lähtien.

”Sanotaan vaikka niin, että ajankohta kyllä natsaa.”

Fakta

Näin sähkökatko alkaa vaikuttaa

  • Heti: Sähköllä toimiva julkinen liikenne pysähtyy. Pankkiautomaatit ja pankit menevät kiinni. Vedentulo lakkaa osalla ihmisistä. Huoltoasemalta ei saa polttoainetta. Lämmitys katkeaa puu-uuneja lukuun ottamatta.

  • 15 minuutin päästä: Useimmat ruokakaupat ja pienet liikkeet sulkevat ovensa.

  • 2 tuntia: Isot ruokamarketit ja kauppakeskukset alkavat sulkeutua. Ensimmäiset tukiasemat mykistyvät, jolloin ei voi soittaa eikä pääse nettiin.

  • 6 tuntia: Puhelin- ja nettiyhteydet ovat suurimmalta osalta suomalaisia poikki.

  • 18 tuntia: Puisten pientalojen sisäilman lämpötila on laskenut +10 asteeseen, jos ulkona on –20 astetta.

  • 36 tuntia: Elementtikerrostalojen sisäilman lämpötila on laskenut +10 asteeseen, jos ulkona on –20 astetta.

Lähde: Näin varaudut pitkiin sähkökatkoihin. Puolustusministeriö.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat